Inhoatko kielioppia? Tutkija kertoo miten opettaja voi muuttaa vihan rakkaudeksi.

Ma, 01/02/2017 - 13:46 By Toimitus

Melkeinpä kaikki sanovat kieliopin pänttäämisen olevan joko ikävää tai jopa inhottavaa. Emme tiedä onko dosentti Kaisu Rättyä ollut poikkeus, mutta hän on tutkinut kieliopin opetusta ja kertoo mitä tulevat opettajat voivat omassa opetuksessaan tehdä toisin, jotta kieliopin opetus olisi mielekästä.

Helsingin yliopiston lähettämä tiedote kertoo, että kieliopin käsitteitä olisi parempi oppia ymmärtämään niiden käytön ja sisällön kautta eikä opettelemalla ulkoa sana- tai lyhenneluetteloita. Kaisa Rättylä ehdottaa väitöstutkimuksessaan vallankumouksellista ideaa: opettajat voisivat sopivien tehtävien puuttuessa luoda niitä itse!

Rättylän mukaan mielekäs kielitiedon opettaminen pohjautuu ensinnäkin sellaisten opetusmenetelmien käyttöön, joissa ymmärretään käsitekokonaisuuksien muodostumista. 

Toiseksi oppimistehtäviin, joiden oppimistavoitteissa ymmärretään erilaiset tiedon lajit ja joissa oppilas saa palautetta omasta osaamisestaan. 

Kolmanneksi oppimistavoitteet olisi hyvä esittää laajoina kokonaisuuksina. Mielekkäässä kielitiedon oppimisessa aiemmin opittua hyödynnetään jatkuvasti monipuolisesti ja edellä opittu on pohjana seuraavien luokka-asteiden oppimisessa. Oppilas ja opettaja saavat reaaliaikaista palautetta oppimisprosessista, jolloin on mahdollisuus päästä kiinni käsitteellisen muutoksen vaiheisiin ja mahdollisiin väärinymmärryksiin.

Millainen on hyvä kielimaikka? 

Tutkimuksen kertoo mitä osa-alueita opettajan tulisi hallita ryhtyessään opettamaan kielitietoa ja kielioppia oppilaille.

Hänellä on oltava riittävästi tietoa kielitieteellisistä käsitteistä ja niiden käytöstä kielen rakenteita ja pidempiä tekstejä tarkasteltaessa. Hänellä täytyy myös olla käsitys opettamisesta ja oppimisesta yleensä sekä siitä, missä yhteydessä kieliopin osa-alueita opetetaan ja kenelle.

Ennen kaikkea opettajan on hallittava kielitiedon opetukseen liittyvä erityistietous, joka rakentuu useammasta osasta.

Oppilaiden ennakkotiedot ja -käsitykset kieliopista on selvitettävä, jotta pystytään rakentamaan kokonaisuutta jo aiemmin opitun perustalle sekä hahmotettava oppilaiden mahdolliset virheelliset käsitykset.

Opettajan erityistietouteen kuuluu myös opetussuunnitelman ymmärtäminen ja se, miten kieliopin käsitteitä käytetään esimerkiksi tekstien kirjoittamisessa ja kirjallisuutta tulkittaessa. Opettajan kriittistä oppimateriaalitietoutta tarvitaan, kun pohditaan, millaiset tehtävät auttavat oppilaita ymmärtämään kielen rakenteita ja harjoittelemaan käsitteiden käyttöä. Käsitteellistä ymmärrystä ja soveltamistaitoa vaativien tehtävien puuttuessa opettaja voi luoda niitä itse.

Erityistietouden konkreettisimpana osana luokkahuoneessa näkyy se, miten opettaja hallitsee erilaiset menetelmät ja työtavat, joita opetuksessa ja oppimissuoritusten arvioinnissa voidaan käyttää. Opetuksen teoreettisten lähtökohtien, opetusmenetelmien ja arviointimenetelmien on oltava selkeässä suhteessa toisiinsa. 

Visualisointia ja kielentämistä

Rättylän tutkimus kohdistuu erityisesti kahteen opetusmenetelmään. 

Ensimmäisessä Rättyä tarkastelee kieliopillisia käsitteitä, selittää niiden merkityksiä ja käyttöä sekä avaa tehtävien ratkaisuja. Hän on tutkinut luokanopettajaksi opiskelevien kanssa sanaluokka- ja lauseenjäsenten opetuksen yhteydessä kielentämismenetelmän toimivuutta.

Toisessa menetelmässä kieliopin käsitteitä tarkastellaan isompien kokonaisuuksien osana, mikä poikkeaa nykyisestä tavasta opettaa yksittäisiä käsitteitä irrallaan isommista kokonaisuuksista ja toisteisesti eri luokka-asteilla. Käsitekategorioita ja käsitteiden suhteita voidaan hahmottaa piirtämällä ja ryhmittelemällä kaavioihin. Tällä tavoin esimerkiksi verbin aikamuodot tai adjektiivien vertailumuodot hahmotetaan kuuluviksi isoon sanaluokkakokonaisuuteen, jossa sanojen taipumista voidaan tarkastella laajemmin sen sijaan, että tunnistettaisiin ja alleviivattaisiin tekstistä esimerkiksi yksittäisiä komparatiivimuotoja. 

Rättyä on tutkinut visualisointimenetelmää sekä opettajaopiskelijoiden että 8.-luokkalaisten oppilaiden tuottamien aineistojen avulla.

Jos asia kiinnostaa enemmänkin, kannattaa lukaista sähköisesti e-thesiksessä saatavissa oleva tutkimus.

Juttu on Helsingin yliopiston tiedote hieman editoituna. Kuva: Wikipedia (käsitelty).

Motivaatio hukassa?

10-vuotiaan tyttäremme lukujärjestyksessä oli tänään enkkua. Ulkomaan komennuksen aikana hoidamme opetuksen kotona omin neuvoin (toki opetussuunnitelman mukaisesti ja koulukirjojen kera), joten kehittelin harjoitustehtävän: kirjoitin paperille 15 eläintä englanniksi.

Sitten ahkeran oppilaamme piti etsiä kirjakaupan hyllystä kymmenen kirjaa, joiden nimessä on joku listan eläimistä, kirjata nimi muistiin, etsiä oudot sanat sanakirjasta ja selvittää kirjojen nimet suomeksi. Kun kirjan nimiä oli löytynyt "vaaditut" kymmenen, kotioppilaamme kysyi, saako niitä etsiä enemmänkin.

Kouluissa taitaa yhtenä suurena – ellei suurimpana – ongelmana olla motivaatio. Miten motivoida oppilaita perehtymään asioihin, jotka tuntuvat liian vaikeilta, joista ei äkkiseltään ajatellen ole mitään hyötyä tai jotka eivät yksinkertaisesti vain kiinnosta? Tehtävä ei ole helppo, mutta ei sen mahdotonkaan pitäisi olla.

Käsi ylös, joka muistaa omilta kouluajoiltaan esimerkiksi kemian tunneilla päntätyt orgaaniset molekyylit? Tai newtonilaiset liikkeen lait? Tai integraalit, derivaatat ja raja-arvot? Tuskin kovinkaan moni (ellei tarvitse niitä edelleen työssään tai harrastuksessaan), mutta pänttäämisen turhauttavuus on jäänyt varmasti lähtemättömästi useimpien mieleen.

Entä jos hankalat asiat – erityisesti tavalla tai toisella ylivoimaisen vaikeina pidetyt luonnontieteisiin liittyvät asiat – kytkisi johonkin arkipäiväiseen, ennestään tuttuun, kenties jopa helppoon asiaan? Kemian kokkaamiseen, fysiikan fudikseen, englannin eläimiin (alkusoinnut tahattomia…)? Toki se vaatii funtsimista ja ylimääräistä suunnittelua eikä siihen nykymaailmassa tunnu olevan aikaa. Tämänpäiväisen miniminiotannan perusteella homma toimii kuitenkin oikein hyvin.

Omista kouluajoista on jo niin pitkä aika, etten ala heristellä syyttävää sormea mihinkään suuntaan. Yli kolmessa vuosikymmenessä sekä peruskoulussa että lukiossa on taatusti kuljettu pitkä matka kohti mielekkäämpää asioiden opettamista ja opettelemista.

Rohkenen silti ottaa esiin viihtyvyyden, josta koulujen kohdalla on puhuttu viime vuosina paljon. Olen varmaan tässä(kin) suhteessa ihan totaalinen dinosaurus ja mielipiteeni katoavaa kansanperinnettä, mutta onko koulun tärkein tehtävä todella ”viihdyttää” oppilaita?

Voisi kuvitella, että koulun ensisijainen tehtävä on opettaa asioita. Jos oppilaat samalla viihtyvät koulussa, se ei tietenkään ole haitaksi. Sen verran kouluissa, kansalaisopistoissa, kursseilla ja erilaisilla lasten ja nuorten kesäleireillä ”opettaneena” olen kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että miettimällä huolella, miten asioita opetetaan, tullaan samalla hoitaneeksi tuo viihtyvyyskin – ja väittäisin, että myös motivaatio. Ihan huomaamatta.

Napolin tiedekeskus tuhoutunut

Ti, 03/05/2013 - 16:53 By Toimitus

Tulipalo on tuhonnut Napolin tiedemuseon Città della Scienzan. Maanantaina illalla alkanut tulipalo levisi keskuksessa nopeasti ja vain yksi kuudesta museon rakennuksesta säilyi vahingoittumattomana.

Kukaan ei loukkaantunut palossa, mutta tiedekeskus on lähes kokonaan tuhoutunut. Museo oli suljettuna maanantaina, ja luonnollisesti pysyy nyt suljettuna varsin pitkään.

Citté della Scienza oli suuri ja nykyaikainen tiedekeskus, missä interaktiivisen tiedemuseon lisäksi oli planetaario sekä kokous- ja messukeskus. Vanhalla teollisuusalueella olleessa keskuksessa kävi noin 350 000 vierailijaa vuodessa. Museo on ollut toiminnassa 12 vuoden ajan.

Kun palokunta saapui paikalle maanantaina illalla, oli suuri osa keskuksesta jo ilmiliekeissä ja vain ulkoseinät olivat pystyssä. SIlminnäkijöiden mukaan palo levisi suurelta osin puurakenteisessa rakennuksessa nopeasti, ja lopulta vain teatteriosa keskuksesta pystyttiin pelastamaan. Koska palo tapahtui Napolissa ja alkoi hyvin hallitun tuntuisesti, on olemassa epäilys, että se on tahallaan sytytetty – mahdollisesti tuholla on yhteys mafiaan.

Lue (italiaksi) La Repubblica-lehden uutinen. Katso roadtvItalian videoraportti Youtubessa.

Nature.com:in artikkeli Blaze leaves Naples science museum in ashes

Otsikkokuva on Flickr-palvelusta ja sen on ottanut manfrys