coca-cola

130 vuotta Kokista: salainen resepti on paljastettu

Su, 05/08/2016 - 13:21 Jari Mäkinen
Jacob's Pharmacy

Maailman kuuluisin virvoitusjuoma (ja ylipainon aiheuttaja) Coca-Cola täyttää tänään vuosia: sitä on tarjoiltu ihmisille 8.5.1886 alkaen. Aluksi menestys oli varsin vaatimatonta, mutta markkinamiesten astuttua mukaan remmiin, alkoi myynti sujua jopa odottamattoman hyvin.

Päivän kuvaAtlantassa, Georgiassa, Yhdysvalloissa oli apteekki nimeltä Jacob's Pharmacy. Sen pitäjä, apteekkari John Stith Pemberton sai idean myydä asiakkailleen terveysjuomaa, joka vaikuttaisi "aivoja ja hermoja piristävästi": hän sekoitti suuressa, 113 litraa vetävässä nuotion päällä porisseessa messinkikattilassa paksua, siirappimaista nestettä, mihin hän lisäsi kokaiinin lehtiä ja kofeiinia paljon sisältäviä kolapähkinöitä.

Kolapähkinöissä, jotka eivät kasvitieteellisesti katsottuna ole pähkinöitä, on jopa kahvipapuja enemmän kofeiinia, noin 2,8 %. Ja kokaiinin hieman eri tavalla piristävä vaikutus on tuttu kaikista huumausaineista kuulleille.

Näistä kahdesta aineesta tuli juoman nimi, Coca-Cola, ja nimen keksinyt Pembertonin kirjanpitäjä Frank Robinson teki myös nimestä sen kaikkialla nyt tunnetun logon.

Lääkkeenä myyty paksu tökötti ei ollut kovin suosittua, vaikka sen markkinoitiin auttavan tehokkaasti mm. päänsärkyyn, hysteriaan, melankoliaan ja moniin muihin hermoihin liittyviin oireisiin.

Lisätäkseen juomansa miellyttävyyttä, Pemberton sekoitti ainettaan muun muassa viiniin, mutta sekään ei saanut yleisön suosiota.

Sitten hän keksi liuottaa tahmaansa kuplivaan soodaveteen ja tarjoilla sitä soodavesiastioista, samovaarin näköisistä porsliinisista juoma-automaateista. Se oli jo suositumpaa, mutta vielä paremmin juoma alkoi mennä kaupaksi, kun siirappilääkettä tarjoiltiin yksinkertaisesti hiilihappoveden kanssa.

Kuva: Wheeling Pottery Companyn tekemä Coca-Cola -annostelija vuodelta 1896 ja Pembertonin apteekki (alkuperäinen ylimpänä oleva kuva on väritetty ja siihen on lisätty Coca-Cola -banneri jälkikäteen markkinointimielessä).

 

Pemberton alkoi markkinoida juomaansa laajemmin ja myydä muillekin apteekeille lisenssejä juoma-annostelijoiden käyttöön.

Kunnolla myynti sai vauhtia kuitenkin vasta vuonna 1890, kun Coca-Cola -liiketoiminta siirtyi toiselle atlantalaiselle apteekkarille, Asa G. Candlerille. Hän alkoi kaupata lisenssejä ympäri Yhdysvaltoja. Nyt kuuluisa "Drink Coca-Cola" -iskulause tuli mukaan myyntiin, ja Coca-Colan myyntiautomaatit ja jakelupisteet saivat punaisen, helposti tunnistettavan värinsä. Logoa leviteltiin joka puolelle, ja pian tumma, makea piristysneste virtasi myös Amerikan ulkopuilella, lopulta kaikkialla maailmassa.

Vuonna 1905 juomasta jätettiin pois sen kokaiini, ja sittemmin myös kofeiinipitoisuutta on vähennetty olennaisesti. Lisäksi luonnollisesti nyttemmin yhtiö on kehittänyt koko joukon rinnakkaistuotteita,  joihin ei tässä mennä sen enempää.

Juoma, ja sitä myyvä Coca-Cola -yhtiö tehokkaine markkinointikeinoineen ovat myös eräs suurimpia syyllisiä maailman totuttamiseen sokeripitoisiin virvoitusjuomiin, jotka saavat aikaan omalta osaltaan ylenpalttista lihavuutta. Mutta siitäkään ei tässä sen enempää.

Sen sijaan lopuksi juoman salaisesta reseptistä, mikä sinällään ei ole mitenkään salainen. Tarkoilla mittalaitteilla varustetut laboratoriot ovat selvittäneet sisällön tarkasti, minkä lisäksi alkuperäinen resepti on kirjoitettu Pembertonin päiväkirjaan, joka on ollut julkinen vuodesta 1888 alkaen. Se, sekä muutama muu vanhempi resepti on mm. tällä Wikipedian sivulla. Tarina huippusalaisesta ja mystisestä reseptistä on kuitenkin niin hyvä, että pelkästään sitä varten on Coca-Cola -yhtiö rakentanut varta vasten ydinsodan kestävän kassaholvin.

Nyt käytössä oleva (perinteisen juoman) resepti on todennäköisesti seuraava:

  • 10,6 ml kolapähkinäuutetta
  • 88,7 ml sitruunahappoa
  • 29,5 ml kofeiinia
  • 13 kg sokeria
  • 9,5 litraa vettä 
  • 9,4 dl sitruunamehua
  • 29,5 ml vaniljaa
  • 44 ml karamelliväriä

J-20 / Joulusammakko?

Ke, 12/04/2013 - 02:10 Toimitus

Kuvassa olevalla Mansikkasammakolla (Dendrobates pumilio) ei ole suoranaisesti mitään tekemistä joulun kanssa, paitsi että se on punainen. Kuten tiedetään, punainen on joulun väri – mutta miksi?

Kyse on joulupukin punaisesta nutusta, mikä yleisen legendan mukaan syntyi vuonna 1931, kun Coca Cola -yhtiö tilasi mainoskampanjaansa varten piirroksen joulupukista taiteilijalta nimeltä Haddon Sundblom. Hän otti uudenlaiseen, iloiseen ja runsaaseen pukkiinsa värit tilaajayhtiön punavalkoisesta logosta ja pullosta sillä seurauksella, että kampanjan jälkeen pukkia pidettiin yleisesti punanuttuisena ja valkopartaisena hyväntahtoisena papparaisena, vaikka kansanperinteissä hän oli ollut kaikkea muuta (kuten myöhemmin Tiedetuubin joululähtölaskennassa selviää).

Tarina on hyvä, mutta ei ole täysin totta. Nimittäin ensimmäisenä punaisen pukin piirsi Thomas Nast, samoin amerikkalainen taiteilija, jo 1800-luvun puolivälissä, ja vuonna 1885 Louis Prang kopioi ajatuksen postikorttikuvitukseksi. Nastin mukaan joulupukin esikuva Pyhä Nikolaus oli aikanaan pukeutunut punaiseen kaapuun ja siten punainen oli myös sopiva väri joulupukille. Näin ollen kun kokiskampanjaan tarvittiin pukkia, oli yhtiön värimaailmaan sopiva punainen pukki jo sopivasti olemassa ja sitä piti vain muuttaa vielä enemmän punavalkoiseksi ja pyyleväksi. Puhin myhäilemä "ho, ho, ho" ja lahjojenjakomatkan alkaminen pohjoisnavalta tulivat sitten myöhemmin mukaan.

Mitä muuten kuvassa olevaan Mansikkasammakkoon tulee, niin se on keskisen Amerikan sademetsissä elävä nuolimyrkkysammakko. Nämä sammakot ovat hyvin pienikokoisia, vain muutaman sentin pitkiä ja maksimissaan kuutisen senttiä pitkiä, kirkasvärisiä ja todennäköisesti maailman myrkyllisimpiä eläimiä. Esimerkiksi punaisen sammakon sukulaisen, kellertävän Kultanuolen (Phyllobates terribilis) noin 3 800 mikrogrammaa hermomyrkkyä riittää tappamaan yli 1 500 ihmistä. Nuolimyrkkysammakkojen koskeminen tai syöminen voi olla kohtalokasta.

Sammakoiden nimi tulee siitä, että niiden myrkkyä on käytetty nuolissa.

Oikeastaan nämä sammakot eivät sovi lainkaan jouluiseen, miellyttävän mukavaan asiayhteyteen, paitsi että yksi niistä on kovin jouluisen punainen...