kansalaiskeskustelu

Mitä kansa haluaa avaruudelta? – Syyskuisen kansalaiskeskustelun tulokset julkistettu

Ma, 11/28/2016 - 23:50 By Jari Mäkinen
Osanottajat potretissa

Syyskuun 10. päivänä noin 2000 henkilöä kokoontui Euroopan eri kolkissa pohtimaan avaruusasioita. Näin oli myös Suomessa: noin neljäkymmentä innokasta vietti kauniin syyspäivän Ilmatieteen laitoksella keskustelemassa avaruudesta samalla kaavalla kuin ESAn 22 jäsenmaassa samaan aikaan. Tulokset on viimeinkin julkaistu.

Massiivisen tilaisuuden tarkoituksena oli kerätä mielipiteitä ja ideoita, joiden avulla voidaan kehittää ja muokata yhteistä eurooppalaista strategiaa tuleville avaruuteen liittyville toimille.

Kun ESAn nykyinen pääjohtaja Jan Wörner valittiin tehtäväänsä, hän toi selvästi heti halunsa kehittää keskustelua kaikkien avaruustoimien osapuolten välillä ja ottaa mukaan keskusteluun myös suuren yleisön. Kansalaiskeskustelu avaruudesta oli tämän toiveen ensimmäinen konkreettinen askel.

Tämä on olennainen osa Wörnerin ajamaa “Space 4.0” -strategiaa, jonka mukaan avaruustoiminnan tarkoitus on olla kansalaisten apuna ja vaikuttaa myönteisesti tulevien sukupolvien elämään innovaatioiden, tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön avulla.

Niinpä keskustelussa käytettiin jokaisessa maassa pohjana yhteistä pohjaa ja samoja kysymyksiä, joita käsiteltiin koko päivän kestävässä tilaisuudessa. 

Siinä missä yksinkertaisten rasti-ruutuun -kysymysten vastaukset olivat selvillä hyvinkin nopeasti tilaisuuden jälkeen, kesti tarkempien analyysien tekeminen kauemmin. Osa kysymyksistä piti sisällään myös ideointia: osallistujia esimerkiksi pyydettiin hahmottelemaan haluamansa avaruuslentoprojekti vuonna 2046 toteutettavaksi, ja tuloksena oli yli 200 erilaista ehdotusta.

Koko päivän mittainen puristus

Keskustelussa oli viisi kokonaisuutta, joihin osallistujat kävivät käsiksi heti aamulla. Aiheita olivat “Minä ja avaruus”, “Euroopan rooli avaruustutkimuksessa”, “Avaruuden hallinta”, “Mennään avaruuteen!” ja “Valmistellaan Euroopan tulevaisuutta avaruudessa”, joihin kuhunkin oli tehty johdatteleva video ja sen katsomisen jälkeen aiheesta keskusteltiin pienryhmissä. Osana kutakin osaa oli kysymyssarja, joihin vastattiin keskustelun ohessa.

Kysymyksissä kysyttiin myös tyytyväisyyttä päivään ja sen kulkuun. 92 % ilmoitti olleensa tyytyväisiä keskusteluun ja 95 %:n mielestä ESAn tulisi järjestää vastaavanlaisia tilaisuuksia jatkossakin.

Suomessa, missä on totuttu nykyaikaisempiin kyselyihin ja lomakkeissa esitettyä hieman epämuodollisempaan keskustelutapaan, oltiin myös yleisesti ottaen hyvin tyytyväisiä, mutta toteutustapaa kritisoitiin voimakkaasti. Myös keskusteluille toivottiin enemmän aikaa – nyt tehtävien teko vei kohtalaisen suuren osan keskusteluajasta.

Yksi ryhmistä Kansalaiskeskustelussa

Tuloksia! 

Keskustelun tehtävissä kartoitettiin kansalaisten luottamusta avaruusjärjestöihin ja tulokset olivatkin ESAn kannalta mairittelevia. Syynä tosin osaltaan lienee se, että paikalle keskusteluihin tuli kaikkialla avaruudesta ja valmiiksi kiinnostuneita henkilöitä, joiden kuva avaruusjärjestöistä sekä niiden tekemisistä oli valmiiksi varsin positiivinen.

Siten ei ollutkaan yllättävää, että 94 % osallistujista (97 % Suomessa) luottaa Euroopan avaruusjärjestöön ja 84 % (90 % Suomessa) avaruusjärjestöihin yleisesti. 

Siinä missä 96 % kaikista vastaajista oli samaa mieltä väitteen “Avaruus on täynnä mahdollisuuksia” kanssa, olivat suomalaiset varautuneempia, sillä vain 66 % vastasi olevansa ajattelevansa samoin. Sen sijaan Suomessa haluttiin avaruustoiminnassa painotettavan tieteellisiä tuloksia ja käytännön hyötyjä muita maita enemmän. 

Itse asiassa eräs suurimmista poikkeamista muiden ja suomalaistulosten välillä koskee juuri tieteellistä tutkimusta. Siinä missä kaikkien vastausten keskiarvon mukaan 29 % vastaajista asettaa tieteellisen tiedon tuottamisen tärkeimmäksi avaruustoiminnan tavoitteeksi, suomalaisvastauksista peräti 63 % asettaa sen ykköstavoitteeksi.

Suomalaiset myös asettavat kansainvälisen yhteistyön selvästi muita suuremaan arvoon, mikä on loogista pienelle jäsenmaalle. 

Selvästi nykyisestä suomalaisesta avaruustoiminnasta poiketen vastauksissa arvostettiin astronauttien ja etenkin oman avaruuslentäjän merkitystä: 84 % vastaajista piti astronauttien merkitystä suurena. 81 % suomalaisvastauksista myös kehotti ESAa tai eurooppalaisia yhtiöitä menemään mukaan avaruusturismiin. 

Täydet tulokset niin koko Euroopasta kuin Suomestakin ovat täällä: www.citizensdebate.space

Kiinnostavia poimintoja:

- 84 % on sitä mieltä, että avaruutta tulisi suojella enemmän saasteilta ja haitallisilta ihmisen toiminnoilta; 
- 84 %:n mielestä ESAn tulisi avata nykyistä nopeammin avaruusohjelmiaan ja -toimintojaan tahoille, jotka perinteisesti eivät ole olleet mukana avaruusalalla (kuten kansalaisjärjestöille, start-up -yrityksille, yhdistyksille, taiteilijoille, kouluille, yliopistoille ja kansalaisille yleisesti);
- 89 % näkisi mielellään harrastajien tulevan enemmän mukaan avaruusohjelmiin.

- 69 % haluaisi ESAn kehittävän enemmän turvallisuuteen liittyviä hankkeita, kun 16 % vastustaa sitä.

Luonnonvaroihin liittyvät mielipiteet olivat myös voimakkaasti jakautuneita:

- 80 %:n mielestä kansainväliset järjestöt voisivat hyödyntää vapaasti avaruudessa olevia raaka-aineita ja energiaa, kunhan eivät julista omistavansa niitä;
- 39 % antaisi hallituksille luvan hyödyntää avaruuden raaka-aineita, kun 47 % haluaisi kieltää sen;
- 37 % antaisi luvan myös kaupallisille yrityksille, mutta 49 % ei antaisi lupaa;
- 53% taipuisi antamaan luvan julkisten tahojen ja yksityisten yhteisyrityksille, mutta 32 % ei niillekään.

Saaduista vastauksista voi päätellä, että osallistujien mielestä seuraavat linjaukset ovat tärkeitä:

Pitää olla kansainvälinen. Osallistujat näkevät itsensä maailman kansalaisina ja ihmiskunnan edustajina, ja uskovat, että avaruus on koko ihmiskunnan omaisuutta ja sitä tulee käyttää myös yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun (sisältäen ympäristöongelmat).

Ympäristöä pitää suojella, samoin kuin avaruutta. Avaruus täytyy pitää puhtaana, avaruusromua pitää poistaa ja avaruutta tulee suojella, jotta tulevat sukupolvet voivat käyttää sitä hyväkseen.

OIe innovatiivinen! Avaruustutkimus hyödyttää arkista elämäämme ja koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Tämän mukaisesti olisi tärkeää ensimmäisessä vaiheessa palata Kuuhun, aivan kuten Wörnerin Kuukylähanke (Moon Village concept) ehdottaa. 

Tiedota ja ole interaktiivinen. Vastausten mukaan ESAn tulisi jatkaa vuoropuheluaan kansalaisten ja kaikkien avaruustoimintaan osallistujien kanssa, jakaa tietoa (kuten ESAn Digital Agenda for Space -hanke pyrkii), kehittää tiedotusta ja markkinointia edelleen, jotta kansalaiset saisivat entistä paremmin tietoa avaruuslennoista ja -hankkeista. 

Tukena ministerikokouksessa

Kansalaiskeskustelun tulokset ovat tukena tulevassa ESAn ministerikokouksessa Lucernessa, Sveitsissä, joulukuun 1. ja 2. päivinä.

Huom: Artikkeli on suomennettu ja laajennettu versio ESAn tänään julkaisemasta tiedotteesta. Kirjoittaja toimi keskustelun organisoijana Suomessa koko keskustelun järjestäneen ranskalaisen Mission Publiques -toimiston toimeksiannosta.

Kansa haluaa kunnianhimoa ja astronautin

Ti, 09/20/2016 - 19:05 By Jari Mäkinen

Lauantaina 10. syyskuuta järjestettiin joka puolella Eurooppaa varsin omalaatuinen tilaisuus. Jokaisessa Euroopan avaruusjärjestön ESA:n jäsenmaassa oli kutsuttu tavallisia kansalaisia keskustelemaan siitä, mitä avaruudessa kannattaisi tehdä, miltä avaruuslennot näyttävät heidän mielestään nyt ja kuinka avaruustoimintaa tulisi kehittää tulevaisuudessa. Näin tehtiin myös Suomessa.

22 maassa samanaikaisesti pidetty keskustelutilaisuus oli suoraa seurausta ESA:n ohjat viime kesänä ottaneen pääjohtaja Jan Wörnerin heittämästä haasteesta. Sen mukaan ESA:n pitäisi olla aiempaa avoimempi ja etsiä uudenlaisia yhteistyömuotoja muidenkin kuin perinteisten avaruusalan toimijoiden kanssa.

Jo ennen virkaansa astumista Wörner vertasi ESA:a sinfoniaorkesteriin, joka soittaa perinteisesti tarkan nuotiston mukaan sinfonioita, mutta jonka pitäisi pitää myös epämuodollisia “jammaussessioita”.

Wörner on järjestänyt jo aikaisemmin erilaisia sessioita, mutta nyt pidetty koko Euroopan laajuinen kansalaiskeskustelu oli niistä ehdottomasti massiivisin.

Noin 2 000 enemmän tai vähemmän tavallista kansalaista kerääntyi jäsenmaissa pidettyihin tilaisuuksiin, jotka oli organisoinut ESA:lle pariisilainen kansalaisvaikuttamiseen erikoistunut Missions Publiques -toimisto kansallisten kumppaniensa kanssa.

Kiivas päivä Ilmatieteen laitoksella

Keskustelu pidettiin luonnollisesti myös Suomessa. Yli 60 henkilöä vastasi myönteisesti elokuun alussa heitettyyn kutsuun saapua päiväksi puhumaan avaruudesta ja heistä 42 saapui mukaan. Tätä voi pitää varsin hyvänä lukuna, kun ulkona oli upea kesäinen päivä.

Kirjoittajan avaussanojen jälkeen Tekesin avaruustoiminnoista vastaava palvelujohtaja Kimmo Kanto kertoi hieman viimeaikaisista alan tapahtumista Suomessa ja Suomen avaruustoimista. Keskustelua edeltänyt viikko olikin kiivas ja kiinnostava, sillä peräti kaksi ESA:n korkeinta johtajaa oli käynyt Suomessa ja ESA oli heittänyt idean avaruusjärjestön tukemasta “avaruuskiihdyttämöstä”, avaruusalalla toimivien uusien yritysten hautomon perustamisesta Suomeen.

Suomessa on tällä hetkellä harvinaislaatuista pöhinää avaruustoimien suhteen, ja päivän aikana käyty keskustelu erityisesti alleviivasi tätä. Avaruusala on selvästi nyt nosteessa ja tätä nousukiitoa kannattaa pitää yllä!

Päivän aikana keskustelijat kävivät läpi pienissä ryhmissä kuutta eri aihekokonaisuutta lomakkeiden ja vapaan keskustelun merkeissä. Näitä pohjustettiin videoilla sekä lehdellä. Tarkoituksena oli antaa hieman tietoa keskustelun pohjaksi, mutta ei johdattaa liikaa mielipiteitä.

Ryhmiä oli saapunut vetämään opiskelijoita Meridiaani ry:stä, tähtitieteen opiskelijajärjestöstä. He kahlasivatkin läpi kysymyspatterin sekä luotsasivat puheita ryhmissä upeasti!

Tilaisuus pidettiin Ilmatieteen laitoksella, missä osallistujat saivat myös tutustua muun muassa laboratorioon, missä Mars-instrumentteja tehdään sekä testataan. Lisäksi Rosetta-luotaimen Philae-laskeutujan tiederyhmän jäsen Walter Schmidt tuli paikalle kertomaan tuoreimpia uutisia (sekä näyttämään myös toistaiseksi julkaisemattomia kuvia).

Virallisia tuloksia keskusteluista saadaan vielä odottaa tämän viikon loppuun saakka, mutta saadun palautteen mukaan osallistujat halusivat lähes yksituumaisesti lisää panostusta perustutkimukseen, Euroopan pysyvän erillään sotilaallisista avaruusohjelmista, toimia avaruusromun vähentämiseksi sekä ennen kaikkea käytännön sovelluksia arkiseen elämään.

Mitä Suomeen tulee, niin vastaajat antoivat hieman huutia viimeaikaiselle avaruusalan kunnianhimottomuudelle ja kaipasivat paitsi omaa astronauttia niin myös lisää intoa ja potkua meikäläiseen avaruustoimintaan. Innostusta ainakin on nyt ilmassa!

Lisätietoa keskustelusta on osoitteessa www.citizensdebate.space, jonne myös tulokset tulevat. Päivän esitykset ja netissä käyty keskustelu löytyvät tapahtuman Facebook-sivulla, jossa keskustelu jatkuu edelleen.

Piirros: Matti
Eräs osallistujista, nimimerkki Matti, kommentoi mietteitään myös piirroksen muodossa.

Kirjoittaja toimi keskustelun organisoijana Suomessa ja kirjoitti tämän saman tekstin myös Tekesiln spaceinfo.fi -sivulle.