Yllätysten joulukalenteri: Kauneimmat tiedekuvat

Kuva koronaviruksen infektoimista Vero-munuaissoluista. Kuva: HZI
Kuva koronaviruksen infektoimista Vero-munuaissoluista. Kuva: HZI
Laavapurkaus Islannissa. Kuva: Nasa

Nyt unohda kaikki muu ja uppoudu hetkeksi tieteen kauneuden ääreen!
Katso kuvia ja koita arvata, mistä on kyse – katso ensin kuvaa, ja vasta sitten selitys kuvan alla. 

Vihulainen työssään.

Mikroskooppikuva näyttää SARS-CoV-2-viruksen infektoimia Vero-soluja (nimi on lyhenne sanoista, jotka tarkoittavat vihreää munuaista, koska solut ovat peräisin vihermarakatin munuaisista). Solujen tumat on värjätty sinisiksi. Viruksen infektoimissa soluissa koronaviruksen nukleokapsidiproteiini loistaa vihreänä. Piikkiproteiinin väri on punainen.

Kuva: HZI (Helmholtz Centre for Infection Research). 

Laavapurkaus Islannissa. Kuva: Nasa

Hehkuvan tuhoisaa.

Elokuussa 2014 laavaa alkoi purkautua halkeamista aivan Islannin suurimman jäätikön, Vatnajökullin, pohjoispuolella. Alkoi Holuhraun laavapurkaus, josta tuli Islannin laajin purkaus sitten vuosina 1783-84 tapahtuneen Laki-tulivuoren purkauksen. Kuvan otti Landsat-8-kaukokartoitussatelliitti 6. syyskuuta 2014.

Tuore laava on kirkkaan oranssia, vastamuodostunut basalttikivi mustaa. Samasta paikasta 3. tammikuuta 2015 otetussa kuvassa näkyy laavajärvi, joka on levinnyt yli 84 neliökilometrin alueelle eli alue on samaa kokoluokkaa kuin Helsingin niemi Pasilasta Kaivopuistoon.

Lisää Landsat-kuvia Islannin purkauksesta on Nasan sivuilla. Myös eurooppalaisen Sentinel-1:n ottamista tutkakuvista tehty kooste Islannin muuttuvasta maisemasta on kurkistamisen väärti.

Kuva: Nasa

 

Koralli

Hyvin säilynyt vanhus.

Pitkäikäinen kultakoralli (Gerardia) 400 m syvyydessä Havajin lähellä tarjoaa elinympäristön monenlaisille mereneläville. Kultakorallit voivat elää ainakin 2700 vuotta.

Kuva: Encyclopædia Britannica, Hawaii Undersea Research Laboratory (HURL), Terry Kerby ja Maximilian Cremer.

 

Pacman-sumu

Kaunista tähtipölyä.

Yllä olevassa NASAn kuvassa nuori avoin tähtijoukko IC 1590 pölyn ympäröimänä Pacman-sumussa. Keskellä yläpuolella näkyvä pölypilvi muodostaa yhden tai useampia tähtiä, kun kaasu kerääntyy palluroiksi oman gravitaationsa vaikutuksesta. Pacman-sumu sijaitsee noin 10 000 valovuoden päässä Kassiopeian tähdistön suunnassa.

Kuva: Nasa.

 

Meduusa

Vaarallinen kaunotar.

Australiankuutiomeduusa, meriampiainen tai ampiaismeduusa (Chironex fleckeri) on hyvin myrkyllinen - voi tappaa ihmisen muutamassa minuutissa, jos tämä sotkeutuu lonkeroihin.

Kuva Encyclopædia Britannica

 

Lähde vielä virtuaaligalleriakierrokselle ihastelemaan vuoden kauneimpia tiedekuvia!

Saksalaisten tutkimuskeskusten Hemholz-yhdistys valitsee vuosittain kauneimmat tiedekuvat, joita voi käydä ihastelemassa virtuaaligalleriassa.
 

Käy katsomassa tämän vuoden voittajat Hemholzin verkkosivuilta.

 

 

 

 

 

Metallipurjevene Tara – tutkimusmatkalla Tyynellä valtamerellä

Metallipurjevene Tara – tutkimusmatkalla Tyynellä valtamerellä

Tara on ranskalainen 36-metrinen purjealus, jonka tutkimusmatkoja olemme seuranneet aikaisemminkin Tiedetuubissa (Jäämeri vuonna 2013 ja yleisjuttu viime vuonna)

06.09.2016

Nyt tämä alumiinirakenteinen alus on Tyynellä valtamerellä olosuhteissa, missä sen jäävahvistuksesta ei ole mitään hyötyä. Alus lähti matkaan toukokuussa ja on juuri nyt Pääsiäissaarilla, mistä matka jatkuu eteenpäin Polynesiaan ja muille Tyynen valtameren korallisaarille, Japaniin, Uuteen Seelantiin, Kiinaan ja lopulta päättyy Kanadaan, Vancouveriin vuonna 2018. 

Taran kartta

Tämän Tara Pacific -tutkimusmatkan päätutkimusaihe on korallit. Koralliriuttoja on vain 0,02 % maailman meristä, mutta Taran mukaan niillä on 25 % maailman biodiversiteetistä. Merien eläinten ja kasvien lisäksi noin miljardi ihmistä etenkin Aasiassa ovat riippuvaisia koralleista suoraan tai epäsuorasti. 

Korallit ovat kärsineet huomattavasti ilmastonmuutoksesta: noin 20 % koralliriutoista on tuhoutunut 25 % on vaarassa ja 25 % lisää koralleista on vaarassa tulevaisuudessa, kun arvioidaan tilannetta vuonna 2050. 

Yllä oleva video kertoo enemmän Taran nyt käynnissä olevasta tutkimusmatkasta ja laivan nettisivut ovat erinomainen paikka tutustua tarkemmin matkalla tehtävään ja aiemmin Taralla tehtyyn tieteelliseen tutkimukseen.

Tiedetuubikin seuraa purjehdusta varmasti myös jatkossa.