Valencian katettu pallo

Lomakausi on alkanut tai kolkuttaa ovella, joten monet meistä haikailevat matkoille. Siksi Tiedetuubi näyttää lähiviikkojen aikana kuvia ja tunnelmia eri tiedemuseoista ympäri maailman. Jos sattumalta tai tarkoituksella satutte matkoilla näiden museoiden kulmille, niin kannattaa poiketa sisäänkin! Sarja alkaa Espanjasta.

”KesälläValencia on kaunis kaupunki Välimeren rannalla Espanjan itäosissa, pohjois-etelä-suunnassa katsottuna maan keskivaiheilla. Katalonian kielialueella (ja Valencian autonomisella alueella*) oleva kaupunki on perustettu noin 140 eea ja sen vanha keskusta on kerrassaan sympaattinen. Syömiseksi Valenciassa kannattaa ottaa paikallista paellaa, jossa kanan lisäksi on perinteisesti kanin lihaa.

Kaupungin läpi virtaa Turia-joki, joka tosin on siirretty pois alkuepräiseltä paikaltaan: vuonna 1957 olleen suuren tulvan jälkeen joki päätettiin siirtää kauemmaksi kaupungin keskustasta, jolloin paitsi tulvariski katosi keskustasta, tuli kaupunkiin entisen joenpohjan kohdalle suuri tyhjä tila. Siihen päätettiin tehdä pitkulainen puisto ja puistoon pystyttää erilaisia museoita.

Yksi näistä on Valencian taide- ja tiedekaupunki, eli Ciutat de les Arts i les Ciències (tai espanjaksi Ciudad de las Artes y las Ciencias).

Arkkitehtien Santiago Calatrava ja Félix Candela suunnittelema näyttävä, upean moderni keskus avattiin vuonna 1996 ja sen rakentaminen saatiin päätökseen keväällä 1998, jolloin avattiin tiedemuseon osana oleva jättikangasteatteri L'Hemisfèric. Tämä on päivän kuvassa; pimeän aikaan otetussa kuvassa näkyy hyvin rakennuksen sisällä oleva 110 metriä halkaisijaltaan oleva pallo, jonka sisällä on teatteri. Etualalla on vesiallas, josta rakennus heijastuu.

L'Hemisfèricin vieressä on tiedemuseo, eli El Museu de les Ciències Príncipe Felipe, missä hyvin tehdyn perusnäyttelyn lisäksi on erikoisnäyttelyitä, kuten nyt näyttelyt dinosauruksista (yllätys!) ja Nikola Teslasta. Kolmannessa kerroksessa on (ainakin kirjoittajasta) erittäin kina "painottomuustila" ja "Avaruusakatemia".

Kolmas alueen merkittävä tiedehenkinen museo on L’Oceanogràfic, avoimen taivaan alla oleva akvaario: sen on Euroopan suurin meriakvaario 42 miljoonaa litraa vetävällä altaallaan. Sen vieressä on halleja, joissa esitellään eri vesiekosysteemejä joka puolelta maailmaa Välimereltä trooppisiin meriin ja aina kummallekin polaarialueelle saakka. 

Lisäksi kompleksiin kuuluu El Palau de les Arts Reina Sofía, näyttävä konsertti- ja teatterisali sekä koko joukko pienempiä rakennuksia, upea parkkitalo (kyllä, nekin voivat olla kauniita) sekä kävelyalueita.

*Jutussa sanottiin alun perin Valencian olevan Katalonian alueella, mutta se on sen alapuolella sijaitsevalla "omalla" Valencian autonomisella alueella.

Gaia taivaalla ja taskussasi

Gaian mobiilisovellus
Gaian mobiilisovellus
Gaian lämpösuojakerrosta

Vuosi sitten avaruuteen laukaistu ESAn Gaia-teleskoopi on laite, joka kartoittaa taivasta huiman tarkasti. Tarkoituksena on muun muassa koota Linnunradasta ainutlaatuinen kolmiulotteinen kartta, mutta lisäksi Gaia havaitsee paljon muuta, kuten muita tähtiä kiertäviä planeettoja , ruskeita kääpiöitä, oman galaksimme ulkopuolella olevia kohteita sekä lähellä, aurinkokunnassa olevia pienkappaleita.

Gaian työtä ja sen havaintomaailmaa voi seurata kätevästi älypuhelimille tehdyllä sovelluksella. Barcelonan yliopiston tekemä sovellusohjelma näyttää paitsi kauniita kuvia ja interaktiivisia diagrammeja, niin myös kertoo Gaiasta, sen matkasta havaintopaikalleen ja siitä miten sen tekee työtään.

Sovellus kertoo myös ajantasaista tietoa siitä mitä Gaia on tekemässä ja kuinka paljon tietoa se on kerännyt. Myös kaikki uudet löydöt tulevat näkyviin puhelimeesi.

Sovellus katsoo lisäksi menneeseen: se kertoo Hipparcos-satelliitista, Gaian edeltäjästä, joka keräsi havaintoja 120 000 tähdestä ja muusta taivaalla olevasta kohteesta. Näistä on koottu suuri, tähtitieteilijöiden aktiivisesti käyttämä taivaan kartasto. Gaian havainnoista tullaan tekemään uusi, moninkertaisesti parempi ja laajempi kartasto, jonka ensimmäinen osa on tarkoitus julkistaa kesällä 2016.

Gaia havaitsee arvion mukaan viisi vuotta kestämään suunnitellun havaintorupeamansa aikana noin miljardia kohdetta – tämä vastaa noin petatavua tietoa (miljoona gigatavua). Tiedot käy läpi Gaian eri maissa ja eri tutkimuslaitoksissa oleva tietojenkäsittely ja -analyysiyhteistö, johon kuuluu myös Helsingin yliopiston tähtitieteilijäryhmä. Suomalaisten vastuualueena ovat havainnoista löytyvät aurinkokunnan pienkappaleet, eli uudet asteroidit ja komeetat.

Toistaiseksi ilmainen Gaia-app on saatavissa vain iOS- ja Android-käyttöjärjestelmille. Lähiaikoina sovellukseen ollaan vielä lisäämässä materiaalia. Sovelluksen tekemisen rahoittivat yhdessä Espanjan tieteellistekninen säätiö sekä Espanjan talous- ja kilpailukykyministeriö. Niinpä englannin lisäksi sovelluksen kielet ovat espanja ja katalaani.

Gaia-app on ladattavissa iTunesista ja Google Playsta.

Gaian lämpösuojakerrosta

Jäätä ja hajavaloa

Gaia laukaistiin avaruuteen tasan vuosi sitten, 19. joulukuuta 2013, ja se aloitti tieteellisen työnsä 25. heinäkuuta, eli hieman myöhemmin kuin oli tarkoitus. Syynä viivästymiseen oli satelliitin sisällä ollut vesihöyry; normaalisti kaikissa avaruuslaitteissa on sisällä ilmaa, joka laukaisun aikana ja avaruudessa pihisee siitä ulos tätä varten tehtyjä tiehyeitä pitkin. Tähtitieteellisissä havaintolaitteissa, joissa on herkkää optiikkaa, tähän on kiinnitetty erityistä huomiota, koska ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy jääksi muun muassa peileihin. Siksi Gaiankin peileissä on sähkövastukset, joilla niitä voidaan lämmittää ja siten jäästä voidaan päästä vähitellen eroon. 

Gaiassa vesihöyryä oli jostain syystä enemmän kuin oletettiin, joten vesihöyryn härmistyminen jääksi peilien päälle oli ongelma. Tämä saatiin hallintaan ajan myötä ja erityisillä kikoilla, joilla satelliitin sisälle jäänyttä ylimääräistä ilmaa puolipakotettiin ulos avaruuteen.

Lisäksi Gaialla oli – ja on edelleen – toinen ongelma: sen optiikkaan pääsee ylimääräistä valoa. Valoa ei tule paljon, ja sen määrä vaihtelee Gaian asennosta ja Auringon suunnasta riippuen. 

Hajavalo ei haittaa havaintojen määrää, mutta vaikuttaa sen tekemien havaintojen laatuun. Kirkkaiden kohteiden tutkimista hajavalo ei haittaa paljoakaan, mutta himmeämpien tähtien kohdalla ero on merkittävä. Eniten tästä kärsivät spektrometriset havainnot, joiden avulla määritetään tähtien liikkumisnopeutta. Mikäli Gaia pystyy jatkamaan havaintojaan suunniteltua pitempään, saadaan silloin enemmän havaintoja erilaisissa hajavalotilanteissa, ja siten tulokset ovat parempia.

Joka tapauksessa Gaian mittaukset ovat nytkin paljon aiempia parempia, joten vaikka Gaia-lentoon osallistuvat tähtitieteilijät ovat hieman pettyneitä, saavat he käsiinsä päivittäin ainutlaatuista havaintomateriaalia.