ASI

Nyt ALTECin ja Virgin Galacticin tekemä aiesopimus ei puutu paikkaan, mistä lennot Italiassa tehdään, vaan niiden kalustoon ja tarkoitukseen. Lennoilla käytettäisiin yhtiön SpaceShip2 -alusta tai useampia, ja niillä tehtäisiin lentoja mikropainovoimatutkimusta, astronauttien koulutusta, opetusta ja turismia varten.

ALTEC on yhtiö, joka on jo nyt tiiviisti mukana miehitetyissä avaruuslennoissa, koska se hallitsee osaltaan italialaista osallistumista Kansainväliseen avaruusasemaan. Laajentuminen avaruushyppäyslentoihin on sille varsin luontevaa.

ASIn mukaan nyt solmittu sopimus ja Italian avaruuslentokeskuksen perustaminen nostaa Italian avaruuslentojen kärkikastiin, ja on mahdollista, että maasta tulee Yhdysvaltojen jälkeen seuraava maa, mistä turistit ja tutkijat pääsevät rutiininomaisille lennoille lähiavaruuteen.

Muutamat muutkin Euroopan maat ovat pohtimassa asiaa ja keskustelemassa eri yhtiöiden kanssa, joten uutinen tuskin jää ainoaksi. Kenties Suomessakin kannattaisi ottaa asiasta koppi, sillä Suomen Lappi sopisi myös mainiosti tällaisten avaruuslentojen tekemiseen – Sodankylässä olisi sopiva, vähän käytetty lentokenttäkin...

Lentäjä-Luca

Yleensä astronauttien sinisissä haalareissa edessä rinnalla vasemmalla on nimilappu, missä tittelinä lukee "astronautti". Lucalla normaalin nimilapun sijaan on kuitenkin hänen lentäjävuosiltaan periytyvä nimilappu, missä hänet nimitetään "koelentäjäksi". "En mitenkään häpeile sitä, että olen astronautti, mutta olen ylpeä siitä, että olen lentäjä. Olen ylpeä siivistäni. Määräysten mukaan lentopuvussani pitää olla ESAn logo, maan lippu ja nimilappu, mutta määräykset eivät sano mikä nimilappu. Niinpä pidän tätä, jos joku ei usko että olen astronautti tämän vuoksi, niin en välitä." Luca väitää, että koelentäjänä oleminen on itse asiassa paljon vaativampaa kuin astronautin työ. Astronauttina oleminen on ennen kaikkea opiskelua, odottamista ja harjoittelua sellaisia tilanteita varten, joiden ei toivota tapahtuvan. Koelentäjä sen sijaan on lähes päivittäin mukana toimissa, joita ei aina voi ennakoida; se on myös aktiivisempaa ja vaatii jatkuvasti keskittymistä. "Koelentäjänä oleminen oli myös unelmaa, enkä missään nimessä kadu sitä, että hain astronautiksi - en todellakaan! Lentäminen on kuitenkin tärkeä osa minua ja itse asiassa nyt kun olen 36, niin olen ollut lentäjä puolet elämästäni. Koko työhistoriani liittyy jotenkin lentämiseen." Koulutuksensa aikana Luca ei ole ennättänyt juurikaan lentämään ja hän kaipaa nousemista siiville. Ainoa mahdollisuus lentämiseen koulutuksen aikana olisi ollut käyttää siihen harvat vapaahetket, mutta "koska olen myös aviomies ja isä, luulen, että tässä vaiheessa oli paljon tärkeämpää käyttää harva vapaa-aika perheeni kanssa. Luonnollisesi alan lentää jälleen enemmän kun palaan takaisin Maahan ja minulla on enemmän vapaa-aikaa."

Sojuzin ohjaaja

Lucan koulutus on ollut hyvin kiihkeätä paitsi siksi, että hänet temmattiin välittömästi tiiviistä peruskoulutuksesta valmistautumaan lennolle Sojuzin ns. vasenpenkkiläiseksi. Sojuz-aluksen ohjaaja istuu siinä, keskellä olevan komentajan vieressä , kun taas oikeanpuoleinen avaruuslentäjä on "vain" matkustaja. Vaikka voisi ajatella, että Sojuzilla ei lennetä, vaan se kulkee vain raketin mukana taivaalle ja siellä automaattisesti perille asemalle, on totuus luonnollisesti toinen. Vaikka automatiikka hoitaakin monia tehtäviä, pitää tietokoneita paimentaa ja niiden toimintaa tarkkailla. Normaalitapauksessa ohjaaja toimii komentajan apuna tässä, mutta hänen täytyy pystyä lentämään itse Sojuzia ilman komentajan apua ja hoitamaan työnsä myös käsiohjauksella. Ilman tietokoneiden apua on Sojuzin lentäminen varsin vaativaa hommaa: "Sen opettelu on ollut vaativin asia mitä olen koskaan tehnyt. Sojuzin telakointi käsiohjauksella on todella vaativaa ja siinä täytyy ajatella koko ajan neliulotteisesti, siis paitsi paikkaa, missä olet, niin myös sitä minne pienen ohjausliikkeen seurauksena tulet menemään ja missä olet sen seurauksena hetken kuluttua. Samoin Sojuzin laskeutuminen ilman tietokoneita on todella haastavaa ja siinä täytyy keskittyä todella tarkasti, toimia harkiten ja ottaa huomioon samanaikaisesti monia eri asioita. Lisäksi avaruusaseman robottikäsivarren ohjaaminen joissain olosuhteissa on todella vaikeaa." Lucan lento on myös siinä mielessä erityinen, että se tulee käyttämään uudenlaista, nopeaa nousua avaruusasemalle. Kun perinteisesti matka avaruusasemalle on kestänyt kaksi päivää laukaisun jälkeen, kuluu laukaisusta telakoitumiseen nyt vain kuutisen tuntia. "Nykyisen Sojuzin tietokoneet pystyvät hallitsemaan tämän lennon reitin laskemisen, kun aikaisemmin koneiden laskentateho ja muistikapasiteetti olivat niin rajalliset, että maavalvomon täytyi lähettää sille jatkuvasti käskyjä ja tietoja." Lucan ja hänen miehistönsä Sojuz TMA-9M -alus on jo yhdeksäs uusia tietokoneita käyttävä Sojuz TMA-M -sarjan avaruusalus, mutta vasta nyt aluksen koko kyky laitetaan peliin. Kuten aina avaruustoimissa, on laitteiden toimintaa haluttu ensin tarkkailla normaalikäytössä, ennen kuin niitä on käytetty uusiin temppuihin. "Nyt tiedämme, että se toimii luotettavasti ja että se pystyy myös huolehtimaan tutkalähestymisestä avaruusasemalle sekä telakoitumisesta siihen. Mutta samaan tapaan kuin aikaisemmin, voimme myös hoitaa koko lennon manuaalisesti, mikäli tietokoneissa olisi häikkää." Virallisesti Luca ja hänen miehistönsä hyväksyttiin lennolle vasta toukokuun 10. päivänä, kun he suorittivat onnistuneesti läpi vaativat simulaattorilennot Sojuzilla.

Puolivuotinen pesti avaruuslaboratoriossa

Lucan kanssa Sojuz-aluksella 28. toukokuuta nousevat matkaan venäläinen veteraanikosmonautti Fjodor Jurshikhin ja amerikkalainen Karen Nyberg. He muodostavat aseman 36. pysyvän miehistön ja tulevat olemaan asemalla tämänhetkisen suunnitelman mukaan 166 vuorokautta. Asemalla Luca on virallisesti yksi sen lentoinsinööreistä, ja suurin osa hänenkin työajastaan kuluu avaruusaseman ylläpidossa ja huoltamisessa. Hän, kuten kaikki muutkin astronautit, myös kuntoilee pari tuntia päivässä, jotta painottomuus ei surkastuttaisi lihaksia ja haurastuttaisi liikaa luita. Tärkein syy lentoon – ja koko aseman olemassaoloon – on kuitenkin tieteellinen tutkimus. Lucan ohjelmassa on 20 eurooppalaisen koejärjestelyn suorittaminen ja noin 20 muista maista tulevaan kokeeseen osallistuminen. Tämä tarkoittaa paitsi koelaitteiden valvomista, näytteiden vaihtamista ja tulosten kirjaamista, niin myös koekaniinina olemista. Astronautit ottavat itsestään ja kollegoistaan paljon näytteitä sekä tekevät monenlaisia psykofysiologisia testejä. Tutkimusten tieteellisen taustan ja laitteiden käytön opiskelu on luonnollisesti haukannut suuren osan kouluttautumisajasta. Kokeet liittyvät ihmisen fysiologiaan, biologiaan, materiaalitutkimukseen, fysiikkaan ja aurinkotutkimukseen, joiden lisäksi ohjelmassa on erilaisia tekniikan testaamisia. Kenties kiinnostavimmat näistä käsittelevät erittäin kevyiden metalliseosten tekemistä (mm. avaruuden painottomuudessa voidaan tehdä uudenlaisia metalliseoksia ja niistä voidaan tehdä kevyttä ja kestävää vaahtoa) ja sitä, miten ihmisen biologinen kello toimii. Lucan lennon aikana asemalle saapuu myös koko joukko rahtialuksia, joiden vastaanottoon hän osallistuu. Erityisen suuri rooli hänellä on ESA:n miehittämättömän ATV-rahtialuksen kanssa, sillä Hän valvoo sen telakoitumista, sen tyhjentämistä sekä sen avulla tehtäviä ratakorjauksia. ATV on asemalle tulevista aluksista suurin, sillä sen rahtikapasiteetti on yli kuusi tonnia. Sen lisäksi asemalle saapuu venäläisiä Progress-rahtareita, amerikkalainen Dragon ja japanilainen HTV. Lisäksi uusi amerikkalainen rahtari, Obrital Sciences -yhtiön valmistama Cygnus tunee ensimmäistä kertaa asemalle, mikäli sen huhtikuinen koelento sujuu ensin ongelmitta. Cygnus on myös italialaisittain kiinnostava, koska sen paineistettu runko on valmistettu italiassa. "Koskaan aikaisemmin yhden miehistön aikana ei ole odotettavissa niin paljon toimintaa, näin paljon yksittäisiä tapahtumia, kuin on meillä," hihkuu Luca. "Aluksia tulee ja menee koko ajan, minkä lisäksi meidän pitäisi hoitaa asemaa ja tehdä noin 40 tuntia viikossa tiedettä." Luca tekee avaruusasemalta myös kaksi avaruuskävelyä, joiden aikana hän asentaa uusia laitteita aseman ulkopuolelle ja tuo sieltä pois avaruudessa olleita näytteitä.

Viime päivät ennen laukaisua

Parhaillaan miehistö on Baikonurissa ja asuu siellä perinteisessä Kosmonauttihotellissa lentoonsa ja laukaisuunsa valmistautuen. He ovat jo nyt eristyksissä, sillä heidän ei haluta saavan flunssaa tai muita tauteja juuri ennen matkan alkua. Myös viimeinen lehdistötilaisuus laukaisua edeltävänä päivänä pidetään siten, että miehistö on tiukasti lasiseinän takana. Kyseessä ei ole vain heidän oma terveytensä, vaan myös asemalla heitä odottavien kolmen avaruuslentäjän terveys: siellä ovat Pavel Vinogradov, Alexander Misurkin ja Chris Cassidy eivät halua ylös ylimääräisiä bakteereita tai viruksia. Vain terveystarkastuksen läpäisseet perheenjäsenet ja henkilökunta voi olla tekemisissä suoraan heidän kanssaan. Lucan lento on virallisesti ESAn ja Italian avaruusjärjestö ASIn yhteinen, sillä lentomahdollisuus kuuluu NASAn ja ASIn väliseen yhteistyösopimukseen. Siten lento on saanut myös italialaisen nimen, Volare ("Minä lennän"), mikä viittaa luonnollisesti suoraan Lucan lentäjätaustaan. Laukaisu tapahtuu 28. toukokuuta klo 23 Suomen aikaa ja sitä voi katsoa suorana mm. ESAn nettisivuilta.

Uusi lento jo kiikarissa

Se, että Luca pääsee matkaan ensimmäisenä uusista astronauteista, ei (ainakaan hänen mukaansa) tarkoita sitä, että hän olisi paras. "Minä itse tunnen olevani etuoikeutettu kun pääsen ylipäänsä avaruuslennolle, mutta toki samalla haluan osoittaa, että astronauttiluokkani on hyvä luokka, koulutuksemme on ollut kunnollista ja voin näin asettaa mittatikun muille", selittää Luca vaatimattomasti. "Velvollisuuteni kouluttajiani ja luokkakavereitani kohtaan on siis osoittaa että työ on tehty hyvin ja että koulutus on ollut sellainen, että voin suorittaa tehtäväni." Kun hän palaa takaisin Maahan, on hän miltei 37-vuotias, eli juuri sopivan ikäinen lentämään uudelleen taas parin vuoden jälkeen. Silloin avaruusasemalentojen lisäksi edessä voisi olla lento NASAn uudella, rakenteilla olevalla Orion-aluksella, ja mahdollisesti jopa keikka Maan kiertorataa kauemmaksi asteroidia tutkimaan. "Se, että voisin lentää uudelleen, on luonnollisesti unelmani ja tavoitteeni." Uusimmassa Tekniikan maailma -lehdessä on laaja artikkeli Luca Parmitanon lennosta ja avaruusasemasta.