Uusi moottori sähkölentokoneisiin Jari Mäkinen Su, 09/02/2025 - 13:02
ENGINeUS-moottori
ENGINeUS-moottori
Jari Mäkinen

Sähkölentokoneilla on kaksi haastetta: akkutekniikka ja moottori. Akut ovat edelleen varsin painavia suhteessa latauskapasiteettiin, ja ilmailukäyttöön hyväksyttyjä moottoreita on kovin vähän.

Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) on myöntänyt sertifikaatin ENGINeUS 100 -moottorille. Kyseessä on ensimmäinen Safran Electrical & Power -yhtiön uusista moottoreista, joita tullaan käyttämään sähkölentokoneissa. 

Moottorin ensimmäinen käyttäjä tulee olemaan Diamond Aircraft eDA40 -koneessaan. Kyseessä on DA40 -konetyypin sähköistetty versio, missä moottorin ja siihen liittyvien systeemien vaihtamisen lisäksi on rungon alle laitettu aerodynaamisesti muotoiltu akkupaketti.

eDA-40 lennossa

Diamond eDA40 koelennolla. Ulkoisesti koneen erottaa polttomoottorilla varustetusta koneesta kookkaasta akkupaketista rungon alapuolella. Kuva: Diamond Aircraft

 

ENGINeUS 100 on ensimmäinen Safran Electrical & Power -yhtiön ENGINeUS-sarjan moottoreista, joita tuottamaan yhtiö on rakentamassa neljä puoliautomatisoitua tuotantolinjaa Niortiin (Ranska) ja Pitstoneen (Iso-Britannia). Niissä valmistetaan yli 1 000 sähkömoottoria vuodessa vuodesta 2026 alkaen. 

Moottoria testattiin laboratorio-olosuhteissa yli 1 500 tuntia ja yli 100 lentotuntia todellisissa olosuhteissa lentokoneella. 

Safranille ja EASAlle kyseessä on tärkeä askel myös siksi, että moottorin sertifioinnin kuluessa on myös määritelty tulevaisuutta varten sähkömoottoreihin sekä niiden systeemeihin liittyvät erityiset lentokelpoisuussäännöt ja suunniteltu menetelmät moottorien arviointiin ja kelpuuttamiseen.

ENGINeUS 100 -sähkömoottori tuottaa maksimissaan 125 kW tehoa, ja sen paino-tehosuhde on 5 kW/kg. Ilmailussa juuri paino-tehosuhte on olennainen.

Moottoripakettiin kuuluu itse sähkömoottorin lisäksi sen virransyöttö- ja ohjausjärjestelmät, jotka on integroitu suoraan moottoriin. Laitteiston muoto ja ilmalla tapahtuva jäähdytys on suunniteltu siten, että sitä voidaan käyttää monissa erilaisissa koneissa ja laitteistolla voidaan myös korvata polttomoottoreita nykyisissä lentokoneissa.

ENGINeUS

Polttomoottoriin verrattuna sähkömoottori on yksinkertainen ja siinä on paljon vähemmän osia. Se on periaatteessa luotettavampi ja vaatii vähemmän huoltoa. Kuva: Safran Electrical & Power

 

Safranin mukaan moottori sopii hyvin ainoaksi moottoriksi pieniin yleisilmailukoneisiin, mutta myös sitä voidaan käyttää suuremmissa ns. hajautetun propulsion lentokoneissa. Euroopassa on useita 19-paikkaisia lentokonehankkeita, joissa on useampi sähkömoottori. 

Ranskalainen Aura Aero on julkistanut käyttävänsä Safranin moottoreita ERA-lähiliikennekoneessaan. Ruotsalainen Heart Aerospace puolestaan ei ole kertonut X1-koekoneessaan käyttämäänsä ja myöhemmässä ES-30-koneessaan olevaa moottoria.

Myös Bye Aerospace, CAE, Electra, TCab Tech ja VoltAero käyttävät koneissaan Safranin uutta moottoria.

ENGINeUS -moottoriperheen myöhemmät versiot voisivat sopia myös tuleviin suurempiin, jopa noin 150-paikkaisiin sähkölentokoneisiin.

Tähän saakka ainoa sähkölentokone markkinoilla on ollut Pipistrel Velis Electro, missä käytetään yhtiön omaa moottoria. Kone ja sen moottori saivat lentokelpoisuustodistuksen toukokuussa 2020. Kävimme koelentämässä koneen vuonna 2021 ja siitä on Tiedetuubissa video.

Siinä missä Velisissä on kaksi paikaa, on eDA40:ssa neljä. Se on Pipistreliin verrattuna suurempi ja pystyy lentämään pitemmälle tai kauemmin. Velis Electron moottoriteho on 57 kW ja eDA40:n ENGINeUS 100 -sähkömoottorin 125 kW. Pipistrelin akkukapasiteetti on 20 kWh, Diamond ei ole ilmoittanut lukua. Kummankin koneen tyypillinen latausaika on noin tunnin.

Pipistrel Velis Electro

Pipistrel Velis Electro latauksessa. Kuva: Jari Mäkinen

Nyt pykätään patsasta avaruuskissalle (video)

Nyt pykätään patsasta avaruuskissalle (video)

Poliitikoille, tutkijoille ja taiteilijoille on pystytetty paljon erilaisia patsaita, mutta onko missään vielä pystiä avaruuskissalle? Pariisiin ollaan suunnittelemalla joukkorahoituksella sellaista.

Jari Mäkinen
10.12.2017

Kun avaruusaika koitti 1960-luvun alussa, lähetettiin ennen ihmisiä koe-eläimiä käymään avaruudessa.

Kuuluisin näistä on Neuvostoliiton Laika, pieni sekarotuinen koira, joka valitettavasti kuoli kapselinsa sisälle, koska maahanpaluutekniikkaa ei vielä tuolloin osattu kunnolla – mutta silti haluttiin tietää miten olosuhteet kiertoradalla vaikuttavat eläimeen.

Yhdysvalloista otsikoihin pääsi "Kapteeni Ham", ensimmäisenä Mecrury-aluksella avaruuden puolelle matkannut simpanssi. Samoin maailman ensimmäinen rakettikyytiä saanut eläin oli amerikkalainen: rhesusapina Albert kensi 63 kilometrin korkeuteen Saksasta tuodulla V-2 -raketilla vuonna 1948.

Harva kuitenkaan muistaa Felicetteä, ranskalaiskissaa, joka teki avaruusmatkansa 18. lokakuuta 1963.

Maata kiertämään ei tämä mustavalkoinen kissa ei päässyt, vaan nousi "ainoastaan" 10 minuuttia ja 32 sekuntia kestäneelle lennolleen 157 kilometrin korkeuteen.

Pikaisen ylös-alaslentonsa aikana se pääsi nauttimaan noin viiden minuutin ajan painottomasta tilasta – ja joutui kokemaan laukaisun aikaan noin 9,5 g:n kiihtyvyyden. Veronique-niminen raketti kuljetti kissaa parhaimmillaan kuuden Machin nopeudella.

Lento tehtiin tuolloisessa Ranskan siirtomaassa Algeriassa olleelta Hammaguirin rakettikoeasemalta ja kulkupelinä oli silloin Ranskan järein raketti, Veronique, joka pystyi nostamaan 60 kilogrammaisen lastin ballistiselle lennolle avaruuteen.

Kyse oli luonnollisesti paitsi tutkimukseen käytetystä raketista, niin myös mannertenvälisestä ohjuksesta. Niiden kehittämisessä Ranska tuli heti kolmantena Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain perässä.

Felicette ja Veronique

Kissarakkaat ranskalaiset ovat hymistelleet Felicetten tarinalle kaikkien vuosikymmenien ajan, mutta brittiläinen mainosmies Matthew Serge Guy päätti laittaa pystyyn joukkorahoituskampanjan, jonka avulla Pariisiin pystytetään patsas avaruuskissalle. Kampanja on tuottanut 43 323 euroa, ja kun muut tuotot on laskettu mukaan, on koossa jo 49 000 euroa.

Patsaskin on jo tulossa: sen tekee eläinhahmoihin erikoistunut kuvanveistäjä Gill Parker. Noin puolitoista metriä korkeasta teoksesta on toistaiseksi vain hahmotelmia, jotka kertovat, että tulossa on pronssista tehty näköispatsas, missä lienee raketin päälle kipuava kissa.

Nyt hanke etsii paikkaa Pariisista patsaalle. Haussa on mieluiten turvallinen, yksityisellä alueella oleva, mutta yleisölle avoin paikka.

Yllä oleva video selittää hieman hankkeen taustaa ja kertoo myös Felicetten tarinan.

Ranskasta löytynyt lintuinfluenssaa

Hanhia ja ankkoja
Hanhia ja ankkoja
Lintuinfluenssatarkistuksia Bankokissa vuonna 2014
Jari Mäkinen

Dordognesta, Ranskasta, on löytynyt lintuinfluenssaa.

Ranskan maatalousministeriön mukaan ensimmäinen H5N1-tapaus löydettiin Birasissa sijaitsevalta tilalta 25. marraskuuta, ja kaksi muuta tarkentamatonta H5-tapausta havaittiin 30. marraskuuta Dommessa ja Saint-Paul-la-Rochessa. Kaikki kylät sijaitsevat lähellä Perigueuxin kaupunkia Ranskan länsiosassa.

Paikallisen radioasema kertoo, että tiloilla kasvatetaan lähinnä hanhia ja ankkoja, mikä ei ole yllättävää, koska seutu on Ranskan suurin hanhenmaksan ja ankanrintojen tuotantoaluetta.

Euroopassa havaittiin lintuinfluenssatapauksia myös viime talvena.

Lintuinfluenssa on erittäin tarttuva ja vaarallinen linnuille, ja on olemassa vaara, että taudista kehittyisi myös ihmisille kenties hengenvaarallinen influenssa. H5N1-virus voi tarttua linnuista ihmisiin, mutta heikosti. Tartunta on kuitenkin ihmiselle hengenvaarallinen. 

Ihmisestä toiseen viruksen ei ole toistaiseksi havaittu tarttuneen.

Viranomaiset ovat asettaneet tilojen ympärille 10 km säteeltään olevat suoja-alueet ja noin 14 000 ankkaa ja tuhat hanhea on määrätty tapettavaksi. Alueella olevilla noin 70 muulla tilalla on voimassa tiukat turvamääräykset ja ne ovat tehostetussa tarkkailussa.

Toistaiseksi ihmisille ei tilanteesta ole haittaa, ja ainakin teoriassa lintujen lihan, munien ja maksatuotteiden syömiseen ei liity riskiä. Tämä onkin joulunaikaan valmistautuville ranskalaisille huojentavaa, sillä hanhenmaksa on olennainen osa sikäläistä joulunviettoa.

Ainakin kahdeksan Aasian ja Afrikan maata ovat asettaneet ranskalaiset lintutuotteet tuontikieltoon. Ranskan hallitus puolestaan on rajoittanut eilen antamallaan määräyksellä elävien lintujen ja munien viennin Euroopan unionin jäsenmaihin.

Ranska vei ulkomaille vuonna 2014 yli 583 000 tonnia linnunlihatuotteita, joten tilanne on tuottajien kannalta ikävä – mutta lintuinfluenssan leviäminen olisi vielä ikävämpää.

Lintuinfluenssatarkistuksia Bankokissa vuonna 2014

Nouseeko lintuinfluenssa jälleen?

Maailman terveysjärjestö on varoittanut mahdollisen H5N1-tyypin influenssaepidemian aiheuttamasta uhasta lähitulevaisuudessa. 

Kun lintuinfluenssaa tavattiin edellisen kerran laajemmin vuosina 2006-2008, aloittivat useat maat (kuten Suomi) varustautumisen mahdollisen epidemian varalle. 

Mikäli pandemia toteutuisi, pyrittäisiin ensin siipikarjaa hävittämään ja rokottamaan sekä rajoittamaan niiden liikkumista. Pitkän tähtäimen strategiat vaatisivat suurimmassa riskiryhmässä olevilta väestöryhmiltä huomattavia muutoksia elintavoissa.

Aivan uusi tuttavuus ei lintuinfluenssa kuitenkaan ole: se löydettiin Italiassa 1900-luvun alkupuolella, ja tautia tiedetään esiintyvän maailmanlaajuisesti. 

Lintuinfluenssaviruksesta on yli 140 erilaista tyyppiä, joista suurin osa aiheuttaa linnuille vain lieviä oireita ja on ihmisille vaarattomia. Osa tyypeistä aiheuttaa vakavampia oireita, mutta ne ovat tyypillisesti siipikarjan sairauksia.

H5N1 on korkeapatogeeninen, eli helposti tarttuva virustyyppi, jonka havaittiin vuonna 1997 tarttuneen Hongkongissa siipikarjasta ihmiseen. Edellisen epidemian alku havaittiin Etelä-Koreassa vuonna 2003. Virus alkoi levitä vuonna 2005 lintuihin ja varsinkin siipikarjaan Kaakkois-Aasiassaa ja ylti lopulta myös Eurooppaan. 

Eräs suurimmista huolenaiheista on viruksen nopea leviäminen villien lintujen muuttoreittien avulla, joskin toistaiseksi lintuinfluenssa on kulkeutunut pääasiassa siipikarjan kuljetusreittejä.

Kuvat: Flickr

Juttua on päivitetty: kyseessä eivät ole ensimmäiset tapaukset sitten vuoden 2007 Euroopassa, vaan Ranskassa.

Tilaa aihepiirin ranska RSS-syöte