Sanna kertoo päätyneensä instituutin molekulaarisen lääketieteen tutkimusryhmään gradututkijana ja jääneensä yksinkertaisesti sille tielle.

Mitä AIV-instituutissa tehdään ja millaisten asioiden parissa Sanna puuhailee – siitä enemmän näissä twiiteissä!

Pesti @suoranalabrasta -twiittaajana on myös hyvää harjoitusta Miikalle, sillä hän on ollut Twitterissä vasta nelisen kuukautta. 

"Tästä tulee jännää myös siksi, että tilanne on sikäli uusi ja hieman jännittävä, että keski-ikäisen syntyperältään itäsuomalaisen miehen suusta ei sanat helposti irtoa. No, nyt on oiva tilaisuus oppia uutta."

Miikka lupaa kuitenkin yrittää kertoa kuluvan viikon aikana paitsi omasta työstään, niin myös laajemmin Kelassa tehtävästä tutkimuksesta ja tutkimuksissa käytetyistä Kelan rekisteritiedoista.

Perinteiseen tapaan viestit tulevat tähän alle ja niitä voi tietysti lukea myös Twitterissä seuraamalla @suoranalabrasta -tiliä (tai tällä viikolla @Miika_Vuori -tiliä).

Anna-Mari kertoo olleensa näissä hommissa kesäharjoittelut mukaan laskettuna kohta 30 vuotta – ja lähes koko ajan samassa laboratoriossa!

"Joskus laskin, että olen laskenut ja tunnistanut (siis mikroskoopissa) yli 500 000 itiötä. Sen jälkeen lopetin laskemisen, siis sen laskemisen, kuinka paljon olen laskenut."

Hänen työhönsä kuuluvat mm. siitepölyseuranta ja -tiedotus ja niihin sisältyvä tutkimus sekä rakennusmikrobiolgia ja asumisterveystutkimusten laadunhallinta ja raportointi.

"Tällä hetkellä teen lisäksi laboratorio-opasta asumisterveyslaboratorioiden mikrobiologisista analyyseistä THL:n toimesta."

Ja tällä viikolla kaiken lisäksi hän myös lähettelee kuvia ja tunnelmia työstään @suoranalabrasta -tilille, jonka tuoreimmat postaukset näkyvät alla.

Tutkijat ovat jo vuosikymmeniä pyrkineet kehittämään fuusioreaktoria Maan päälle. Perusidean tiedetään toimivan, sillä Aurinko tuottaa valoa nimenomaan yhdistämällä kevyitä alkuaineita, vaikka sen helposti näin suomalaisen talven pimeydessä unohtaakin. 

Suurin huomio Suomessa ja maailmalla kiinnittyy tällä hetkellä niin kutsuttuihin tokamakeihin, joissa polttoaine kuumennetaan plasmaksi, joka puolestaan pyritään pitämään koossa donitsia muistuttavalla magneettisella pullolla. Tälle periaatteelle pohjautuu muun muassa eteläiseen Ranskaan rakennettava massiivinen koelaitos Iter.

"Fuusiotutkimuksen keskeisimpiin haasteisiin kuuluu tällä hetkellä magneettisen koossapidon tehokkuus", selittää Paavo. 

"Polttoaine kuumennetaan aina 150 miljoonaan asteeseen asti, mutta osa lämmpöstä ja hiukkasista vuotaa väistämättä kohti reaktorin seiniä. Suurimman osan häviöistä aiheuttaa turbulenssi, joka syntyy varattujen hiukkasten ja sähkömagneettisen kenttien monimutkaisen vuorovaikutuksen tuloksena. Jos lämpö saadaan pysymään reaktorissa riittävän hyvin, pitäisi plasman niin sanotusti syttyä ja alkaa tuottaa riittävästi energiaa fuusioreaktioiden ylläpitämiseen ilman merkittävää ulkoista kuumennusta."

Paavon tärkein kiinnostuksen kohde on juuri tämä turbulenssi, mitä hän tutkii massiivisten tietokonesimulaatioiden avulla. Näihin hän käytää luonnollisesti supertietokoneita.

"Mallintamisesta  tekevät haastavaa millimetreistä metreihin ja nanosekunneista sekunteihin vaihtelevat mittaskaalat. Toisaalta kaoottisesti käyttäytyvällä plasmalla on taipumusta itsejärjestäytymiseen: turbulenssi synnyttää virtauksia, jotka auttavat vaimentamaan sitä samaa turbulenssia. Näiden kahden vuorovaikutukselle onkin haettu analogiaa muun muassa peto- ja saaliseläinten välisestä dynamiikasta."

Tutkimuksen ohella Paavo osallistuu oppilaiden ohjaamiseen sekä opettamiseen. Hän on myös kirjoittanut tutkimusaiheestaan artikkelin Eurofusionin Fusion in Europe -julkaisuun pari vuotta sitten. 

Mitä tulee muuhun kuin työhön, niin Aallon ulkopuolella Paavo harrastaa salilla huhkimista, salibandya, vaihtelevista aihesta lukemista sekä videopelien pelaamista että niistä kirjoittamista. Hän on myös kirjoitellut ja tehnyt podcasteja suomalaisiin pelimedioihin. 

"Niin, ja sain Guinnessin maailmanennätyksen maailman pisimmästä Halo-maratonista syksyllä 2015."

Ihmisten ja ympäristön turvallisuutta uhkaavat muun muassa laittomat valmisteet ja valmisteiden välinpitämätön käyttö. Laittomat valmisteet voivat aiheuttaa vaaraa, jos ne esimerkiksi sisältävät kiellettyjä aineita. Välinpitämätön kasvinsuojeluaineiden käyttö saattaa puolestaan aiheuttaa esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden kulkeutumisen pellolta pientareelle pölyttäjien ja muiden hyötyeliöiden niskaan. Lotta tekee töitä tällaisen toiminnan ehkäisemiseksi.

Tukesin antamat hyväksymisehdot kasvinsuojeluaineille perustuvat tutkittuun tietoon, ja tämä liittää Lotankin työn vahvasti tutkimukseen.

Hyväksymisehtojen toteutumisen valvonta varmistaa osaltaan sen, että tutkimuksesta saatu tieto toteutuu käytännön elämässä.

Koulutusta Rehnillä riittää, sillä hän valmistui taloustieteiden maisteriksi vuonna 1997 ja tekniikan tohtoriksi vuonna 2002.

Sittemmin hän on toiminut  Vuodesta 2004 hän on toiminut professorina Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa Tukholmassa ja Åbo Akademin liiketaloustieteen professorina – ja nyt siis hänen työpaikkansa on Tanskassa.

Tanskan ja Lontoon välillä sukkuloiva Rehn nousi mediahuomioon vuonna 2009, kun hänet otettiin mukaan nousevia ajattelijoita listaavaan "gurututkaan", Thinkers 50 -listalle. Kahta vuotta myöhemmin hän oli jälleen listalla. Vuonna 2012 hän oli kolmantena Nordic Business Report -lehden valitessa Suomen suurimpia bisnesajattelijoita.

Se, missä nyt mennään, selviää toivottavasti viikon kuluessa!