Suorana labrasta 12/2018: Sanna Kettunen esittelee molekulaarista lääketiedettä Kuopiosta

Sanna Kettunen

Suorana labrasta siirtyy Jyväskylästä Kuopioon, missä sijaitsee Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen - instituutti. Sieltä meille twiittailee tämän viikon ajan Sanna Kettunen, eli @Kettu_S.

"Mie olen koulutukseltani biologi, ollut aina kiinnostunut eläinbiologiasta ja fysiologiasta", kertoo Sanna, joka on tällä hetkellä tohtorikoulutettavana Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston AIV-instituutissa.

A.I. Virtanen -instituutti on vuonna 1989 perustettu ikääntymiseen, elintapoihin ja terveyteen yleisesti keskittynyt biolääketieteen tutkimuslaitos, missä on 18 tutkimusryhmää.

"Tämähän on tosiaan iso yksikkö ja sisältää monta tutkimusryhmää, jotka jakautuu karkeasti neurotieteisiin ja kardiovaskulaari- sekä metaboliasairauksien tutkimukseen. Minä olen niitä sydänpuolen tutkijoita."

Sanna kertoo päätyneensä instituutin molekulaarisen lääketieteen tutkimusryhmään gradututkijana ja jääneensä yksinkertaisesti sille tielle.

Mitä AIV-instituutissa tehdään ja millaisten asioiden parissa Sanna puuhailee – siitä enemmän näissä twiiteissä!

Suorana labrasta 11/2018: Tuomas Grahn ja ydinfysiikkaa Jyväskylästä

Suorana labrasta: Tuomas Grahn

Suorana labrasta tekee jälleen maantieteellisesti ja tieteenalallisesti isohkon hyppäyksen: tällä viikolla ollaan Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa, mistä meille twiittaa Tuomas Grahn, eli @TuomasG.

Tuomas on kokeellinen ydinfyysikko, eli hän tutkii atomin ytimen rakennetta kiihdytinlaboratorioissa tehtävien kokeiden avulla.

Koordinoin myös Suomen osallisuutta Saksaan rakennettavassa FAIR-kiihdytinlaboratoriossa. Ydinrakenteen tutkimuksessa erikoisalani on spektroskopia sekä stabiileja että radioaktiivisia hiukkassuihkuja käyttäen."

Mitä tämä tarkoittaa – se selviää alla olevasta, viikon aikana lähetettyjen twiittien koosteesta:

Suorana labrasta 10/2018: Anna-Maija Penttinen lähettää tiedeterveisiä Kanadasta

Anna-Maija Penttinen

Suorana labrasta lähtee jälleen ulkomaille! Anna-Maija Penttinen on tohtoritutkijana Montréalin yliopistossa ja lupaa tällä viikolla viestejä paitsi Parkinsonin taudin tutkimuksesta, niin myös elämästään Kanadassa.

Anna.-Maina väitteli tohtoriksi viime syksynä Helsingin yliopistosta. Hänen aiheenaan olivat elimistön omat proteiinit, hermokasvutekijät, ja se, miten ne voivat hidastaa Parkinsonin taudin etenemistä.

"Parkinsonin taudissa keskiaivojen dopamiinia tuottavat hermosolut tuhoutuvat toistaiseksi tuntemattomasta syystä", selittää Anna-Maija. 

"Tällä hetkellä taudin hoito on vain oireiden lievittämistä, mutta parannuskeinoa sairauteen ei ole."

Väittelynsä jälkeen Anna-Maija muutti Kanadaan, Montrealiin, jossa hän on tällä hetkellä tällä hetkellä tutkijatohtorina Université de Montréalissa.

"Tutkin täällä Parkinsonin taudin autoimmuunimekanismeja, eli yritän selvittää miksi dopamiinia tuottavat hermosolut tuhoutuvat ja miten kehon oma immuunijärjestelmä säätelee tätä prosessia."

Anna-Maija kertoo ajautuneensa neurotieteen pariin vähän vahingossa.

"Väitöskirjaa aloittaessani tiesin noin suurin piirtein missä päin kehoa aivot sijaitsevat, mutta ajattelin että nytpähän ainakin opin jotain uutta. Opin aika paljonkin. Ei minusta tutkijaakaan pitänyt tulla. On vain vaikea olla sanomatta ei, kun on mahdollisuus kokeilla tai tehdä jotain uutta. Sen vuoksi kai suostuin tekemään #suoranalabrastakin."

Alla kooste viikon twiiteistä:

Suorana labrasta 9/2018: Miika Vuori on sairaanhoitaja, josta tuli valtiotieteiden tohtori ja tällä viikolla hän kelaa Kelaa Twitterissä

Suorana labrasta palaa myös hiihtolomalta ja niin tekee myös Miika Vuori. Hän on työssä Kelassa – missä tehdään myös tutkimusta. Millaista? Se selviää tämän viikon kuluessa.

Miika on ensimmäiseltä koulutukseltani sairaanhoitaja AMK ja hän työskenteli noin kymmenen vuoden ajan hoitotyön tehtävissä mm. Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa lasten- ja nuorisopsykiatrian hoito-osastoilla.

"Jossain vaiheessa kiinnostuin sosiaalitieteistä", kertoo Miika ja toteaa vaatimattomasti, että tämä innostus johti siihen, että hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2011 (pääaineenaan sosiologia) ja edelleen valtiotieteiden tohtoriksi Turun yliopistosta vuonna 2015.

Nykyisin Miika on työssä Kelassa ja työpaikkana on Alvar Aallon suunnittelema ikoninen Kelan Päätalo.

"Työskentelen erikoistutkijana Kelan tutkimusryhmässä. Vastaan Kelan kehittämän monimuotoisen perhekuntoutuksen seurantatutkimuksesta. Perhekuntoutus on tarkoitettu lapsille, joilla on diagnosoitu esimerkiksi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ja heidän perheenjäsenilleen."

Pesti @suoranalabrasta -twiittaajana on myös hyvää harjoitusta Miikalle, sillä hän on ollut Twitterissä vasta nelisen kuukautta. 

"Tästä tulee jännää myös siksi, että tilanne on sikäli uusi ja hieman jännittävä, että keski-ikäisen syntyperältään itäsuomalaisen miehen suusta ei sanat helposti irtoa. No, nyt on oiva tilaisuus oppia uutta."

Miikka lupaa kuitenkin yrittää kertoa kuluvan viikon aikana paitsi omasta työstään, niin myös laajemmin Kelassa tehtävästä tutkimuksesta ja tutkimuksissa käytetyistä Kelan rekisteritiedoista.

Perinteiseen tapaan viestit tulevat tähän alle ja niitä voi tietysti lukea myös Twitterissä seuraamalla @suoranalabrasta -tiliä (tai tällä viikolla @Miika_Vuori -tiliä).

<iframe class="wakeletEmbed" width="100%" height="760" src="https://embed.wakelet.com/wakes/26804e74-3210-403a-8cfc-abb9ccd78779/li…" style="border: none"></iframe><!-- Please only call https://embed-assets.wakelet.com/wakelet-embed.js once per page --><script src="https://embed-assets.wakelet.com/wakelet-embed.js" charset="UTF-8"></script>
 

Suorana labrasta 7/2018: Anna-Mari Pessi on "somemuori", joka tietää kaiken itiöistä

Suorana labrasta: Anna-Mari Pessi

Kahden Paavon jälkeen Suorana labrasta -tilin ottaa haltuun Anna-Mari Pessi Turusta. Hän on erikoistutkijana aerobiologian laboratoriossa Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikössä.

Anna-Mari luonnehtii itseään twitter-profiilissaan (@annapessi) "somemuoriksi ajalta ennen somea", mutta hän tuntuu olevan hyvin ajan hermolla sen suhteen, miten twiittaillaan. 

Tämän viikon aikana twiitit liittyvät todennäköisesti pääosin aerobiologiaan, eli ilmassa oleviin erilaisiin ötiäisiin, kuten siitepölyihin ja sieniin. Anna-Meri kertoo niiden olevan usein vapaa-aikanakin mielessä.

Työpaikkana hänellä on siitepölytiedotteistakin kuuluisa Turun yliopiston aerobiologian laboratorio, joka tosin on osa isompaa Biodiversiteettiyksikköä

"Aerobiologina tutkin ilman biologisia hiukkasia ulkoilmasta asuntoihin ja työkaluinani ovat mikroskooppi ja laaduhallinta. Useimmat tuntevat laboratoriomme allergikkoja palvelevista siitepöly- ja homeitiötiedotteista, sisäilmasta ihmettelemme homeita ja muita mikrobeja asumisterveyden näkökulmasta."

Anna-Mari kertoo olleensa näissä hommissa kesäharjoittelut mukaan laskettuna kohta 30 vuotta – ja lähes koko ajan samassa laboratoriossa!

"Joskus laskin, että olen laskenut ja tunnistanut (siis mikroskoopissa) yli 500 000 itiötä. Sen jälkeen lopetin laskemisen, siis sen laskemisen, kuinka paljon olen laskenut."

Hänen työhönsä kuuluvat mm. siitepölyseuranta ja -tiedotus ja niihin sisältyvä tutkimus sekä rakennusmikrobiolgia ja asumisterveystutkimusten laadunhallinta ja raportointi.

"Tällä hetkellä teen lisäksi laboratorio-opasta asumisterveyslaboratorioiden mikrobiologisista analyyseistä THL:n toimesta."

Ja tällä viikolla kaiken lisäksi hän myös lähettelee kuvia ja tunnelmia työstään @suoranalabrasta -tilille, jonka tuoreimmat postaukset näkyvät alla.

Suorana labrasta 6/2018: Paavo Heiskasen mukana avaruusmateriaalilaboratorioon

Paavo Heiskanen

ESTEC on suurin Euroopan avaruusjärjestön keskuksista ja siellä sijaitsee suuri testikeskus. Osana tätä on materiaalilaboratorio, joka keskittyy tutkimaan ja testaamaan avaruusaluksissa käytettäviä aineita.

"Työskentelen tutkimus- ja kehityshankkeiden laadunvalvonnan parissa, tavoitteena varmistaa että kun avaruusalusten osia suunnitellaan ne kestävät avaruusympäristön asettamat erityishaasteet", kertoo Paavo, joka on ollut työssä ESTECissä syksystä 2015 alkaen.

Hän on valmistunut diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta juuri ennen kuin se muuttui Aalloksi. Opintojensa aikana hän on ollut myös Ruotsin Luulajassa sekä  Würzburgissa, Saksassa.

 

Suorana labrasta 5/2018: Paavo Niskala & fuusioenergiaa

Paavo Niskala

Tällä viikolla @suoranalabrasta -twiitit tulevat Aalto-yliopiston Teknillisen fysiikan laitokselta ja niitä lähettää Paavo Niskala, eli @paavi. Hän on plasmafyysikko, joka viimeistelee parhaillaan väitöskirjaa fuusioenergiasta.

Paavo valmistui Aallosta diplomi-insinööriksi vuonna 2014 ja väittelee näillä näkymin kesällä tohtoriksi. 

Aiheenaan hänellä ovat fuusioplasmat, joiden käyttäytymistä hän mallintaa tietokonesimulaatioiden avulla.

"Erityisesti kiinnitän huomiota lämmön ja polttoainehiukkasten häviöitä muokkaavaan turbulenssin ja virtausten vuorovaikutukseen. Käytän pääasiassa täällä Aallossa kehitettyä simulointityökalua, jota ajetaan supertietokoneilla Suomessa ja maailmalla. Lisäksi teen yhteistyötä pietarilaisten tutkijoiden kanssa. Rahoituksen tutkimukselle saan eurooppalaisen fuusiotutkimuksen kattojärjestöltä Eurofusionilta."

Tutkijat ovat jo vuosikymmeniä pyrkineet kehittämään fuusioreaktoria Maan päälle. Perusidean tiedetään toimivan, sillä Aurinko tuottaa valoa nimenomaan yhdistämällä kevyitä alkuaineita, vaikka sen helposti näin suomalaisen talven pimeydessä unohtaakin. 

Suurin huomio Suomessa ja maailmalla kiinnittyy tällä hetkellä niin kutsuttuihin tokamakeihin, joissa polttoaine kuumennetaan plasmaksi, joka puolestaan pyritään pitämään koossa donitsia muistuttavalla magneettisella pullolla. Tälle periaatteelle pohjautuu muun muassa eteläiseen Ranskaan rakennettava massiivinen koelaitos Iter.

"Fuusiotutkimuksen keskeisimpiin haasteisiin kuuluu tällä hetkellä magneettisen koossapidon tehokkuus", selittää Paavo. 

"Polttoaine kuumennetaan aina 150 miljoonaan asteeseen asti, mutta osa lämmpöstä ja hiukkasista vuotaa väistämättä kohti reaktorin seiniä. Suurimman osan häviöistä aiheuttaa turbulenssi, joka syntyy varattujen hiukkasten ja sähkömagneettisen kenttien monimutkaisen vuorovaikutuksen tuloksena. Jos lämpö saadaan pysymään reaktorissa riittävän hyvin, pitäisi plasman niin sanotusti syttyä ja alkaa tuottaa riittävästi energiaa fuusioreaktioiden ylläpitämiseen ilman merkittävää ulkoista kuumennusta."

Paavon tärkein kiinnostuksen kohde on juuri tämä turbulenssi, mitä hän tutkii massiivisten tietokonesimulaatioiden avulla. Näihin hän käytää luonnollisesti supertietokoneita.

"Mallintamisesta  tekevät haastavaa millimetreistä metreihin ja nanosekunneista sekunteihin vaihtelevat mittaskaalat. Toisaalta kaoottisesti käyttäytyvällä plasmalla on taipumusta itsejärjestäytymiseen: turbulenssi synnyttää virtauksia, jotka auttavat vaimentamaan sitä samaa turbulenssia. Näiden kahden vuorovaikutukselle onkin haettu analogiaa muun muassa peto- ja saaliseläinten välisestä dynamiikasta."

Tutkimuksen ohella Paavo osallistuu oppilaiden ohjaamiseen sekä opettamiseen. Hän on myös kirjoittanut tutkimusaiheestaan artikkelin Eurofusionin Fusion in Europe -julkaisuun pari vuotta sitten. 

Mitä tulee muuhun kuin työhön, niin Aallon ulkopuolella Paavo harrastaa salilla huhkimista, salibandya, vaihtelevista aihesta lukemista sekä videopelien pelaamista että niistä kirjoittamista. Hän on myös kirjoitellut ja tehnyt podcasteja suomalaisiin pelimedioihin. 

"Niin, ja sain Guinnessin maailmanennätyksen maailman pisimmästä Halo-maratonista syksyllä 2015."

Suorana labrasta 4/2018: Lotta Kaila ja kasvinsuojeluaineita

Tällä viikolla @suoranalabrasta tavoittelee puhdasta ruokaa puhtaasta ympäristöstä. Viikon twiittaaja Lotta Kaila (@lottakaila) tekee työtä sen eteen, että kasvinsuojeluaineet ja niiden käyttö on turvallista niin ihmisille kuin ympäristöllekin.

Jos Lotan twiittaushistoriaan on luottamista, liittyvät tämän viikon twiitit suurelta osin kasvinterveyteen, ruoantuotantoon ja mehiläisiin.

Mutta niissä on varmaankin pieni ero aiempiin vastaaviin @suoranalabrasta -hankkeessa olleisiin twiitteihin, sillä Lotta ei ole tutkija eikä hänen työnsä ole tutkimusta.

Sen sijaan hänen työhönsä kuuluu paljon tutkimusaineiston käsittelyä, koska Lotta on ylitarkastaja Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa, eli Tukesissa, missä hänen tehtävänään on varmistaa, että kasvinsuojeluaineita markkinoidaan ja käytetään turvallisesti Tukesin hyväksymien käyttöehtojen mukaisesti. Vain tällöin ne ovat turvallisia ihmisille ja ympäristölle.

Ihmisten ja ympäristön turvallisuutta uhkaavat muun muassa laittomat valmisteet ja valmisteiden välinpitämätön käyttö. Laittomat valmisteet voivat aiheuttaa vaaraa, jos ne esimerkiksi sisältävät kiellettyjä aineita. Välinpitämätön kasvinsuojeluaineiden käyttö saattaa puolestaan aiheuttaa esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden kulkeutumisen pellolta pientareelle pölyttäjien ja muiden hyötyeliöiden niskaan. Lotta tekee töitä tällaisen toiminnan ehkäisemiseksi.

Tukesin antamat hyväksymisehdot kasvinsuojeluaineille perustuvat tutkittuun tietoon, ja tämä liittää Lotankin työn vahvasti tutkimukseen.

Hyväksymisehtojen toteutumisen valvonta varmistaa osaltaan sen, että tutkimuksesta saatu tieto toteutuu käytännön elämässä.

Suorana labrasta 3/2018 – Alf Rehn, turkulaistanskaislontoolainen professori

Alf Rehn

Suorana labrasta -twitterhanke alkaa nyt uutena vuotena uusin sävelin ja varsin korkealentoisesti: professori Alf Rehn kaappaa tilin haltuunsa alkavan viikon ajaksi ja työntää sinne palasia hektisestä menostaan kansainvälisissa kuvioissa.

Suorana labrasta -twitterhanke alkaa nyt uutena vuotena uusin sävelin ja varsin korkealentoisesti: professori Alf Rehn kaappaa tilin haltuunsa alkavan viikon ajaksi ja työntää sinne palasia hektisestä menostaan kansainvälisissa kuvioissa.

Rehn on nykysinin Odensessa pääpaikkaansa pitävän Etelä-Tanskan yliopiston (Syddansk Universitet) innovaatio-, design- ja hallintoasiain professori, minkä lisäksi hän on kysytty esitelmöitsijä, toimii monissa luottamustooimissa sekä on aktiivinen kolumnisti.

Hän on myös hyvin aktiivinen keskustelija twitterissä, missä hänen tunnuksensa on yllättävä @alfrehn.

Koulutusta Rehnillä riittää, sillä hän valmistui taloustieteiden maisteriksi vuonna 1997 ja tekniikan tohtoriksi vuonna 2002.

Sittemmin hän on toiminut  Vuodesta 2004 hän on toiminut professorina Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa Tukholmassa ja Åbo Akademin liiketaloustieteen professorina – ja nyt siis hänen työpaikkansa on Tanskassa.

Tanskan ja Lontoon välillä sukkuloiva Rehn nousi mediahuomioon vuonna 2009, kun hänet otettiin mukaan nousevia ajattelijoita listaavaan "gurututkaan", Thinkers 50 -listalle. Kahta vuotta myöhemmin hän oli jälleen listalla. Vuonna 2012 hän oli kolmantena Nordic Business Report -lehden valitessa Suomen suurimpia bisnesajattelijoita.

Se, missä nyt mennään, selviää toivottavasti viikon kuluessa!

Suorana labrasta on nyt Suorana lakituvasta – twiittaajana juristitutkija Anssi Kärki

Anssi Kärki

Vuoden viimeinen Suorana labrasta -viikko käynnistyy ja sen aikana mennään aivan toisenlaiseen maailmaan: oikeustieteeseen Lapin yliopistossa. Lakitutkimuksen kiemuroista kertoo tällä viikolla Anssi Kärki.

Anssi (eli twitterissä @KarkiAnssi) on väitöskirjatutkija Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa ja hänen väitöstutkimuksensa aihe on samastaminen osakeyhtiössä.

"Samastamalla korjataan vastuunjako tilanteissa, joissa joku käyttää yhtiömuotoa epäasianmukaisesti ja siirtää toiminnan riskit toisten kannettavaksi", selittää Anssi.

"Useimmiten riski siirretään ympäristölle, valtiolle tai työntekijöille." 

Aihe on hyvin ajankohtainen, kun julkisuudessa on ollut paljon tapauksia, joissa ainakin tuntuu siltä, että yhtiöiden tavoitteena on maksimoida omat voittonsa ja siirtää mahdolliset tappiot yhteiskunnan kannettavaksi.

Tämä liippaa läheltä myös muita Anssin tutkimusteemoja, joita ovat mm. yritysten yhteiskuntavastuu, veronkierto ja oikeuden väärinkäyttö.

Lisäksi listassa on aihe, mitä etenkin näin joulun alla sopisi miettiä kunkin myös omalla kohdallaan: maksukyvyttömyys.

Anssi toimii myös tiedekunnassa opettavana tutkijana sekä Liikejuridiikka –lehden toimitussihteerinä.

Alla ovat viikon twiitit reaaliajassa ja näistä tulee perinteiseen tapaan kooste viikon lopuksi.