Sähkömoottorilentokone Solar Impulse valmistautuu parhaillaan lähtemään perjantaina 3. toukokuuta pitkälle matkalle halki Amerikan mantereen.

“Tämä on jännittävä ja myyttinen lento,” sanoo Andre Borschberg, eräs koneen lentäjistä ja koko hankkeen taustavoimista. "Lennossamme on vähän samaa henkeä kuin aikanaan ensimmäisissä mantereen poikki lentäneissä postilennoissa potkurikoneilla 1900-luvun alussa. "

Aurinkovoimalla lentävä kone teki huhtikuussa koelentoja Kalifornian taivaalla ja kävi muun muassa näyttävällä ohilennolla San Franciscossa Golden Gaten luona. Nyt se on valmis aloittamaan tähän saakka pisimmän ja haastavimman lentonsa.

Matka alkaa legendaariselta Moffett Fieldiltä, Moffetin lentokentältä Kaliforniasta, missä kone on ollut jo jonkin aikaa. Se tuotiin Sveitsistä Yhdysvaltoihin rahtina palasina, ja se koottiin Moffettissa jälleen lentokelpoiseksi.

Kaliforniasta lento jatkuu ensin Phoenixiin, Arizonaan, mistä kone jatkaa Dallasiin, Texasiin. Sieltä Solar Impulse lennetään Missouriin, St. Louisiin, pääkaupunki Washingtoniin ja lopulta New Yorkiin, missä hentoinen kone laskeutuu John F. Kennedyn lentoasemalle suurten ja painavien jumbojen joukkoon. Mittojen mukaan katsottuna Solar Impulse ei niille kuitenkaan häviä, sillä sen siipien kärkiväli on 63,4 metriä, siis jokseenkin sama kuin Airbus A340 -matkustajakoneella. Aurinkovoimakone painaa kuitenkin vain 1600 kg. Voimanlähteenään sillä on noin 12000 siiven yläpinnalle sijoitettua aurinkokennoa, jotka syöttävät virtaa akuille, mistä koneen neljä moottoria saavat energiansa.

Se, pääseekö kone matkaan perjantaina aamulla Kalifornian aikaa, siis iltapäivällä Suomen aikaa, riippuu sääolosuhteista; kovin huonossa kelissä lentoa ei tehdä. Suurin ongelma on se, että kone ei voi lentää pilvien läpi. Koska kone on kevyt, mutta kuitenkin suurikokoinen, ei se pidä myöskään voimakkaista tuulenpuuskista.

Koneen lentonopeus ei ole järin suuri, vain noin 70 km/h, joten kuhunkin etappiin aikaa kuluu 20-25 tuntia. Enemmän aikaa vierähtää kuitenkin kussakin välilaskupaikassa, sillä kone on niissä esillä kymmenen päivän ajan. Näin ollen saapuminen itärannikolle tapahtuu kesäkuun lopussa tai heinäkuun alussa säätilanteesta riippuen.

Matkaa voi seurata T-Tuubin lisäksi Solar Impulsen blogissa.

Rekisteritunnukseltaan HB-SIA oleva Solar Impulse on prototyyppi koneesta, jonka tarkoituksena on tehdä koko maapallon ympärilento aurinkosähköllä ilman välilaskua. Koneen rakenne on hiilikuitua ja sen aurinkopaneelit sekä akut ovat parhainta sekä kevyintä saatavissa olevaa tekniikkaa. Kaikki on suunniteltu keveys, energiapihiys ja luotettavuus mielessä.

Varsinaisen maailmanympärilentokoneen, HB-SIB:n, on tarkoitus nousta matkaan vuonna 2015.

Lue lisää Solar Impulsesta ja sen ideoijasta Bertnard Piccardista T-Tuubin ammoisesta artikkelista: Lentäjä ja seikkailija Bertnard Piccard

Ilmapallolla ensimmäisen kerran välilaskutta ympäri maailman lentänyt sveitsiläinen Bertrand Piccard kiertää nyt ympäri maailmaa edistämässä kestävää kehitystä ja uutta tekniikkaa. Samalla hän johtaa Solar Impulse -lentohanketta, jonka tarkoituksena on – yllättäen – lentää aurinkovoimalla maapallon ympäri.

"Pudottakaa painolastinne ja lentäkää", kehottaa Piccard kuulijoitaan, koettaen itse näyttää parhaansa mukaan mallia.

Piccard katsoo suoraan silmiin, hymyilee valloittavasti ja pulppuaa puhetta. Hän selvästikin tapaa paljon ihmisiä ja on kehittänyt tapaamisiinsa draaman kaaren: hän lennättää ensin keskustelukumppaneitaan ensin pallolla ympäri maailman, sitten aurinkosähköllä lentävällä lentokoneella ja lopuksi taisteluun ilmastonmuutosta vastaan. Lääkäriksi opiskellut tutkimusmatkaajaperheen vesa heittää kuuntelijoilleen haasteita ja aihetta ajatteluun.

Kuten esimerkiksi: “Miksi maailma pelkää uudisraivaajia?” Historia tuntee lukemattomia seikkailijoita, tutkijoita ja taiteilijoita, jotka ovat olleet edellä aikaansa. Heitä on epäilty, heille ei ole annettu rahoitusta ja heille on jopa naurettu, kunnes he ovat onnistuneet kaikista vastoinkäymisistä huolimatta tekemään jotain mullistavaa tai löytämään jotain uutta. Esimerkkejä on runsaasti litteästä maapallosta lentämiseen, vuorten valloittamisesta omituiseen väitteeseen, jonka mukaan ihmisen sisällä olisi verta, joka kiertää verisuonistossa.

“Isoisäni, joka teki korkeusennätyksiä ilmapallolla, halusi saada pallolleen vakuutuksen. Vakuutusyhtiöt eivät halunneet antaa sitä, koska heistä palloilu ei ollut turvallista, eikä yläilmakehää tunnettu hyvin. Kun isoisäni oli sitten osoittanut, että pallolla lentäminen oli turvallista ja kerännyt tietoja olosuhteista ylhäällä ilmakehässä, hänelle oltaisiin kyllä annettu vakuutus.”

Kun Piccard pääsee vauhtiin, saavatkin perinteet ja konservatiivisuus kyytiä. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ravistelevat vakiintuneita arvoja ja ajatuksia.

Piccard käyttää maailmanympärilentoaan ilmapallolla esimerkkinä siitä miten hänen mielestään meidän kaikkien pitäisi elää. “Ilmapallo lentää tuulen mukana, eikä sitä voi ohjata kuin korkeussuunnassa. Emme voi myöskään vaikuttaa kaikkeen mitä elämässämme tapahtuu, mutta voimme koittaa löytää sopivia tuulia. Meidän pitää pudottaa aina välillä historian painolastia, jotta voimme nousta sopivaan tuuleen.”

Tyynen valtameren päällä Piccard ja hänen kanssaan palloa lentänyt Brian Jones huomasivat olevansa epäsuotuisissa tuulissa ja etenevänsä vain madellen. Ruoka ja polttoaine kuluivat uhkaavasti. Ja kun pallo laskeutui yli 45 000 kilometriä pitkän lennon jälkeen, oli kaksikolla jäljellä enää vajaat 40 kiloa polttoainetta. Sitä tarvittiin pallon ilman lämmittämiseen; ilman polttoainetta ei kuumailmapallokaan lennä.

“Olinko peloissani? Olin, useaankin kertaan. Mutta pelko on luonnollinen olotila, joka auttaa keksimään uutta. Kun kohtaamme pelottavan asian, rikkoutuu rutiinimme ja joudumme pohtimaan miten voisimme toimia uudessa ja yllättävässä tilanteessa. Olen vakuuttunut siitä, että kaikki pioneerit ovat olleet peloissaan - vaikka he eivät sitä tunnustaisikaan. Pelko on suuri eteen päin lykkivä voimavara.”