Brasilia

Museu do Amanhã – Brasilia katsoo tulevaisuuteen

Ma, 12/10/2018 - 10:33 Jari Mäkinen
Museu do Amanhã

Moni muistaa Rion olympiakisoista, sambasta tai rantaelämästä, mutta on siellä muutakin: muun muassa Museu do Amanhã, kerrassaan upea tiedemuseo, sekä brasilialaisen lentäjälegenda Santos Dumontin kotitalo.

”JoulukalenteriMuseu do Amanhã tarkoittaa Tulevaisuuden museota, mutta jos kävijä odottaa kohtaavansa siellä tulevaisuuden huikean teknomaailman välkkyvine valoineen ja robotteineen, joutuu hän pettymään: veistosmainen museo keskittyy enemmänkin ideoihin ja ajatuksiin kuin tavaroihin tai esineisiin.

Näyttelyt sekoittavat minimalistista taidetta tieteeseen ja tekniikkaan, ja kaikki on kääritty ehdottomasti wau-arkkitehtuuria edustavaan rakennukseen.

Viime joulukuussa avattu museo piti avata alun perin vuotta aikaisemmin Riossa pidettyjen jalkapallon maailmanmestaruuskisojen kynnyksellä, mutta yllättäen Praça Mauássa, Rion vanhan sataman vieressä olevan museon rakentaminen oli hitaampaa ja kalliimpaa kuin oletettiin. Tuloksena on kuitenkin upea, valkoinen rakennus, joka on toisaalta kuin valaan tai dinosauruksen luuranko, toisaalta suihkumoottori tai kummallinen ilmastointilaite. Tämä vaikutelma tulee museoon saavuttaessa näkyvästä suureta tuulettimelta näyttävästä koristeesta – vai käytetäänkö sitä oikeasti ilman imemiseen museon sisään?

Museo on esitteiden mukaan hyvin ympäristöystävällinen, sillä rakennuksen sanotaan olevan jopa 40% energiatehokkaampi kuin samankokoiset, normaalit museot.

Tärkeintä on kuitenkin luonnollisesti näyttely itse. Sen tarkoituksena on herättää ajatuksia, innostaa tutkimaan ja suunnittelemaan tulevaisuutta. Ja jotta tulevaisuutta voisi rakentaa, pitää tuntea historiaa: siksi näyttely katsoo taaksepäin, esittelee nykymaailman suuntauksia ja hahmottelee maailmaa seuraavien 50 vuoden kuluessa. 

Aivan aluksi kävijöitä pommitetaankin noin 200 metriä pitkässä hallissa kysymyksillä. Mistä me tulemme, mitä me olemme, missä me olemme, minne olemme menossa ja kuinka voisimme siihen vaikuttaa?

Sen jälkeen museon keskellä on Stonehengeltä näyttävä kymmenmetristen digitaalisten toteemien rinki, jonka teemana on antroposeeni, eli nykyinen ihmisen aikakausi. Sitä voi pitää eräällä tapaa tuoreimpana geologisena aikakautena, jota määrittävät ihmisen tekemiset.

Suuri videopallo kertoo maapallon tarinasta ja tulevaisuudenkuvista, jännät kuutiot puolestaan selittävät biologiaa sekä elämää laajemmin.

Digitaalisessa näyttelyssä on näyttävyyden ja visuaalisuuden lisäksi se hyvä puoli, että sitä voi päivittää jatkuvasti. Ja näin nähtävästi tapahtuukin. Kaikki näyttelymateriaalit ovat portugalin lisäksi espanjaksi ja englanniksi – kieliversiotkin on helppo toteuttaa sähköisesti.

Tällä haavaa museossa on erikoisnäyttely brasilialaisesta ilmailupioneerista Alberto Santos-Dumontista, joka (kuten selviää eilisestä jutustamme) teki ensimmäisen moottorivoimin tehdyn lentokonelennon Euroopassa 110 vuotta sitten. Brasilialaiset ovat syystäkin ylpeitä maanmiehestään, vaikka hän elikin lähes koko elämänsä Ranskassa.

Museu do Amanhãan nettisivut ovat osoitteessa museudoamanha.org.br ja siellä selviää myös se, että nyt olympialaisten aikaan sisälle pääsee vain ostamalla lipun ennakkoon.

Jos Santos-Dumont kiinnostaa enemmänkin, kannattaa suunnata hänen kotitaloonsa Petrópoliksen kaupunkiin noin 70 kilometrin päähän Rio de Janeirosta. Museu Casa de Santos Dumont on lähes samassa kunnossa kuin se oli lentäjälegendan kuollessa vuonna 1932, mutta siellä on nyt lisäksi pieni näyttely hänen jäämistöstään sekä elämästään. 

Riossa on myös Museu de Astronomia e Ciências Afins, Tähtitieteen ja muiden tieteiden museo, joka kertoo kiinnostavan tarinan eteläisen pallonpuolen taivaan tutkimuksesta sekä brasilialaisesta tieteenhistoriasta yleisesti.

Rion Museu Histórico Nacional, vuonna 1922 perustettu Luonnonhistorian museo oli myös kerrassaan upea paikka, mutta valitettavasti se tuhoutui tulipanossa syyskuun 2018 alussa.

Juttu ilmestyi alun perin 7. elokuuta 2016.

Tiedetuubin esittelemiä tiedekeskuksia ja muita kiinnostavia kohteita

Tavallinenkin hyttynen saattaa välittää zikavirusta

Pe, 07/29/2016 - 13:34 Toimitus
Hyttynen

Viime aikoina ennen kaikkea Etelä-Amerikassa levinnyt zikavirus on tartuttanut ihmisiä Aedes aegypti -hyttysten välityksellä. Nyt brasilialaistutkijoilla on havaintoja siitä, että myös alueella tavallinen Culex quinquefasciatus -hyttynen saattaisi toimia taudin välittäjänä.

Suomessa ei ole näitä hyttysiä, joten vaaraa täällä ei ole: Suomen ainoat zikatapaukset on saatu tautialueilta, eikä zika ole tulossa Suomeen yhtään sen enempää kuin esimerkiksi malaria tai keltakuume. Ne ovat tropiikin hyttysten levittämiä tauteja, jotka pysyvät poissa niin kauan kuin nämä hyttyslajit eivät muutu kestämään kovempia pohjoisia oloja.

Hyttyslajeja on kaikkiaan 3500 ja näistä noin 40 elää myös Suomessa. Ihmisille haittaa on näistäkin vain noin kymmenestä, ja ikävimmät kotimaiset lajit ovat Aedes communis, eli metsähyttynen, ja Aedes punctor, eli korpihyttynen. Lapissa puolestaan yleisin on taigahyttynen, eli Aedes pionips.

Zikaviruksen levittäjä Aedes aegypti, keltakuumehyttynen, on siis vain tropiikissa esiintyvä hyttynen, joka levittää suomalaisnimessään olevan keltakuumeen lisäksi mm. denguekuumetta ja chikunguniaa sekä muutamia muita tartuntatauteja – kuten zikaa. Afrikasta alun perin kotoisin olevaa lajia tavataan nyttemmin myös esimerkiksi Yhdysvaltain eteläosissa ja toisinaan myös eteläisessä Euroopassa, mutta onneksi varsin vähän. Ilmastonmuutoksen myötä kuitenkin hyttyset leviävät pohjoisempaan.

Viime aikoina Aedes aegypti on ollut puheissa juuri zikaviruksen vuoksi. Tauti on sairastuttanut lähes 50 000 ihmiseen ja altistuneita lienee noin 140 000. Taudin pahiten koettelemassa Brasiliassa se on saanut aikaan epämuodostumia noin 1600 vauvalle. 

Aikuisille ihmisille ei taudista ole suurempaa todistettua haittaa. Oireita ovat mm. kuume, lihaskipu ja silmätulehdukset, ja vain noin 20% tartunnan saaneista saa oireita, jotka ovat ikävyydeltään lievän flunssan luokkaa. 

Virus on kuitenkin vaarallinen raskaana oleville, sillä se aiheuttaa mahdollisesti lapselle kehitysvammaisuutta ja pienipäisyyttä. Tosin on olemassa epäilyksiä, että joissain tapauksissa zika aiheuttaisi aikuisille myös ääreishermostoa vaurioittavaa autoimmuunisairautta. Tämän pienikin riski on saanut osan Rion olympialaisiin suuntaavista perumaan matkansa.

Jos tauti leviäisi tehokkaammin, voisi se muodostua nykyistä suuremmaksi uhaksi paitsi nykyisillä vaara-alueilla, niin myös paljon laajemmilla alueilla. Mikäli muutkin hyttyslajit kuin A. aegypti voisivat levittää tautia, niin siitä voisi tulla ikävämpi tapaus.

Paitsi että nähtävästi näin on tapahtunut jo pitkän aikaa: brasilialaistutkijoiden mukaan useat eri hyttyslajit ovat olleet jo pitkään taudin välittäjiä.

Aedes aegypti (vasemmalla) ja Culex quinquefasciatus (oikealla) E. A. Goeldin piirtäminä v. 1905.

Brasilian Recifessä olevan Aggeu Magalhães -instituutin tutkija Constância Flávia Junqueira Ayres Lopes kertoo Agência FAPESP:n tiedotteessa, että on olemassa selviä merkkejä zikaviruksen leviämisestä mm. Brasiliassa yleisen  C. quinquefasciatus -hyttysen välityksellä.

Hänen mukaansa egyptinhyttynen on saanut syyt niskaansa pääasiassa siksi, että ensimmäiset Ugandan Zika-metsästä tavatut tapaukset olivat sen välittämiä.

Mutta kun esimerkiksi vuonna 1966 zikavirusta löydettiin Malesiasta, se levisi siellä vaikka alueella on hyvin vähän A. aegypti -hyttysiä. Lopezin mukaan myöhemminkin, muun muassa 2007 Mikronesiassa olleen zikaepidemian tapauksessa, tauti on levinnyt alueilla, joilla A. aegypti on harvinainen.

Lopez on tutkinut juuri tätä epidemiaa tarkemmin ja huomasi, että siellä syypää oli nähtävästi pääasiassa C. quinquefasciatus. Kyseinen hyttynen välittää myös muutamia muita tarttuvia tauteja, kuten Länsi-Niinin virusta ja Japanin aivokalvontulehdusta, jotka ovat lähempänä zikaa kuin keltakuumehyttysen välittämät keltakuume ja dengue.

Brasilialaistutkijat eivät tyytyneet vain arvelemaan, vaan myös tutkivat paikallisia C. quinquefasciatus -hyttysiä, ja löysivät niistä myös suoria merkkejä viruksesta. Määrät olivat samankaltaisia kuin A. aegypti -hyttysillä. 

Jos ja kun virus leviää myös muiden hyttysten välityksellä, tulisi muun muassa WHO:n muuttaa Lopezin mukaan strategiaansa, joka on kohdistunut tähän saakka pääasiassa A. aegyptin lisääntymisen haittaamiseen ja määrän vähentämiseen.

Hyttyset lisääntyvät ja käyttäytyvät eri tavalla. Kun A. aegypti pistää pääasiassa päiväsaikaan, C. quinquefasciatus hyökkää yöllä.

A. aegypti lisääntyy pääasiassa seisovassa vedessä, kun taas C. quinquefasciatus viihtyy kaupunkialueilla yleisemmissä viemäreissä sekä vesisäiliöissä.

Vaikka C. quinquefasciatus -lajia esiintyy laajemmalti, sen naaraat laskevat munansa kukin pienemmälle alueelle kuin A. aegypti. Siten näiden hyttysten määrän vähentäminen on helpompaa.

Niinpä Lopezin mukaan zikaa vastaan taistelu voisi olla tehokkaampaa, jos A. aegyptin sijaan kohteeksi otettaisiin C. quinquefasciatus.

Brasilian jalkapallo saa apua tutkijoilta: tietokone etsii huippupelaajat

Ke, 12/02/2015 - 11:39 Jari Mäkinen
Jalkapalloa pelataan. Kuva: Phelipe Janning / Agência FAPESP

Ronaldinho, Robinho, Neymar, Kaká ja niin edelleen; jokainen jalkapalloilua vähänkin seuraava tietää, että laji on pyhä asia Brasiliassa.

Nuoria seulotaan siellä junioritasolta alkaen ja siellä, kuten muuallakin, on perinteisesti paras tapa tehdä seulontaa ollut hyvä valmentaja. Hän näkee kenestä on pelaajaksi ja mihin kenenkin tapauksessa valmennus kannattaa keskittää.

Nyt asiastaan innostuneet São Paulon yliopiston Matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen instituutin tutkijat ovat kehittäneet tätä tehtävää avustamaan tietokonesovelluksen nimeltä iSports. Sen prototyyppi on katsottavissa osoitteessa www.mwstat.com/isports.

Kyseessä on tilasto-ohjelmisto, joka seuloo pelaajia heille tehtyjen testien tulosten perusteella. Liikuntatutkijoiden kehittämillä testeillä mitataan muun muassa suorituskykyä, kestävyyttä, nopeutta, anaerobista kuntoa ja aerobista voimaa.

Näiden perustietojen lisäksi otetaan huomioon jalkapallon pelaamisessa olennaisia kykyjä. Pelaajat joutuvat mm. potkaisemaan pallon mahdollisimman tarkasti kohteeseen neljä kertaa, pujottelemaan pallon kanssa kentälle asetettujen keilojen välissä ja syöttämään pallon eteenpäin mahdollisimman tarkasti saatuaan sen toiselta pelaajalta.

Testien tulokset muutetaan numeraaliseen muotoon ja syötetään ohjelmaan. 

Tietokone käsittelee sitten tietoja sinällään sekä vertailuaineiston pohjalta ja laskee kullekin pelaajalle sarjan indikaattoreita. Ne voidaan näyttää raakadatana tai graafisessa muodossa tietokoneella, tai vaikkapa tabletilla tai älypuhelimella kentän laidalla. Pelaajia on myös helppo verrata keskenään ohjelmistolla.

Tämä antaa valmentajalle yhden tavan lisää arvioida pelaajiaan ja poimia joukkueesta lahjakkaimmat henkilöt tehovalmennukseen – ja edelleen aina maajoukkueeseen asti koulittavaksi.

“Nykyisin lupaava pelaaja saattaa potkia joukkueessaan vuosikaupalla, ennen kuin hänet huomataan”, kertoo projektin vetäjä Francisco Lozada.

“Kehitimme tämän systeemin yksinkertaisesti siksi, että parhaat pelaajat voitaisiin löytää nopeammin”, jatkaa Lozada brasialaisista tiedetapahtumista kertovan Agência FAPESPin jutussa.

“Systeemiä voidaan käyttää jalkapallon lisäksi muissakin huippu-urheilulajeissa. Se toimii myös yksilöille ja ryhmille, sillä fyysisten ja taidollisten mittausten tietokannasta voidaan tehdä monenlaisia koosteita.”

Brasilialaisilla on tähtäimessä vuoden 2016 olympialaiset Riossa, ja he käyttävät nyt ohjelmistoa useissa eri lajeissa parhaiden kykyjen löytämiseen. Systeemin kehittäminen onkin saanut runsaan rahoituksen kansallisilta tutkimusrahoitustahoilta.

Kenties Suomen jalkapallomaajoukkueen kannattaisi ottaa puhelu Brasiliaan?

Kuva: Phelipe Janning / Agência FAPESP