Pääsy avaruuteen on strategisesti tärkeää, ja siksi on erittäin myönteistä, että Ariane- ja Vega-raketit ovat saamassa seuraa useista uusista eurooppalaisraketeista. Ja mikä parasta, niitä tullaan laukaisemaan avaruuteen myös Euroopan mantereelta. Jopa ihan naapurista Norjasta.

Lofooteilla, Andøyan saarella valmistellaan parhaillaan saksalaisen Isar Aerospacen Spectrum-rakettia toiseen koelentoonsa. Ensimmäinen lento noin vuosi sitten päättyi lyhyeen, kun raketti putosi pian laukaisun jälkeen mereen ja räjähti; yhtiö sai kuitenkin lennosta paljon kokemusta laukaisuvalmisteluista ja itse raketistakin, joten se uskaltaa nyt yrittää uudelleen.

Laukaisupaikalla oli perjantaina 13. maaliskuuta myös VIP-vieraita, kun Saksan liittokansleri Friedrich Merz, puolustusministeri Boris Pistorius ja tutkimus-, teknologia- ja avaruusministeri Dorothee Bär vierailivat paikalla yhdessä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren, kauppa- ja teollisuusministeri Cecilie Myrsethin ja puolustusministeri Tore O. Sandvikin kanssa.

Kuten ministerilistasta voi huomata, on kyse todellakin myös strategisesti tärkeästä asiasta. Andøyan avaruuskeskuksesta on tulossa läntisen Euroopan ensimmäinen avaruuslaukaisukeskus.

PÄIVITYS: Spectrumin laukaisua yritettiin 25. maaliskuuta, mutta rakettia ei lopulta lähetetty. Ensin merellä olevalle varoalueelle eksyi asiaan kuulumaton alus, ja kun se oli häädetty pois ja lähtölaskentaa päästiin jatkamaan, keskeytti automaattinen varojärjestelmä laukaisun muutamaa sekuntia ennen laukaisua. Syynä oli polttoaineen lämpötilan nousu sallitun rajan yläpuolelle. Uuden laukaisuyrityksen päivämäärää ei ole vielä julkistettu.

RFA valmistautuu myös lentoon

Toinen saksalaisyhtiö, Rocket Factory Augsburg, on puolestaan myös valmistautumassa RFA One -rakettinsa koelentoon.

Yhtiö käyttää Skotlannin pohjoisosassa Shetlanninsaarilla olevaa SaxaVordin laukaisukeskusta, missä se valmisteli rakettinsa laukaisua jo kaksi vuotta sitten. Kun raketin ensimmäistä vaihetta testattiin elokuussa 2024, se kuitenkin räjähti. Rakettia, sen moottoria, polttoainetankkien paineistusta ja proseduureja on nyt parannettu, ja tavoitteena on yrittää uutta laukaisua tulevana kesänä.

RFA toimitti tällä lennolla käytettävän raketin ensimmäisen ja toisen vaiheen Skotlantiin nyt helmikuussa. Ensimmäisen vaiheen moottoreita on testatu erikseen Ruotsissa, Esrangen avaruuskeskuksessa lähellä Kiirunaa, mistä niitä toimitetaan parhaillaan SaxaWordiin.

Maia puolestaan lykkää lentoaan

Ariane-rakettien taustalla olevan ArianeGroupin start-up -tyylisesti toimiva tytäryhtiö MaiaSpace on puolestaan kehittämässä ensimmäistä eurooppalaista Falcon 9:n tapaan osittain uudelleenkäytettävää rakettia. Raketin ensimmäinen vaihe palaa lennon jälkeen takaisin ja voidaan lennättää uudelleen.

Yhtiö on muuttamassa Kouroun avaruuskeskuksessa olevaa Sojuz-rakettien laukaisualustaa käyttöönsä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Sojuzien lennot Kourousta lopetettiin, joten hyvä laukaisualusta jäi tyhjän pantiksi. Laukaisukeskusta ylläpitävä Ranskan kansallinen avaruuskeskus CNES julkisti huhtikuussa 2024 kilpailun Sojuz-laukaisualustan vuokraamiseksi, ja MaiaSpacelle myönnettiin saman vuoden syyskuussa oikeus käyttää alustaa.

MaiaSpace olettaa, että noin 80 prosenttia laukaisualustan infrastruktuurista sopii lähes sellaisenaan yhtiön omalle raketille.

Maia aikoi tehdä ensilennon raketillaan vielä tämän vuoden puolella, mutta yhtiö ilmoitti Kouroussa 24. helmikuuta olleessa tilaisuudessa, että lento siiryy ensi vuoden puolelle.

Ensilennon on tarkoitus olla "vain" hyppäys hieman yli sadan kilometrin korkeuteen, virallisesti avaruuteen. Lennon päätarkoitus on testata ensimmäisen vaiheen palaamista takaisin, mutta samalla yhtiö voi myös käydä läpi koko laukaisuvalmisteluprosessin ja laukaisun.

Maia on suurin kehitteillä olevista uusista raketeista. Se pystyy kuljettamaan 1,5 tonnia matalalle kiertoradalle, kun ensimmäistä vaihetta ei käytetä uudelleen. Uudelleen käytettäessä kapasiteetti on viitisensataa kilogrammaa.

Espanjalaiset keräsivät lisää rahaa

Japanilainen satelliittivalmistaja Mitsubishi Electric Corporation on sijoittanut 180 miljoonaa euroa espanjalaiseen PLD Space -yhtiöön.

PLD Space aikoo tehtä Miura 5 -raketillaan ensilennon vielä tänä vuonna ja aloittaa kaupalliset lennot vuonna 2027. Laukaisupaikka heilläkin on Kouroun avaruuskeskus Ranskan Guyanassa; yhtiö on muuttamassa keskuksen vanhinta, aikanaan Diamant-rakettien käytössä ollutta laukaisualustaa Miura 5:lle sopivaksi.

Mitsubishi Electric on suunnittelemassa laajaa satelliittikonstellaatiota, ja halusi varmistaa itselleen etuoikeutetun pääsyn Miura 5:n laukaisuihin.

Orbex laittoi pillit pussiin

Ensimmäinen Euroopan uusista rakettiyhtiöistä on joutunut lopettamaan toimintansa. Brittiläinen Orbex on ollut jo jonkin aikaa talousvaikeuksissa, mutta tilanteeseen näytti tulevan helpotusta tammikuussa, kun ranskalainen Exploration Company ilmoitti olevansa kiinnostunut Orbexin ostamisesta.

Lopulta kauppa ei toteutunutkaan – mahdollisesti Yhdistyneiden kuningaskuntien hallituksen estettyä sen. Näin Orbex ajautui 11. helmikuuta vararikkoon, kun yhtiön mukaan kaikki yritykset "saada rahoitusta, yhdistyä tai tulla ostetuksi epäonnistuivat".

Skyrora, toinen rakettia kehittävä isobritannialaisyhtiö, ilmoitti pian tämän jälkeen olevansa kiinnostunut monista Orbexin toiminnoista. Erityisesti Skyroraa kiinnostaa Sutherlandiin, Skotlannin pohjoisosassa mantereella oleva laukaisukeskus.

Samaan aikaan muualla maailmassa

Uudet kevyen kategorian raketit eivät ole vain eurooppalainen trendi. Maailmalla on useita kymmeniä yhtiöitä, jotka tähtäävät 500-1000 kilogramman rahtikapasiteettisiin raketteihin.

Näistä yksi, yhdysvaltalainen Firefly, teki onnistuneen lennon uudella Alpha-raketillaan maaliskuun 11. päivänä. Raketin ensilento oli jo syyskuussa 2021, mutta se päättyi huonosti. Sen jälkeen rakettia on muunneltu ja säädetty, lennetty uudelleen, onnistuttu ja epäonnistuttu, kunnes nyt oli vuorossa jo seitsemäs lento.

Tätä seuraa Alphan uusi sukupolvi, joka kykenee laukaisemaan noin tonnin matalalle kiertoradalle.

Japanissa Space One -yhtiö laukaisi Kairos-rakettinsa kolmannelle koelennolleen 5. maaliskuuta. Kuten kaksi edeltävää lentoa, tämäkin päättyi epäonnistumiseen.

Space is hard, kuten sanotaan. Se pitää paikkansa.

Saksalainen Isar Aerospace on kehittämässä Spectrum-nimistä pientä kantorakettia, joka pystyy viemään noin tonnin massaltaan olevan kuorman matalalle kiertoradalle. Raketin nokkakartion halkaisija on kaksi metriä, joten sen sisälle mahtuu hyvin kohtalaisen kookkaatkin piensatelliitit tai koko joukko pienempiä satelliitteja.

Myös muutamat muut yhtiöt (mm. Rocket Factory Augsburg, Skyrora, Maiaspace, PDL Space ja Orbex) kehittävät uusia, pienikokoisia raketteja. Näiden saaminen käyttöön on suuri lisä Euroopan omavaraisuuteen avaruustoiminnassa ja useampien rakettien saaminen käyttöön lisää luotettavuutta. 

Isar Aerospacella on laukaisualusta Norjan Lofooteilla Andøyan saarella. Merkittävää tässä onkin uuden raketin lisäksi juuri laukaisupaikka: pian avaruuteen voidaan laukaista satelliitteja myös Euroopan mantereelta. Andøya sopii erinomaisesti maapallon napojen kautta kulkeville radoille lähetettävien satelliittien laukaisuun.

Yhtiö suunnittelee laukaisevansa rakettejaan myöhemmin myös Kouroun avaruuskeskuksesta, siis samasta paikasta Ranskan Guyanassa Etelä-Amerikassa, mistä laukaistaan nyt Ariane- ja Vega-raketteja. Muut uudet rakettiyhtiöt tulevat käyttämään myös Skotlannissa olevia laukaisualustoja Kouroun lisäksi.

Pian siis Euroopasta voidaan laukaista satelliitteja useastakin paikasta ja useilla erilaisilla raketeilla. Ranskalaisen Maiaspacen raketti on lisäksi Falcon 9:n tapaan osittain uudelleenkäytettävä.

Ensilento epäonnistui (mikä ei ollut yllätys)

Isar Aerospace teki raketillaan ensilennon maaliskuussa 2025, mutta tuo laukaisu ei onnistunut. Raketti putosi alas vain noin puolen minuutin kuluttua laukaisusta, mutta onneksi mereen – ei laukaisualustan päälle.

Se, että uuden rakettiyhtiön suunnitteleman ja tekemän uuden raketin laukaisu uudelta laukaisulta ei onnistunut, ei ollut suinkaan yllätys. Varsin harva raketin ensilento onnistuu, vaikka taustalla olisi kokenutkin yhtiö.  Laukaisuyritys sinällään oli kuitenkin suuri askel eteenpäin: Isar sai lyhyestäkin lennosta paljon tietoja ja ennen kaikkea kokemusta raketin laukaisuvalmisteluista ja laukaisemisesta. 

Uusi yritys maaliskuussa

Isar aikoi tehdä uuden laukaisuyrityksen  21. – 23. tammikuuta välisenä aikana. Tätä "Onward and Upward" -nimen saanutta laukaisua siirrettiin kuitenkin venttiilivian vuoksi myöhempään ajankohtaan, ja 30. tammikuuta yhtiö ilmoitti pyrkivänsä nyt laukaisemaan raketin aikaisintaan 19. maaliskuuta. 

Raketin kyydissä on viisi pientä mikrosatelliittia, CubeSatia, ja yksi tekninen koejärjestely. Satelliitit valittiin mukaan Saksan avaruusjärjestö DLR:n kilpailussa.  

Euroopan avaruusjärjestön Boost! -ohjelma tukee laukaisua taloudellisesti.

Raketin ensilento tapahtui tänä aamuna (laukaisu 3. joulukuuta 2025 klo 6:02) Suomen aikaa. Zhuque-3 onnistui kuljettamaan hyötykuormansa kiertoradalle, mutta ensimmäinen vaihe syöksyi liekehtien alas. 

Tilanne on siis samanlainen kuin Blue Origin -yhtiön New Glenn -raketilla, jonka ensimmäinen vaihe tuhoutui ensilennolla, mutta satelliitti saatiin vietyä hyvin kiertoradalle. Myös SpaceX epäonnistui seitsemän kertaa ennen kuin laskeutumiset alkoivat sujua hyvin luotettavasti.

Jos Zhuque-3 saadaan toimimaan yhtä hyvin kuin SpaceX on saanut Falcon 9:n, on kyseessä suuri askel kiinalaiselle avaruustoiminnalle.

Kiinan kaupallinen avaruussektori on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. Yli 10 yksityistä yhtiötä kehittää uudelleenkäytettäviä raketteja, joilla tarkoituksena on alentaa satelliittien laukaisukustannuksia ainakin kolmannekseen nykyisestä. 

SpaceX on ollut kiinalaisille suuri inspiroija. Valtion rakettiyhtiö CALT on tekemässä myös Starship-aluksen kaltaista, kokoista ja näköistä rakettia Long March 9, joka on tarkoitus ottaa käyttöön 2030-luvun alussa.

Elon Muskin perustama SpaceX on noussut 20 vuodessa maailman suurimmaksi avaruustoimijaksi ja sillä on ollut lähes monopolin kaltainen asema läntisen maailnan rakettilaukaisijana jo useiden vuosien ajan. 

Nyt tilanne on muuttumassa: Amazon-verkkokaupasta tunnetun Jeff Besozin Blue Origin onnistui 13.11. illalla Suomen aikaa ensimmäistä kertaa saamaan rakettivaiheen takaisin alas ja mahdollisesti käytettäväksi uudelleen. Yhtiön New Glenn -raketti onnistui laukaisemaan Nasan kaksi luotainta kohti Marsia ja lisäksi raketin ensimmäinen vaihe laskeutui Atlantilla olleen lavetin päälle.

Periaate on siis sama kuin SpaceX:n Falcon 9 -raketeilla: ensimmäinen vaihe on kantoraketin kallein, raskain ja monimutkaisin osa, joten niiden uudelleenkäytöllä saadaan suuria säästöjä laukaisun hintaan.

Blue Origin on käyttänyt pienempää, täysin uudelleenkäytettävää New Shepard -rakettia jo kymmenen vuoden ajan avaruusturistilentoihin. Lennot nousevat kyllä juuri ja juuri avaruuden puolelle (virallisesti raja on 100 kilometrissä), mutta raketti ja matkustajia kuljettava kapseli palaavat saman tien alas. 

Kiertoradalle hyötykuorman lähettäminen vaatii paljon suuremman ja voimakkaamman raketin, mutta New Shepardin avulla Blue Origin on saanut paljon kokemusta rakettien laukaisemisesta ja lasketutumisista takaisin.

New Shepard on olennaisesti kookkaampi. Se on myös suurempi kuin Falcon 9 – jotakuinkin sen ja SpaceX:n uuden Starshipin keskiarvo.

Falcon 9 on noin 70 metriä korkea ja 3,7 metriä halkaisijaltaan, New Glenn on 98 metriä ja 7 metriä, ja Starship 120 metriä sekä 9 metriä halkaisijaltaan.

Kaikissa on suuri esimmäinen vaihe ja toinen vaihe, joka Falcon 9:ssä ja New Glennissä on (ainakin toistaiseksi) kertakäyttöinen.

Falcon 9 voi nostaa matalalle kiertoradalle 23 tonnia (tai 27 tonnia, kun ensimmäistä vaihetta ei käytetä uudelleen). New Glenn pystyy laukaisemaan 45 tonnia ja Starship 100-150 tonnia. Geostationaariradalle vievälle siirtoradalle Falcon 9 pystyy viemään 8,3 tonnia (tai 9,2 tonnia), New Glenn 13,6 tonnia ja Starship 21 tonnia. 

Kun suunnaksi otetaan Kuu, niin Falcon 9 saa sysättyä kohti sitä noin neljä tonnia, New Glenn 7 tonnia ja Starship on hieman eri tapaus, koska ylempää vaihetta uudelleen avaruudessa tankkaamalla se voi viedä noin 100 tonnia. 

Moottoreina Falcon 9:ssä on yhdeksän kappaletta kerosiinia ja nestehappea käyttäviä SpaceX:n Merlin 1D -moottoreita, kun taas New Glennissä on seitsemän voimakkaampaa Blue Originin omaa BE-4 -moottoria, jotka käyttävät Starshipin tapaan nestemäistä metaania ja happea. Starshipissä on 33 Raptor-moottoria.

Lähtövalmiina täyteen tankattuna Falcon 9:n massa on noin 550 tonnia, New Glennin 1200 tonnia ja Starshipin 5000 tonnia.

Blue Origin aikoo käyttää rakettiiaan myös Amazonin Kuiper-tietoliikennesatelliittiverkoston satelliitteja, eli tässäkin suhteessa yhtiö tekee samaa kuin SpaceX. Kuiperista on tulossa kilpailija SpaceX:n Starlinkille.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan tämä nyt laskeutunut New Glennin ensimmäinen vaihe tekee myös seuraavan lennon ensi vuoden alussa. Sen kuormana on juuri Kuiper-satelliitteja.

Toistaiseksi Blue Origin ei suunnittele laukaisevansa raketteja yhtä usein kuin SpaceX. Ensi vuonna tarkoitus on tehdä kymmenen laukaisua ja vuonna 2027 kenties 12. Sen jälkeen tavoite on yli 20 laukaisua vuodessa.

Katso laukaisu uudelleen ja lue lisää New Glenn -raketista: https://www.blueorigin.com/missions/ng-2

Hyvin harva raketti onnistuu täysin ensilennollaan, mutta luonnollisesti olisi ollut toivottavaa, että Isar Aerospacen Spectrum olisi suoriutunut tehtävästään suunnitellusti.

Laukaisua lykättiin yli viikon päivät huonon sään vuoksi, mutta nyt sunnuntaina 30. maaliskuuta taivas laukaisupaikalla Norjan Lofooteilla oli lähes pilvetön ja tuulet sopivissa rajoissa.

Raketin laukaisuvalmistelut sujuivat hyvin ja kello 12.30 paikallista aikaa (13.30 Suomen aikaa) raketin yhdeksän nestehappea ja propaania käyttävää moottoria heräsivät henkiin.

Spectrumin nousu Andøyan uudelta laukaisualustalta upean jylhästä maisemasta näytti sujuvan hyvin ja oli suorastaan runollisen kaunis. 

Kunnes noin 15 sekunnin lennon jälkeen raketti alkoi kallistua sivuun lentoradaltaan. Se putosi alas maalle – ei siis mereen – ja räjähti pintaan osuessaan. Lennon pituus kaikkinensa oli noin 30 sekuntia.

Andøyan rannikolle julistettiin hälytys mahdollisten haitallisten kaasujen vuoksi.

Toistaiseksi ei ole tiedossa, mikä sai aikaan epäonnistumisen. Kaikki rakettimoottorit näyttivät ainakin nettilähetyksessä olleen indikaattorin mukaan toimineen. Todennäköisesti Isarin insinööreillä on jo tarkempaa tietoa, jota käydään jo läpi. 

Laukaisualusta on säilynyt onneksi kunnossa.

Vaikka lopputulos ei ole luonnollisestikaan toivottu, oli täysin uuuden, nuoren avaruusyhtiön itse suunnitteleman ja rakentaman raketin saaminen laukaisukuntoon uudella laukaisualustalla jo suuri saavutus. Laukaisuun saakka pääseminen on tuottanut suuren määrän tietoa ja kokemusta, jonka merkitystä yhtiölle ei voi korostaa liikaa.

Täysin lentovalmiin raketin testit olivat samoin erittäin tärkeitä.

Isar Aerospacen toimitusjohtaja Daniel Metzler totesikin lennon jälkeen, että heidän näkokulmastaan lento täytti odotukset.

"Nousu lentoon tapahtui suunnitellusti, raketti lensi 30 sekunnin ajan ja pääsimme myös testaamaan lennon keskeyttämislaitteistoamme."

Laitteiston tehtävänä on räjäyttää raketti hallitusti, jos se jos jostain syystä lentää pois suunnitellulta lentoradalta. 

Myös Andøyan avaruuskeskukselle suurimman sieltä koskaan laukaistun raketin laukaisuvalmistelut ovat olleet opettavaisia. Lisäksi epäonnistuminen käynnisti myös kaikki onnettomuusvarotoimet, joiden testaaminen käytännössä on tärkeää. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.

Isar kertoo, että heillä on kaksi seuraavaa Spectrum-rakettia on valmistumassa. Niiden laukaisuja valmistellaan jo, mutta silti on todennäköistä, että seuraavana laukaisualustalle saakka pääsee eurooppalaisyhtiöistä Rocket Factory Augsburg. Viime elokuussa RFA:n raketin ensimmäinen vaihe räjähti sitä koekäytettäessä, eikä sen laukaisua ennätetty edes yrittää. Yhtiö aikoo tehdä uuden yrityksen vielä tänä vuonna.

Spectrum-raketti ennen laukaisua. Kuvat: Isar Aerospace.