tanssi

Tanssi tohtoritutkintosi

Tieteestä kertomiseen on monia tapoja, mutta yksi varsin vähän käytetty keino on tanssi. 

Siihen on syynsä: monimutkaisten tieteellisten asioiden selittäminen tanssin keinoin on hankalaa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, ja vuosittain järjestettävä "Tanssi tohtoritutkintosi" -kilpailu pyrkii osaltaan innostamaan tutkijoita tiedottamaan tiedetuloksistaan tanssien.

Tuloksena on usein varsin väkinäistä elehtimistä, mutta kuten tämänvuotisen kilpailun voittajateokset osoittavat, voi teoksilla olla jopa ihan taiteellista arvoa.

Tanssi tohtoritutkintosi, eli Dance Your Ph.D. on Yhdysvaltain tieteenedistämisseura AAAS:n Science-lehden tukema puolileikillinen tempaus, missä joka vuosi kehotetaan tutkijoita ja tutkijaryhmiä tekemään tanssiesityksiä. Nämä arvioidaan ja voittajat saavat paitsi muutaman tonnin rahaa, niin myös mainetta ympäri maailman. 

Tämänvuotiset – järjestyksessään jo kymmenennen  kilpailun – voittajat julkistettiin tänään. Pääpalkinnon vei Kalifornian yliopiston Santa Barbaran kampuksella topologiaa tutkiva Nancy Scherich. Hänen teoksensa on yllä.

Vaikka kyseessä on hyvin yhdysvaltalaispainotteinen tempaus, on osallistujia ympäri maailman. Esimerkiksi tämänvuotisen yleisöpalkinnon voitti brasilialainen Natália Oliveira. Kaikkiaan teoksia saatiin kisaan tänä vuonna 53 tutkijalta.

Kaikki videot ovat katsottavissa kilpailun kotisivuilla.

Tiedetuubi piti luonnollisesti peukkuja suomalaisille Kai Ruusuvuorelle, joka tanssi väitöskirjansa Modelling the role of charge in atmospheric particle formation using quantum chemical methods, sekä Tiina Nevanlaidalle ja hänen teokselleen Neuronal Ceroid Lipofuscinosis CLN8 - from gene to protein.

Video: Tällainen tanssi on todistettu tieteellisesti seksikkääksi

Tieteen tehtävänä on paitsi ymmärtää maailmaa ja sen ilmiöitä paremmin, niin myös tuoda ratkaisuita sekä selityksiä käytännön asioihin.

Juuri näin tapahtuu tässä Naturen Scientific Reports -sarjassa julkaistussa artikkelissa, joka keskittyy selvittämään heteronormatiivisesti sitä, millainen on kaikkein seksikkäin naisen tanssi. 

Kyse on psykologiasta ja ihmismielen toiminnan selvittämisestä, mutta tutkimus antaa myös käytännön esimerkin siitä, miten naisen kannattaa tanssia miestä miellyttääkseen.

Samat tutkijat ovat jo aikaisemmin analysoineet miehen seksikkäintä tanssia, joten tässä suhteessa tutkimus on tasapuolinen.

Tällä kerralla Northumbrian yliopiston psykologit pyysivät 39 naispuolista opiskelijaa tanssimaan Robbie Williamsin musiikin tahdissa ja tanssit muutettiin henkilökohtaisista ruumiinpiirteistä vapaan avatarin esittämiksi. 

Heteromiehistä ja -naisista koostunut arviointiryhmä arvioi tansseja, ja arvioiden perusteella voitiin tehdä yllä oleva malliesimerkki seksikkääksi koetusta tanssista.

Sen olennaisia piirteitä ovat laajat olkapäiden heilahtelut sekä epäsymmetriset jalkojen liikkeet.

Tutkijat tosin huomauttavat, että tanssi on hyvin kulttuurisidonnaista. Näin ollen tällainen tanssi ei välttämättä olisi suuri hitti esimerkiksi Afrikassa.

Samoin kannattaa muistaa, että kun tässä tutkimuksessa henkilökohtaiset piirteet pyrittiin eliminoimaan käyttämällä avataria, on niillä tosielämässä erittäin suuri merkitys. Esimerkiksi silmäniskuja tai miellyttävää hymyä ei tällä tanssijalla ole.

Avainsanat

Video: yli tuhat robottia tanssimassa

Kiinassa tehtiin viime viikonloppuna omalaatuinen maailmanennätys: 1007 robottia tanssi minuutin ajan täysin samaa tahtia.

Kyllä, tällainen ennätys on olemassa.

Edellinen Guinnessin ennätyskirjan ennätys kategoriassa "eniten robotteja tanssimassa synkronisesti" oli viime huhtikuulta, jolloin kiinalainen UBTECH Robotics -yhtiö laittoi 540 robottia tanssimaan TV-ohjelmassa.

Nyt Qingdaon olutfestivaalien järjestäjät keksivät mainostaa tapahtumaansa rikkomalla tuon ennätyksen laittamalla enemmän kuin tuplasti robotteja tanssimaan. Itse asiassa QRC-2 -nimisiä, pituudeltaan 43,8-senttisiä robotteja oli tanssimassa vielä enemmänkin, mutta osa niistä sekosi askelissaan ennen kuin ennätykseen vaadittu 60 sekuntia tanssia oli ohi.

Kaikkia robotteja ohjattiin yhdellä kännykällä. Guinnessin ennätyskirjan mukaan robotit oli varustettu salausohjelmistolla, jonka ansiosta yleisön kännykät ja muut Bluetooth-laitteet eivät häirinneet tanssirobotteja.

Nyt jäämme vain odottamaan uutta kiinalaistempausta, joka laittaa vieläkin enemmän robotteja tanssimaan...

Kuopiossa ollaan epätasapainossa

Ti, 06/21/2016 - 13:43 Toimitus

Kuopio tanssii ja soi -tapahtumassa on tänä vuonna jännä tieteellinen sivuaskel: OffBalance-tutkimuksessa tarkastellaan biomekaniikan avulla tanssijan alaraajan toimintaa. Tuloksia voidaan hyödyntää tanssitekniikan kehittämiseksi ja vammojen välttämiseksi tanssin opetuksessa, tanssijoiden työssä ja kuntoutuksessa.

Itä-Suomen yliopistossa tehtävässä tutkimuksessa erityisen kiinnostuksen kohteena ovat tanssijan tukijalan lonkkaan kohdistuvat voimat yhden jalan tasapainoasennoissa. Päätutkijana toimii tanssitaiteen tohtori, terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti ja tanssipedagogi Hanna Pohjola, jonka mukaan lonkan rasitusvammat ovat tanssijoilla yleisiä.

"Ne ovat haasteellisia hoitaa, sillä tanssilajeissa korostuu tyypillisesti suuri lonkkanivelen liikelaajuus", kertoo Pohjola yliopiston tiedotteessa. 

"Vammat johtuvat useimmiten puutteellisesta tanssitekniikasta. Lonkkaan kohdistuvien rasitusvammojen ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen kannalta onkin tärkeää selvittää rasitukseen liittyviä toiminnallisia liikemalleja."

Tanssijoiden liikkeitä mitataan Itä-Suomen yliopiston Sovelletun fysiikan laitoksen liikelaboratoriossa. Tulosten tarkastelussa ovat mukana myös liikuntafysiologian asiantuntijat biolääketieteen yksiköstä.

Mittauksessa huipputanssija suorittaa laboratoriossa tanssiliikkeitään voimalevyjen päällä. Ne tallentavat tietoa liikkeissä käytetystä voimasta ja EMG-anturit lihasten sähköisestä toiminnasta. 

Liikkeet kuvataan kolmiulotteisesti infrapunasuodattimilla varustetuin kameroin. Tanssijan kehoon kiinnitetyt heijastinmarkkerit heijastavat infrapunavalonheitinten valoa, jonka kamerat nappaavat eri kulmista. Nuoremmat tutkijat Timo Bragge ja Paavo Vartiainen kokoavat tallennetut tiedot tietokoneella animaatioksi ja malliksi tanssijan liikkeistä.

"Mallista voimme matemaattisesti laskea myös, miten tukiranka pehmeiden kudosten sisällä toimii", signaalin- ja kuvankäsittelyn professori Pasi Karjalainen kertoo. 

"Tanssijoiden avulla saamme mahdollisimman hyvän mallin lonkasta."

Liikelaboratorion laitteisto on tutkijoiden kliinisen tutkimuksen tarkoituksiin räätälöimä; Karjalaisen mukaan paras laatuaan maailmassa.

"On jännittävää nähdä oma tanssi abstraktin hahmon esittämänä", naurahtaa tutkimuksiin osallistunut tanssija David Scarantino.

"Olo on kuin robotilla."

Scarantino kuuluu maineikkaaseen Tero Saarinen Company -tanssiryhmään ja on Kuopio tanssii ja soi -tapahtumassa mukana ryhmän kaikissa esityksissä.

Aikaa liikenee silti tieteellekin siitä syystä, että Pohjola on osallistunut ryhmän liiketekniikan kehittämiseen, opetukseen ja koreografiatyöhön taiteellisen johtajan Tero Saarisen ja taiteellisen kehityspäällikön Sini Länsivuoren kanssa tammikuusta alkaen.

"Tämä on loogista jatkoa Hannan kanssa tähän asti tehdylle työlle", Scarantino tuumaa ja jatkaa; "On hienoa oppia uutta liikkeestä."

Tero Saarinen tunnetaan omaperäisestä liikekielestään. Hän toivoo, että liikeanalyysi auttaa viemään tanssitekniikkaa uudelle tasolle ja antaa myös välineitä opetukseen.

"Kiinnostavaa on, miten erilaisia tulokset ovat eri ihmisillä ja voiko niitä käyttää apuna, ettei tule vääränlaisia rasituksia. Tanssijoiden on tärkeää saada työkaluja oman kehon toiminnan ja rajojen ymmärtämiseen."

Lääketieteen näkökulmasta liikeanalyysin ja mallinnuksen tuloksia tarkastelee liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen.

"Lonkkamallille on käyttöä monissa muissakin tutkimuksissa. Poikkitieteellinen yhteistyö toimii hienosti, kun fyysikot mallintavat kuormitusta, joka fysiologeja kiinnostaa."

Tiede ja taide kohtaavat muutenkin Kuopiossa tällä viikolla, kun maanantaina olleen seminaarin osallistujat seuraavat myös Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman tanssiesityksiä.

 

Juttu perustuu Itä-Suomen yliopiston julkaisemaan, Ulla Kaltialan kirjoittamaan tiedotteeseen. Kuva: Raija Törrönen