Tähän mennessä taivaalta on löytynyt kaikkiaan 2098 muuta tähteä kuin Aurinkoa kiertävää planeettaa ja mahdollisia tapauksia on tuhansia lisää. Nämä eksoplaneetat ovat eri kokoisia ja näköisiä, ja kiertävät mitä erilaisimmilla radoilla tähtiään. Mutta HD 20782 b on monessa mielessä aivan mieletön: se on jotakuinkin Jupiterin kokoinen planeetta, joka käyttäytyy kuin komeetta ja kiertää tähteään erittäin soikealla kiertoradalla.
Maaliskuun puolivälissä The Astrophysical Journal -lehdessä julkaistu tutkimus kertoo tästä omalaatuisesta planeetasta, jota Stephen Kane ja hänen San Franciscon State Universityssä oleva ryhmänsä on tutkinut.
Planeetta kiertää tähteään erittäin soikealla radalla, jonka eksentrisyys on peräti 0,96. Kyseessä on kaikkein soikeimmalla radalla kiertävä tiedossamme oleva eksoplaneetta. Yksi kierros tähden ympäri radalla kestää 597 Maan vuorokautta.
Radallaan se tulee lähemmäksi tähteään kuin Merkurius kiertää omaa Aurinkoamme, ja kaukaisimmillaan se etääntyy jotakuinkin samalle etäisyydelle kuin Maa on Auringosta.
Rata on sinällään on omituisen soikea, mutta erityisen omituisen tilanteesta tekee se, että planeetta on kooltaan Jupiterin luokkaa ja sillä on todennäköisesti samankaltainen kaasukehä kuin Jupiterilla.
Nimellä HD 20782 tunnettu tähti on noin 117 valovuoden päässä Maasta eteläisellä taivaalla sijaitsevassa Sulatusuunin tähdistössä. Kyseessä on Auringon kaltainen pääsarjaan kuuluva tähti, jolla tosin on tämä jättiläisplaneetta ympärillään.
Itse asiassa tähdestä ja sen planeetasta tekee varsin jännittävän myös se, että tähti on varsin avoimen kaksoistähden toinen komponentti, ja sen seuralaistähdelläkin on kaksi planeettaa: siis kaksoistähti, jonka molemmilla tähdillä on planeettoja.
Piirroshahmotelma planeetasta ratansa lähimmässä kohdassa. Kuva: NASA
Valo kertoo koostumuksen
Siinä missä suurimmasta osasta eksoplaneettoja on vain epäsuoria havaintoja, nähtiin tämä planeetta sen itsensä lähettämän valon perusteella. Planeetan kaasukehä on varsin hyvin valoa heijastava todennäköisesti siinä olevien pienten jääkiteiden vuoksi.
Vaikka planeetta tulee lähelle tähteään ja lämpenee silloin runsaasti – kenties sille tulee jopa komeettamainen pyrstö – liikkuu se kuitenkin sen verran nopeasti, että kaikki jääkiteet eivät ennätä sulaa.
Havaintojaan Kane kollegoineen tekevät Transit Ephemeris Refinement and Monitoring Survey (TERMS) -nimisellä useita eri teleskooppeja käyttävällä hankkeella, jonka periaatteena on havaita soikeilla radoilla tähtiensä ympärillä olevia planeettoja ja tutkia niiden lähettämää valoa spektroskooppisesti. Yleensä tähden ja lähellä olevan planeetan valot sekoittuvat toisiinsa, mutta toisinaan – kuten HD 20782 b:n tapauksessa – saadaan planeetastakin kunnollinen havainto.
Spektrin avulla voidaan määrittää planeetan kaasukehän koostumus.
HD 20782 b on erittäin otollinen kohde eksoplaneetan kaasukehän tutkimiselle, ja sen tapauksessa kaikkien yleisten kysymysten lisäksi kiinnostavaa on se, kuinka ihmeessä planeetan kaasukehä selviää moisessa menossa tähden ympärillä.