egypti

Muinaiset egyptiläiset hautasivat hevosensa

Pe, 04/27/2018 - 11:24 Markus Hotakainen

Tombosista nykyisestä Pohjois-Sudanista tehty löytö kertoo, että hevoset olivat alueen muinaiselle kulttuurille tärkeämpiä kuin aiemmin on arveltu.

Michelle Buzonin johtamissa kaivauksissa osuttiin hautaan, josta paljastui hevonen. Löytö ajoitettiin muinaisen Egyptin kolmanteen välikauteen, joka oli 1050–728 ennen ajanlaskumme alkua.

Noin 3 000 vuoden takaisessa haudassa maannut hevonen oli mitä ilmeisimmin kiedottu käärinliinaan, sillä sen kavioissa oli jäänteitä kankaasta. Lisäksi eläin oli mitä ilmeisimmin aseteltu tiettyyn asentoon.

"On selvää, että hevonen oli haudattu tarkoituksella, mikä on todella kiehtovaa. Luustossa näkyvät muutokset ja pienet suitsista peräisin olevat raudankappaleet viittaavat siihen, että hevonen on mahdollisesti vetänyt rattaita. Emme ole löytäneet Tombosista mitään vastaavaa aikaisemmilla kaivauksilla. Eläinten jäännökset ovat siellä hyvin harvinaisia", Buzon toteaa.

Buzon on tehnyt kaivauksia yhdessä Stuart Tyson Smithin kanssa Tombosissa jo 18 vuoden ajan. Nyt tutkittu hevonen löytyi vuonna 2011.

Egyptiläiset valloittivat alueen noin 1 500 eaa. päästäkseen hyödyntämään Niilin kauppareittiä. Tombosista on löydetty runsaasti egyptiläistä esineistöä, kuten ruukkuja, erilaisia astioita, työkaluja ja koriste-esineitä.

"Hevosen löytyminen oli yllätys", kertoo kaivauksiin osallistunut Sarah Schrader. "Alkuun emme olleet varmoja, onko kyseeessä nykyhevonen. Saadessamme jäänteet vähä vähältä paremmin esiin aloimme löytää hevoseen liittyviä esineitä, kuten skarabeen, käärinliinan kappaleita ja rautaisia suitsien osia. Silloin huomasimme, kuinka merkittävä löytö on."

Hevosen ikä varmistettiin vielä hiili-14-ajoitusmenetelmällä.

"Hevosta oli kohdeltu hyvin, mikä on pääteltävissä sen saavuttamasta korkeasta iästä", Schrader sanoo. "Se oli myös tärkeä muinaisen Tombosin asukkaille, koska se oli haudattu – yleensä niin tehtiin vain ihmisille."

Hevosen merkityksestä kertoo myös se, että Afrikan varhaisimpiin rautalöytöihin kuuluva esineistö liittyy hevoseen. Hautapaikan löytyminen nimenomaan Tombosista puolestaan viittaa siihen, että paikka oli aikansa tärkeä keskus.

Tutkimus on julkaistu Antiquity-tiedelehdessä.

Kuva: Purduen yliopisto

Aurinkolaiva muinaisen Egyptin ajalta

To, 05/26/2016 - 09:31 Jari Mäkinen
Faaraon aurinkolaivan kopio

Tänään vuonna 1954 löydettiin Egyptissä, Gizan pyramidiin kätketty aurinkolaiva. Se ei toiminut aurinkovoimalla, vaan sen tehtävänä oli kuljettaa faarao kuolemansa jälkeen taivaaseen Auringon luokse.

Päivän kuvaLaiva oli tehty faarao Kheopsille, eli nykyisin Kfuhuna tunnetulle faaraolle noin 4600 vuotta sitten.

Sen löysi Gizan kaivauksia Kamal el-Malakhin johdolla tehnyt arkeologiryhmä pyramidin osasta, jota ei oltu aikanaan ryöstetty: tutkijat porasivat reiän laivaa sekä huonekaluja sekä muita Kheopsin käyttämiä esineitä sisältänyttä kammiota suojanneeseen 15-tonniseen kivimurikkaan, ja näkivät kammion sisällön varsin huonossa kunnossa, mutta edelleen täysin hahmotettavassa kunnossa.

Periaatteessa laiva oli jätetty aikanaan lähtökuntoon. Plataanipuusta ja setristä tehdyssä laivassa oli köydetkin paikoillaan, tosin vuosientuhansien varrella kaikki oli haperoitunut siinä määrin, että laivasta laitettiin esille vain mallikappale. Otsikkokuvassa on laivan pienoismalli, joka näyttää vielä paremmin millaisesta paatista oli kyse.

Alla on kuvia laivasta löytöhetkellä ja sen sisältänyt kammio.

Faarao Kheopsista käytetään muuten nykyisin ennemminkin nimeä Khufu, koska Kheops oli hänen kreikankielinen nimensä. Hän hallitsi ainakin 2589–2566 eaa. ja oli Egyptin 4. dynastian toinen farao. Khufu rakennutti Gizaan nykyisen Kairon lähelle muinaisen Egyptin suurimman pyramidin, josta tuli yksi maailman seitsemästä ihmeestä.

Muinaisen Egyptin onnellisuustähden salaisuus selvisi suomalaisvoimin

Pe, 12/18/2015 - 22:05 Jari Mäkinen

Ammoiset egyptiläiset tarkkailivat myös taivasta ja heillä oli kalentereita. He tiesivät, että vuodessa on 365 vuorokautta ja osasivat ennustaa Niilin tulva-aikoja tähtien sijaintien mukaan.

Pyramidit suunnattiin tarkasti pohjantähteen ja tähtitiede oli olennainen osa elämää. 

Egyptiläiset tähtitieteilijät seurasivat erityisesti kirkkaimpien planeettojen, Auringon ja Kuun kulkua taivaalla, sekä kirjasivat ylös omalaatuisia tapahtumia, konjunktioita ja pimennyksiä.

Otsikkokuvassa on kuvitusta "Nutin kirjasta", taivaanjumala Nutin mukaan nimetystä kirjoituksesta, missä kuvattiin hyvinkin tarkasti tähtitieteellisiä tapahtumia (voimakkaasti mytologialla maustaen). Kuvassa Nut kurottaa halki taivaankannen, ja ilman jumala Shu kannattaa häntä apunaan Maan jumala Geb.

Silloisista muistiinpanoista on löytynyt merkkejä myös havainnoista, jotka vaativat varsin tarkkaa taivaan tuntemista sekä hyvin tehtyjä havaintoja kohteista, jotka olivat juuri ja juuri paljain silmin nähtävissä. Yksi tällainen kohde oli muuttuva tähti Algol, joskin juuri se on varsin selvästi näkyvissä taivaalla; se on Perseuksen tähtikuvion toiseksi kirkkain tähti taikavarvun muotoisen tähtikuvion oikeanpuoleisen haaran alaosassa.

Algolin (β Per) kirkkauden vaihtelu on tunnettu jo pitkään. Tähden nimi tulee arabiankielisestä sanasta "al-ghūl", eli "piruntähti" juuri tämän kirkkausvaihtelun mukaan. Tähden jakso on tarkalleen kaksi vuorokautta, 20 tuntia ja 49 minuuttia, ja sen selvästi havaittavat pimennykset kestävät kymmenisen tuntia.  

Nyt tiedämme, että Algolin kirkkausvaihtelun saa aikaan se, että kaksi tähteä kiertää toisiaan, jolloin ne pimentävät välillä toisiaan. 

Egyptiläisten havaintoja Algolista on muun muassa Kairon Papyrusmuseossa olevassa papyruksessa nimeltä Kairo 86637. Se on kalenteri, ja samalla vanhin säilynyt historiallinen dokumentti Algolin kirkkausvaihteluista. 

Helsingin yliopiston tutkijat Lauri Jetsu ja Sebastian Porceddu ovat tutkineet tätä papyrusta ja heidän tilastollinen analyysinsä kalenterin ennustuksiin liitetyistä mytologisista teksteistä julkaistiin 17. joulukuuta PLOS ONE -julkaisussa.

Se varmistaa, että havainnot Algolista ja sen periodin määrittäminen tapahtuivat paljon aiemmin kuin on tähän mennessä uskottu, noin 1244-1163 eKr. Tämä on kolmisen tuhatta vuotta aiemmin kuin on oletettu tähän mennessä tieteen historiankirjoissa.

Tutkimuksessa osoitettiin, että Algolin 2,85 päivän ja Kuun 29,6 päivän periodit vaikuttivat kalenterissa kuvattujen jumalolentojen toimiin: tähtitaivaan ilmiöt siis oletettiin jumalallisiksi ja kirjattiin tarkasti ylös.

Algolia kutsuttiin Horukseksi, joka oli ilmentymä jumalolennosta ja kuninkaasta. Sen käyttäytymisen perusteella kalenteriin oli merkitty hyviä tai huonoja ennusteita vuoden jokaiselle päivälle.

"Tähän asti on vain arveltu, että Kairon papyruksen mytologiset tekstit kuvaisivat tähtitieteellisiä ilmiöitä", sanoo filosofian kandidaatti Sebastian Porceddu.

"Olemme nyt yksikäsitteisesti varmistaneet, että teksteistä löytyy jumalolentoina pidettyjen Algolin ja Kuun säännöllisten muutosten kuvailuja".

Nyt julkaistun uuden tutkimuksen myötä varmistui myös Helsingin tutkimusryhmän kaksi vuonna 2013 esittämää ”modernin” astrofysiikan tulosta: Kyseessä on ensimmäinen koskaan tehty suora havainto Algolin periodin kasvusta, ja siitä voidaan johtaa tarkka arvio massavirtauksen voimakkuudesta järjestelmän kahden tähden välillä.

Näin siis ammoiset egyptiläiset havainnot auttavat modernia tähtitieteellistä tutkimusta antamalla tarkan lukuarvon yli kolmentuhannen vuoden takaa.

"Väitimme vuosi pari sitten, että muinaiset egyptiläiset uskonnolliset tekstit sisältävät astrofysikaalista tietoa Algolista", kertoo dosentti Lauri Jetsu

"Ei ollut mikään yllätys, että väitettämme silloin epäiltiin. Epäilisin minäkin vakavasti, jos joku vaikkapa nyt väittäisi, että Raamatussa on tietoa siitä, onko Marsissa vettä."

Tutkimuksessa selvisi myös se, että muinaisten egyptiläisten mielestä Algolin ja Kuun kirkkaimmat vaiheet olivat erityisen onnellista aikaa.

Koska joulun aikaan paistaa taivaalla täysikuu, kannattaa onnellisuutta tulevien pyhien aikaan etsiessä välttää (jos haluaa noudattaa tätä muinaisegyptiläistä viisautta) näitä hetkiä, jolloin Algolin kirkkaus putoaa nopeasti himmeimmilleen:

21-12-2015 02:26
23-12-2015 23:15
26-12-2015 20:04
29-12-2015 16:53

Myöhempiä aikoja voi katsoa mm. tältä Krakovan yliopiston Algol-sivulta. Samalla kannattaa muistaa, että ajoilla ja kirkkauksilla ei ole mitään yhteyttä oikeasti onnellisuuteen...mutta tähden kirkkauden putoamisen näkeminen omin silmin voi tehdä sinällään onnelliseksi.

Tutkimus Shifting Milestones of Natural Sciences: The Ancient Egyptian Discovery of Algol's Period Confirmed, L. Jetsu and S. Porceddu julkaistiin PLOS ONE-lehdessä 17.12.2015: http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0144140

Tämän jutun pohjana on ollut Helsingin yliopiston tiedote.


Algol (β Perseus) on Perseuksen tähtikuviossa oikealla "alhaalla". Lisää Perseuksesta on tässä Tiedetuubin artikkelissa.

Faarao Tutankhamonin paljastus

To, 11/26/2015 - 08:34 Jari Mäkinen
Tutankhamonin sarkofagi

Päivän kuvaTänään vuonna 1922 arkeologi Howard Carter sai kaiverrettua auki viimeisen kahdesta ovesta, jotka sulkivat ammoisen Egyptin kuninkaan Tutankhamonin haudan. Carter ja George Carnarvon löysivät hautakammion Kuninkaiden laaksosta, missä he onnistuivat pitkään ponnisteltuaan saamaan "pienen reiän ylävasemmalle oviaukkoa suojaavaan kiveen ja onnistuimme näkemään toiselle puolelle".

Se oli ensimmäinen vuosisatojen ajan koskemattomana säilynyt Egyptin kuninkaan loistelias hautakammio, täynnä kultaa ja rikkauksia. Tai näin tuolloin vielä oletettiin.

Seuraavana päivänä – oletettavasti varsin levottoman yön jälkeen – kaksikko meni sisälle hautakammioon, joka kaikessa loisteliaisuudessaan ei kuitenkaan osoittautunut aivan yhtä yltäkylläiseksi ja rikkauksiapursuavaksi kuin monet muut egyptiläiskuninkaiden haudat olivat olleet.

Legendaarinen Tutankhamon kuoli nuorena ja hänen valtakautensa jäi varsin lyhyeksi, minkä vuoksi sen aikana ehditty valmistella hautaa eikä hautajaisia samaan tapaan kuin normaalisti. Todennäköisesti hänen hautansa, nykyiseltä numeroltaan KV62, oli ainoa vapaa hautakammio, kun Tutankhamon kuoli äkillisesti vuonna 1327 eaa (todennäköisesti).

Sittemmin on todettu, että hautaan on murtauduttu jo aikaisemmin, mutta siitä huolimatta se oli eräs parhaiten säilyneistä.

Suurin osa haudasta tuoduista esineistä on Kairon ja Luxorin museoissa. Näiden joukossa muun muassa kultainen sarkofagi, sisempi kullattu puuarkku, Tutankhamonin kuolinnaamio sekä muita kulta- ja arvoesineitä. Uloin kivinen sarkofagi sen sijaan on yhä hautakammiossa, ja se sisältää ulomman kullatun puuarkun ja Tutankhamonin muumion.

Tutankhamonin muumio on hyvin omalaatuinen, sillä brittitutkija Chris Nauntonin mukaan faarao olisi balsamoitu virheellisesti öljyillä ja siksi ruumis olisi syttynyt itsestään tuleen.

Ruumiista on pystytty kuitenkin päättelemään, että Tutankhamon kuoli todennäköisesti sirppisoluanemiaan; hänen päänsä muoto on myös pystytty rekonstruoimaan (kuva oikealla).

Kaikkein kuuluisin Tutankhamonin hauta lienee kuitenkin Yhdysvalloissa, Las Vegasissa, missä Luxor-hotelliin on tehty "King Tut" -museo ja kopio faaraon hautakammiosta. Näyttely on lasvegasilaista kitchiä, mutta käynnin arvoinen, mikäli kaupunkiin sattuu vierailulle. Tämän päivän kuva on myös sieltä.

Kheopsin pyramidista löytynyt omituisen lämmin kohta

Ma, 11/09/2015 - 19:55 Jari Mäkinen

Kairon yliopiston ja Egyptin pyramideja tutkivan HIP-tutkimusorganisaation tekemät lämpötilamittaukset kuuluisasta Kheopsin pyramidista ovat tuottaneet todella omituisen tuloksen:  sen pinnassa on tarkasti rajattu kohta, missä pintalämpötila on 6°C  korkeampi kuin muualla.

Löytö on omalaatuinen, sillä tutkijat eivät ole toistaiseksi keksineet mitään syytä tälle kahden suuren kivitiilen kohdalla olevalle lämpötilavariaatiolle.

Mittauksia on tehty eri kellonaikoina ympäri vuorokauden, jotta Auringon lämmitys ja lämmön siirtyminen yöllä kivestä takaisin ilmaan eivät olisi vaikuttaneet tuloksiin.

“Lämpötilaero on todella suuri”, selittää tutkimukseen osallistunut  Lavalin yliopiston Jean-Claude Barré ranskalaisessa Sciences et Avenir -lehdessä. Hän on mukana hankkeessa toisen kanadalaisen, Clemente Baratin, kanssa.

“Eri kalkkikivikappaleiden välillä on aina pieniä eroja niiden lämpötilakäyttäytymisessä. Erot ovat normaalisti 0,1-0,5°, mutta kun kivet jäätyvät, voi ero naapurikiviin olla jopa 3°. Erot ovat normaaleita, sillä kivet eivät ole aivan samanlaisia, mutta tyypillisesti nopeammin lämpenevät kivet myös jäätyvät nopeammin.”

Myös kivien pinta ja sen epätasaisuudet vaikuttavat siihen miten se imee ja heijastaa lämpöä.

Nämä asiat ovat tuttua jokaiselle, joka muistaa jotain koulussa fysiikan- ja kemiantunneilla opetetusta lämpödynamiikasta.

Näistä tiedoista ei kuitenkaan ole nyt paljon iloa, sillä kahdessa Kheopsin pyramidin kivessä olevaa kuuden asteen poikkeamaa on kuitenkin vaikea selittää sen rakenteella. Itse asiassa selitystä ei ole, vaan vasta tarkemmat skannaukset voivat selittää ilmiön.

Kaikissa projektissa tutkituissa pyramideissa havaittiin tällaisia eroavaisuuksia yksittäisten kivien välillä, ja näiden tietojen avulla voidaankin päätellä kuinka tiiviitä tai höttöisiä kalkkikivilohkareet ovat.

Mittauksia on tehty perinteisen infrapunakameralla ja rakenteita on kartoitettu myonitomografialla (µSR), joka vastaa hieman magneettiresonanssikuvausta, paitsi että se käyttää paksujenkin rakenteiden läpi kulkevia myoneita. 

Juttua on korjattu 19. marraskuuta: myonispinspektroskopian sijalle on laitettu myonitomografia.

Onko tämä Vanhan testamentin Joosefin suunnittelema pyramidi?

Ke, 10/28/2015 - 09:23 Jari Mäkinen
Zoserin pyramidi

Päivän kuvaEgyptissä Sakkaran hauta-alueella oleva Saqqaran porraspyramidi on Egyptin vanhin suuri kivirakennelma. Sitä pidetään siksi ensimmäisenä ja vanhimpana pyramidina.

Se on Egyptin kolmannen dynastian perustajan faarao Djoserin (2667-2648 EAA) itselleen rakennuttama hauta, jonka ympärillä on laaja temppelialue (kuva kappaleen alapuolella).

Djoserin hautapyramidi on merkittävästi erilainen kuin aiemmat ns. mastaba-haudoista, jotka olivat "vain" matalia, tiilistä tehtyjä sivuiltaan viistoja, litteitä rakennelmia – vähän kuin pyramidien perustoja. 

Voisikin ajatella, että Djoserin pyramidi on kuin useita päällekkäin rakennettuja mastaba-hautoja, eräänlainen pyramidien esiaste.

Siinä missä mastaba-haudat rakennettiin auringossa kuivatuista savitiilistä, on Djoserin pyramidin rakennusaine muotoon hakatut kivet.

Kaikkien arkkitehtien isä

Pyramideista tiedetään kiinnostavasti yleensä myös niiden suunnittelijat, sillä arkkitehdit olivat ammoisessa Egyprissä arvostettuja ja tunnettuja henkilöitä. Tämän Saqqaran pyramidin suunnitteli legendaarinen arkkitehti Imhotep, jota voidaan pitää ensimmäisenä arkkitehtina. Lisäksi hän oli ensimmäinen lääkäri ja insinööri.

Imhotepin patsas LouvressaEi mikään ihme, että Imhotepista tuli hyvin kuuluisa; noin 2000 vuotta kuolemansa jälkeen häntä alettiin palvoa jopa tiedon ja parannustaidon jumalana. Piirroksissa Imhotep kuvataan istuvana miehenä, jolla oli paljaaksi ajeltu pää (minä oli papin tunnusmerkki) ja papyruskäärö polvillaan.

Näin merkittäville ihmisille rakennettiin Egyptissä omat haudat, mutta Imhotepin hautaa ei ole monista etsinnöistä huolimatta löytynyt. Haudan uskotaan sijaitsevan lähellä Djoserin pyramidia, missä on myös myöhemmin rakennettu Imhotepin temppeli. Mahdollisesti temppeli on hänen hautansa, tai sitten hänet on myös haudattu Djoserin pyramidiin.

Onko Joosef sama kuin Imhotep?

Kiinnostavasti monet tutkijat arvelevat, että Vanhan testamentin Joosefin esikuvana olisi ollut Imhotep. Kenties kyseessä on jopa sama henkilö, jolloin Raamattu (joka on kirjoitettu historiallisten kertomusten perusteella) kertookin Imhotepin tarinaa kuvatessaan Joosefia. 

Joosef oli Raamatun mukaan Imhotepin lailla faraon käskynhaltija, ja molempia kunnioitettiin viisautensa vuoksi. Kumpikin oli alhaista syntyperää, mutta vahvimmin heidän yhteydestään puhuu kummankin rooli unientulkitsijana ja Egyptin pelastajana seitsemän vuoden nälänhädältä. Elefantinessa sijaitseva ptolemaiolaiselle kaudelle ajoitettu “nälänhätästeela” kertoo faraon näkemästä unesta, jonka Imhotep tulkitsi jumala Khnumin sanomaksi siitä, kuinka vallitseva seitsemän vuoden kuivuus saataisiin päättymään. Farao Djoserin aikana Egyptiin rakennettiin suuressa mittakaavassa uusia viljasiiloja, joista osa sijaitsee myös Sakkarassa.

Kuva: Flickr / Alina Rigo
Lähteet artikkeliin pääosin Wikipediasta.

Löytö Egyptissä: Kahdeksan miljoonaa muumioitunutta koiraa

Ti, 06/23/2015 - 05:00 Jarmo Korteniemi
Valokuva: P. T. Nicholson

Arkeologit ovat löytäneet Egyptistä noin kahdeksan miljoonan koiran muumioituneet jäänteet. Huimassa luvussa on mukana sekä vastasyntyneitä pentuja että täysikasvuisia koiria. Eläinmuumiot löytyivät muinaisen temppelin vieressä olevista katakombeista.

Temppeli oli aikoinaan omistettu sakaalipäiselle kuolemanjumala Anubikselle. Tutkijoiden mukaan löytö kertoo hyvin laajasta ja merkittävästä eläinkultista. Se ylläpiti niin seudun kulttuuria kuin talouttakin.

Katakombit on louhittu muutama vuosisata ennen ajanlaskun alkua.

Löytö julkistettiin Antiquity -tiedejulkaisun kesäkuun numerossa (artikkeli on maksumuurin takana).

Koirien karu kohtalo

Eläimiä ei varsinaisesti uhrattu. Tutkijoiden mukaan ne toimivat pikemminkin hurskaina viestinviejinä jumalille. Lopputulos oli kuitenkin koirien kannalta sama.

Monet koirista muumioitiin vain tuntien tai päivien ikäisinä. Tutkijat eivät kuitenkaan löytäneet pentujen kuolinsyitä. Muiden pienten muumioiden - vaikkapa kissojen - niska oli useimmiten murrettu, mutta koiranpennuissa ei ollut vastaavia merkkejä. Arkelogit päättelivät, ettei pentuja ehkä tapettu suoraan. Voi olla, että ne vain kuolivat kylmään, janoon tai nälkään erossa emoistaan. Riippumatta siitä kuinka pennut sitten heittivätkin henkensä, niitä luultavasti tehtailtiin juuri muumiointitarkoitusta varten.

Osa vanhemmista koirista haudattiin puuarkuissa. Erityisen prameat hautajaismenot saaneiden yksilöiden oletetaan olleen temppelikoiria.

Useimmat löydetyistä muumioista ovat jo pahoin hajonneet, joko ajan hampaan takia tai haudanryöstäjien toimesta. Osa luurangoista on otettu uudiskäyttöön - lannoitteena.

Tutkijat arvioivat alkuperäisen muumioiden määrän (7,8 miljoonaa) laskennallisesti: perimmäiset käytävät ovat yhä noin metrin paksuisten muumiokasojen peitossa. He tunnistivat pieniltä tutkimusaloilta hieman yli 6000 eläintä.

Yllättävä bonusfossiili

Katakombit sijaitsevat Sakkarassa noin 30 kilometriä Kairosta etelään. Niilin rannalla sijaitseva alue toimi tärkeänä hautausseutuna muutaman tuhannen vuoden ajan, Memfisin pääkaupunkiaikoina.

Cardiffin yliopiston arkeologi Paul Nicholsonin johtama ryhmä pääsi tutkimaan koirakatakombeja ensimmäisenä. Vaikka luolat on merkitty jo vuoden 1897 kartalle, kukaan ei ole aiemmin vaivautunut perehtymään kunnolla niiden sisältöön. Nyt tutkijat kartoittivat kuitenkin pienimmätkin mutkat: Kiveen louhittu luolasto koostuu 173 metriä pitkästä pääkäytävästä ja noin viidestäkymmenestä 10 - 80 metrin pituisesta sivukäytävästä. Useat sivukäytävät ovat romahtaneet, joten todellinen muumioiden määrä lienee vielä raportoituakin suurempi.

Sivukäytävän numero kahdeksan katossa tutkijoita odotti vielä lisäyllätys: jonkin suuren otuksen luuranko. Vaikka fossiilin tutkimukset ovat yhä kesken, se kuuluu todennäköisesti jollekin 48 miljoonaa vuotta sitten kuolleelle manaattien ja dugongien sukulaiselle. Fossiili on ensimmäinen Sakkaran muodostumasta löydetty selkärankaisen jäänne.

Katakombit on rakennettu varhaisen eoseenikauden kiviin, jotka muodostuivat aikoinaan matalaan laguuniin kertyneistä sedimenteistä.  On vielä epäselvää, mahtoivatko luolien kaivajat noteerata kattokoristetta, vai kaivettiinko luola vain sattumalta fossiilin läpi.

Valokuva: S. Williams
Kuva: Jacques de Morgan / S. Mills, S. Williams and H. Nouwens / Antiquity Trust

Massaturismia ylläpitänyt eläinkultti?

Tunnistetuista 6000 muumiosta 92 % oli koirien jäänteitä. Pari prosenttia oli sakaaleja ja kettuja, mikä on helppo selittää: Nykyistä eläinlajien kirjoa ei vielä tunnettu, joten muumioitavat eläimet valittiin samantyyppisen ulkomuodon perusteella. Joukossa oli lisäksi myös paljon (5,5 %) kissojen ja muutamia haukkojen muumioita, mikä viittaa muiden jumaluuksien palvontaan. Koirakatakombien lähellä on muitakin luolastoja, joihin on muumioitu monia palvottuja eläimiä, kuten iibis-haikaroita, haukkoja, paviaaneja ja härkiä.

"[Sakkaran] alue on nykyään viehättävä aavikko, jonka hiekasta nousee pyramideja ja muutamia muita monumentteja", Nicholson kuvailee. Hänen mukaansa alue näytti kuitenkin täysin toisenlaiselta muutamia satoja vuosia ennen ajanlaskumme alkua. "Liikenne oli vilkasta, ja alueella oli pysyvä eläinkulttien ylläpitämä yhteisö", professori maalailee.

Sakkarassa sijaitsi tutkijoiden mukaan jos jonkinlaisille jumaluuksille omistettuja temppeleitä ja katakombeja, joiden ympärillä luultavasti sykki vilkas elinkeinoelämä. Pyhiinvaeltajat ja tavalliset ihmiset tarvitsivat paitsi viestinviejiä ja kiitoslahjoja jumalille, myös ruokaa, juomaa ja majapaikkoja. Alueelta löytyikin myös kauppiaita, pappeja, ennustajia ja oppaita. Ja tietysti koirien ja muiden eläinten kasvattajia, joiden tuotteet oli varattu jumalille, katakombeihin muumioitaviksi.

Eläinkultit olivat vuosisatojen ajan suosittuja Egyptissä. Ne näyttävät olleen erityisen egyptiläinen ilmiö, ja tutkijoiden tulkinnan mukaan omaperäinen uskonto luultavasti yhdisti egyptiläisiä, samalla kun maan valloittivat ensin muut kansat vuoron perään valloittivat maan.

Eläinten palvonta hiipui lopulta roomalaisvallan aikana noin ajanlaskumme alun tienoilla. Niihin aikoihin elänyt runoilija Juvenalis kirjoitti satiirissaan: "Volusius, kukapa ei tiedä mitä hirviömäisiä jumalia hullu Egypti palvoo? Yksi seutu ihailee krokotiilia, toiset taas arvostavat käärmeitä hotkivia iibiksiä. [...] Yhdellä alueella palvotaan kissaa, toisella jokikalaa, kolmannella kokonaiset kaupungit pyhittävät koiran."

Lähteet: Juttu perustuu tutkimusartikkeliin sekä Livesciencen juttuihin vuosilta 2011 ja 2015.

Otsikkokuva: 1. Kokonainen koiramuumio katakombin häiritsemättömänä säilyneessä osassa (P. T. Nicholson).
Jutun kuvat: 2. Näkymä koirakatakombin pääkäytävän varrelta (P. T. Nicholson). 3. Koiran jäänteitä katakombissa (S. Williams). 4. Kartta koirakatakombista (Jacques de Morganin kartta vuodelta 1897 erottuu harmaalla; 2010-luvun tarkempi kartoitus / S. Mills, S. Williams and H. Nouwens / Antiquity Trust).
Kuva alla: 5. Anubis johdattamassa kuollutta sydämen punnitukseen (British Museumissa nähtävillä oleva papyruskäärö).