Andreas Mogensen

Päivän kuva tulee tuosta viestistä, jonka tekstinä oli yksinkertaisesti: "Crazy who you just run across at #starbucks in the AM. Last time I saw @Astro_Andreas was in space last September!".

Eli "Hassua keneen törmäsinkään Starbucksissa tänä aamupäivänä. Viimeksi näin @Astro_Andreasin avaruudessa viime syyskuussa!"

Tanskalaisastronautti Andreas Mogensen kävi lyhyellä lennollaan Kansainvälisellä avaruusasemalla viime syyskuussa, jolloin Kelly oli siellä nyt maaliskuussa päättyneellä, lähes vuoden kestäneellä lennollaan. Kuten kuvasta näkee, oli tapaaminen iloinen, ja kuve kertoo Kellyn kuntoutumisen pitkän lennon jälkeen etenevän hyvin. 

Avaruuden painottomuus ja olosuhteet vaikuttavat haitallisesti ihmisen kehoon, ja palautuminen normaaliksi kestää yleistäen yhtä pitkän ajan kuin lento on kestänyt. Ennätyspitkän lennon tapauksessa aika on hieman lyhyempi, etenkin kun nykyisin haitallisia vaikutuksia voidaan jo varsin hyvin estää. 

Haitallisuus tässä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että ihmisen elimistö alkaa sopeutua painottomuuteen, ja ongelmana onkin paluu takaisin Maahan. Painottomuudessa esimerkiksi luut ja lihakset surkastuvat sekä verenkiertoelimistö heikkenee, koska niitä ei tarvita siinä määrin kuin Maan pinnalla painovoiman alla. 

Kellyn kuntoutumista voi seurata hyvin myös mm. hänen julkisella Facebook-sivullaan.

Samoin Andreasin tapahtumia voi seurata kätevästi Facebookissa ja Twitterissä. Hän ei ole tyhjän panttina viimevuotisen lentonsa jälkeen, vaan on parhaillaan Houstonissa, NASAn miehitettyjen avaruuslentojen keskuksessa jatkokoulutuksessa. Hänellä ei ole vielä tiedossa uutta lentoa avaruuteen, mutta mitä todennäköisimmin hän viettää seuraavaksi puoli vuotta avaruudessa – mutta milloin ja millä aluksella hän sinne nousee, on vielä epäselvää.

On nimittäin mahdollista, että hänen menopelinsä olisi seuraavalla lennolla venäläisen Sojuzin sijaan joku tulossa olevista Yhdysvaltalaisista aluksista – kenties jopa Orion, NASAn "oma" uusi miehitetty avaruusalus, jolla päästäisiin lentämään matalaa kiertorataa kauemmaksikin.

Viestissä mainittu Starbucks-kahvila on mitä todennäköisimmin Houstonin eteläpuolella sijaitsevan Johnsonin avaruuskeskuksen vieressä olevan yleisökeskuksen luona oleva Starbucks. Vierailijakeskus, nimeltään Space Center Houston, ja itse avaruuskeskus Johnson Space Center, ovat NASA Road -nimisen tien varrella, ja kyseinen Starbucks on tien toisella puolella. 

Se on erinomainen paikka astronauttien tapaamiseen, sillä monet nappaavat sieltä kahvit mukaansa työpaikalleen saapuessa. 

ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensen palasi viime yönä takaisin Maahan. Häntä kuljettanut Sojuz TMA-16M -alus laskeutui Kazakstanin arolle juuri ennen paikallista auringonnousua, Suomen aikaa klo 03:51.

Paluumatka alkoi noin kolmea tuntia aikaisemmin, kun alus irtaantui Kansainvälisestä avaruusasemasta yöllä klo 00:29 Suomen aikaa.

Andreasin mukana aluksessa olivat hänen tapaansa kymmenpäiväisen lennon asemalle tehnyt kazakkikosmonautti Aidyn Aimbetov ja avaruusasemalla liki puoli vuotta ollut Gennadi Padalka. Laskeutumisen aikana Padalka toimi Sojuz-aluksen komentajana ja Andreas toimi hänen ”lentoperämiehenään”.

Laskeutuminen sujui juuri suunnitelman mukaan ja kolmikkoa vastaanottamaan tullut joukko helikoptereita sekä maastoajoneuvoja saapuivat laskeutumispaikalle lähes välittömästi aluksen osuttua maankamaraan.

Lennon tärkein tehtävä oli vaihtaa avaruusasemalla ollut Sojuz-alus uuteen, viedä sen miehistöön noin puoleksi vuodeksi yksi uusi jäsen, Sergei Volkov, sekä tuoda asemalla ollut Padalka takaisin Maahan. Menomatkalla aluksena oli uusi Sojuz TMA-18M ja paluumatkalla heidän allaan (tai ympärillään) oli TMA-16M.

Jotta lennosta olisi ollut mahdollisimman paljon hyötyä, oli Andreasilla hyvin tiivis ohjelma: hän suoritti avaruusasemalla viitisentoista tieteellistä ja teknistä koetta, josta olemme kertoneet jo useaan otteeseen aikaisemmissa lentoa käsitelleissä artikkeleissa.

Tätä kirjoitettaessa Andreas on matkalla Moskovan kautta Kölniin, Saksaan, missä sijaitsee Euroopan astronauttikeskus. Siellä hänelle tehdään lääketieteellisiä kokeita ja käydään lennon tapahtumat läpi. 

Andreasin sopeutuminen takaisin painovoimaan tapahtunee sutjakasti, sillä hänen elimistönsä ei ennättänyt sopeutua liikaa painottomuuteen. Hän käytti myös uudenlaista tiukkaa pukua, jonka tarkoituksena oli edelleen vähentää hankaluuksia maahanpaluun jälkeen. Silti lyhyenkin lennon jälkeen täysi Maan painovoima tuntuu raskaalta ja kestänee viikon päivät totuttautua siihen uudelleen: kyseessä on vähän kuin erikoislaatuinen jet-lag.

Seuraava kansainväliselle avaruusasemalle nouseva eurooppalaisastronautti on britti Timothy Peake, jonka lähes puolivuotinen (hieman yli viisi kuukautta) Principia-nimen saanut lento alkaa 15. joulukuuta.

Tanskalaisastronautti Andreas Mogensenin kymmenpäiväinen lento on lopussa. Tätä kirjoitettaessa hän, sekä Aidyn Aimbetov ja Gennadi Padalka ovat jo Sojuz-aluksessaan valmiina palaamaan takaisin Maahan. Luukut aluksen ja Kansainvälisen avaruusaseman välillä on suljettu ja Soyuz TMA-16M (eli 42S) -alus irtoaa klo 00:29 Suomen aikaa asemasta.

Laskeutuminen tapahtuu paljon asemalle nousemista nopeammin, sillä jo klo 03:51 Suomen aikaa kolmikon pitäisi olla Maassa Kazakstanin arolla. Venäläiset helikopterit, mukanaan ESAn edustajat, saapuvat suunnitelman mukaan välittömästi laskeutumisen jälkeen aluksen luokse ja perinteisten maahanpaluuseremonioiden jälkeen Andreas lennätetään Euroopan astronauttikeskukseen Kölniin Saksassa.

Sääennusteen mukaan laskeutuminen tapahtuu hyvässä säässä. Vain harvahko, matalalla oleva pilvikerros saattaa olla näkyvissä aamuvarhaisella taivaalla. Aikataulun mukaan laskeutuminen tapahtuu klo 06:51 (juuri ennen Auringon nousua) lauantaina aamulla paikallista aikaa.

Andreasin IRISS-lennon tulokset ovat ensiarvion mukaan odotettua paremmat: tanskalaisastronautti on suoriutunut tehtävistään oletettua paremmin ja nopeammin. Perusteellinen koulutus on tuottanut tulosta.

Hän on ennättänyt ohjaamaan useampaan kertaan etäkäyttönä Maassa olleita kulkijoita, tekemään kokeita veden puhdistamiseksi, tutkinut Maan ilmakehässä olevia ilmiöitä ja suorittamaan joukon lääketieteellisiä kokeita. Näihin kuuluvat kolmipäiväinen Mares-laitteiston kokoaminen ja käyttöönotto: avaruusaseman kuntoilulaitteeseen liitetty järjestelmä kerää tietoa avaruuslentäjien lihaksistosta. 

Mares-kokeen läpikäymiseen Andreas käytti olennaisesti vähemmän aikaa kuin oli oletettu, mikä lyhyen, tiivistahtisen lennon aikana oli erittäin hyvä asia.

Andreas käytti lentonsa aikana usein myös uudenlaista piukkaa asustusta, jonka tarkoituksena on helpottaa sopeutumista takaisin Maan painovoimaan. Pian nähdään, miten tämä on toiminut.

Hän myös maisteli ja jopa söi (erikoisen tanskalaisillallisen lisäksi vähemmän maittavaa) uudenlaista avaruusruokaa, joka on tehty aineksista, joita on mahdollista kasvattaa avaruudessa. Tuloksista kuullaan varmasti myöhemmin.

Hyvin usein työtä tehdessään Andreas käytti älylaseja ja taulutietokonetta, joiden avulla hän saattoi olla paremmin kuin normaalisti astronautit asemalla yhteydessä lennonjohtoon sekä eri puolilla Eurooppaa oleviin tutkijoihin. Tämä laitteisto lienee osasyy lennon tehtävien nopeaan suorittamiseen.

Hän myös osallistui VIP- ja lehdistötilaisuuksiin sekä nauhoitti opetusvideoita, joista osa on jo katsottavissa ESAn nettisivuilla.

Vaikka vietti siis kaksi päivää oletettua vähemmän avaruusasemalla suunniteltua hitaamman nousun vuoksi, on lento ollut kuitenkin hyvin onnistunut. Kaikki 15 suunniteltua koetta ennätettiin tehdä  – ja hyvin.

Siitä huolimatta Andreas on ennättänyt myös rentoutumaan ja ihastelemaan maapalloa aseman suurista ikkunoista: hän on nähnyt myös revontulia avaruudesta, mikä on eräs uskomattomimmista näkymistä mitä avaruusasemalta voi nähdä.

Ja kyllä, hän ennätti myös leikkimään erityisillä avaruus-legoilla. Kuva alla.

Kesäkuvakisan tulosten julkaisussa on nyt pieni tauko, koska vuorossa on herkullinen avaruusvälipala.

Perinteiseen tapaan kaikki avaruusasemalla vierailevat avaruuslentäjät vievät mukanaan jotain oman maansa ruokaa, jota tarjoillaan koko miehistölle. Niinpä tanskalaisastronautti Andreas Mogensenillakin oli oma menyynsä, joka tarjoiltiin tiistaina illalla.

Menyyn oli suunnitellut ja tehnyt Michelin-tähtikokki Thorsten Schmidt Jyllannista. Schmidt on "uuden pohjoismaisen keittiön" nimekkäimpiä edustajia ja hän pitää fysiikasta, kemiasta ja muusta luonnontieteestä, joita hän myös yhdistää ruokaansa.

Hän apulaisineen kulutti noin kuusi viikkoa avaruusruoan kanssa, sillä kaiken piti olla NASAn, Venäjän avaruusviraston ja ESAn painottomuudessa syötäväksi hyväksyttyjä, ja lisäksi ruoat piti tehdä hyvin säilyviksi. Ne itse asiassa pakattiin jo huhtikuussa. Jopa kouliintuneelle ravintolakokille avaruusannosten tekeminen oli hyvin haastavaa – onneksi normaalia avaruusruokaa ei tehdä yhtä pieteetillä.

Erityisesti avaruusillallisen jälkiruoka oli varsin erikoislaatuinen: siihen kuului raparperia, vaniljakastiketta sekä suklainen "Avaruuskivi". 

Kun Schmidt kuuli, että avaruusasemalla saa espressoa, hän halusi tehdä avaruuskiven sopimaan juuri kahvin kanssa nautittavaksi. Hän kutsui apuun suklaajälkiruokien maailmanmestarin, hyvän ystävänsä Palle Sørensenin, jonka kanssa hän kehitti meteoriitilta näyttävän luomuksen. 

"Teimme jokaiselle astronautille oman kivensä ja jokaisen sisällä oli henkilökohtainen yllätys", selittää Schmidt. He lähettivät jokaisen avaruuslentäjän puolisolle ja perheelle pienen, kooltaan 5 x 5 cm olleen paperin ja pyysivät heitä kirjoittamaan tai piirtämään siihen tervehdyksen. Paperit pakattiin sitten suklaan sisälle. 

Itse asiassa yllätykset olivat avaruusasemalla todellisia yllätyksiä, sillä kukaan miehistöstä ei osannut odottaa niitä. Jopa Andreas oli ihmeissään ja kysyi twitterissä miten ylipäänsä kaikkien näiden säädösten ja turvamääräysten jälkeen oli mahdollista lähettää yllätys avaruusasemalle?

Andreas palaa takaisin Maahan huomenna perjantaina.

Alla kuvassa vielä koko aseman yhdeksänhenkinen miehistö Andreasin illallisella.

Tanskalaisen ESA-astronautti Andreas Mogensenin lyhyt avaruuslento jatkuu tiivistahtisena. Päivä alkoi tänään erittäin hyvien tähtien alla, sillä hän pystyi ottamaan heti herättyään erinomaisen hyvän kuvan Tanskasta avaruudessa – on harvinaista, että lähes koko maa on pilvetön!

Perjantaina saavuttuaan Kansainväliselle avaruusasemalle tulokkaille esiteltiin aseman sisustaa sekä käytiin läpi turva- ja hätätilanneohjeita siltä varalta, että heidän aseallaoloaikanaan tapahtuisi jotain odottamatonta. 

Sen jälkeen ensimmäinen kiireellinen tehtävä oli siirtää kaikki Sojuz-aluksessa mukana olleet tarvikkeet ja rahtipaketit aseman sisätiloihin. Kiireisin paketti oli Maan päällä koehenkilöiltä otettuja verisoluja sisältävä näyte, joka piti asentaa mahdollisimman nopeasti Kubik-koelaitteeseen. Sen sisällä on pieni sentrifugi, joka saa aikaa keinotekoista painovoimaa. Laite oli laitettu jo valmiiksi ennen Sojuz-aluksen telakoitumista. Tämän Andreas teki yhdessä mukanaan asemalle saapuneen Sergei Volkovin ja siellä jo olleen Kimiya Yuin kanssa. Hetken päästä osa näytteistä oli sopivassa lämpötilassa painottomina ja osa sentrifugin sisällä pyörimässä ikään kuin painovoiman alaisuudessa.

Tämän jälkeen Andreas asettautui tilapäiseen majapaikkaansa aseman eurooppalaisessa Columbus-laboratoriomoduulissa  Koska hän on vain käymässä asemalla, ei hänelle ole omaa hyttiä, vaan hän asetteli tavaransa sekä makuupussinsa laboratorioon.

Ensimmäinen varsinainen koejärjestely alkoi yksinkertaisesti vaatteita vaihtamalla: Andreas laittoi päällensä piukan SkinSuit-kokeeseen kuuluvan vaatteen, jonka tehtävänä on vähentää painottomuuden kehoon aikaansaamia haitallisia muutoksia. Tai siis haitallisia siinä mielessä, että niistä on vaivaa takaisin Maahan palatessa. Olennaisin näistä on se, että painottomuudessa selkäranka pitenee, koska painovoima ei purista sitä lyttyyn. Tämä piteneminen saa aikaan paitsi kipuja ja päänsärkyä, niin myös tekee olon tukalaksi Sojuz-aluksens sisällä maahanpaluun aikana, koska sen istuimet on tehty avaruuslentäjän muodon mukaisesti. Piteneminen on otettu huomioon, mutta silti istuin voi osoittautua epämukavaksi. 

Ennen asun pukemista Andreasin pituus mitattiin tarkasti. Tässä oli apuna Scott Kelly, joka otti viikonlopun aikana aseman komentajan velvollisuudet kantaakseen.

Sitten oli vuorossa hieman vähemmän kiireisiä tehtäviä, kuten ensi joulukuussa avaruusasemalle saapuvan ESAn brittiastronautti Tim Peaken käyttöön tulevien salaattisiemenien laittaminen paikoilleen.

Andreas sai myös asemalla olleelta miehistöltä mieluisan lahjan: kolme pussilista jätevettä. Sitä tarvittiin viikonlopun aikana alkaneessa Aquamembrane-kokeessa, missä Andreas testaa uudenlaista vedepuhdistusmenetelmää.

Viikonlopun aikana Andreas jatkoi myös päivittäisten oloaan ja terveydentilaansa käsittelevien tutkimusten tekemistä sekä antoi näytteitä takaisin Maahan tuotavaksi.

Lennon julkisuudessa näyttävimmät TV-lähetykset tehtiin myös viikonloppuna ja Andreas muun muassa keskusteli suorassa ohjelmassa Tanskan pääministerin kanssa. Kuva tästä on alla ja lähetys on katsottavissa Tanskan yleisradioyhtiö DR:n sivuilta.

Andreas Mogensen, ensimmäisellä avaruuslennollaan oleva ESAn tanskalaisastronautti saapui nyt perjantaina aamupäivällä Kansainväliselle avaruusasemalle yhdessä Sojuz TMA-18M -aluksella olleiden Sergei Volkovin ja Aidyn Aimbetovin kanssa.

Kaksi päivää kestäneen matkalennon aikana ei kolmikosta nähty kuvia, mutta nyt asemalle saavuttuaan pitämässään lyhyessä videotilaisuudessa he näyttivät hyvinvoivilta. Etenkin Andreas oli kuvissa erittäin eläväinen, ja hän myös kertoi jo nauttivansa painottomuudesta.

"Kun raketin viimeisen vaiheen moottori sammui ja aluksen sisälle tuli painottomuus, se tuntui omituiselta. Parin tunnin ajan en tiennyt miten olla, mutta sen jälkeen totuin painottomuuteen hyvin ja nyt se tuntuu luontevalta."

Lennosta Sojuz-aluksella asemalle hän totesi, että sen aikana he lepäsivät, nukkuivat ja söivät, sekä tekivät ratamuutoksia. Hän ei maininnut lainkaan toiletissa käymistä, mikä Sojuzissa lennettäessä on kaikkein ikävintä, sillä aluksessa on ahdasta eikä siinä ole kunnollista käymälää. Voisi sanoa, että lennon aikana intimiteettisuoja ei ole aivan samalla tasolla kuin soisi.

Yleensä nykyisin nousu avaruusasemalle kestää vain kuutisen tuntia, mutta avaruusaseman hieman normaalia korkeamman kiertoradan vuoksi Sojuz joutui käyttämään nyt perinteistä, hitaampaa matkalentovaihetta.

Avaruusasemalta välittyneissä kuvissa hän näytti hieman paisuneelta ja punakalta, mutta se on normaalia, koska painottomuudessa veri jakaantuu ihmisen sisällä tasaisesti ja sitä on päässä enemmän kuin Maan päällä ollessa. Andreas on normaalistikin vaalea ja helposti punastuva, mikä tekee tilanteen vielä näkyvämmäksi.

Hän myös näytti selvästi nauttivan olostaan avaruusasemalla, sillä vaikka hän kiinnitti huomionsa kameraan, ei hän voinut olla vilkuilematta ympärilleen aseman Zvezda-modulissa, jonka sisältä tiedotustilaisuus lähetettiin. Sojuz-alus telakoitui siihen kiinnitettyyn venäläiseen Poisk-liitosmoduliin aamupäivällä klo 10:39 Suomen aikaa.

Tällä haavaa aseman sisällä on kaikkiaan yhdeksän avaruuslentäjää viidestä eri maasta. Tätä ennen näin paljon ihmisiä on asemalla ollut vuonna 2013. Sitä ennen kun avaruussukkulat vierailivat asemalla, oli hetkellisesti miehistöä jopa 13 henkilöä.

Tästä eteenpäin Andreasin lento etenee hyvin tiiviissä aikataulussa, sillä hän joutuu tekemään suuren osa lennolleen suunnitelluista tehtävistä nopeammassa aikataulussa kuin oli tarkoitus: kahdeksi vuorokaudeksi venynyt meno haukkasi odotettua enemmän jo sinällään lyhyestä kymmenpäiväisestä lennosta. Kerroimme lennosta tarkemmin aiemmassa jutussamme ja palaamme lennon tapahtumiin sen kuluessa.

Asemalle saapuminen sekä ensimmäinen tiedotustilaisuus ovat katsottavissa täällä. 

Andreas Mogensen, ensimmäisellä avaruuslennollaan oleva ESAn tanskalaisastronautti, on ollut nyt avaruudessa jo toista vuorokautta. Hänen, sekä samalla pienen Sojuz-aluksen hänen kanssaan jakavien Sergei Volkovin ja Aidyn Aimbetovin lento etenee täysin suunnitelman mukaisesti, ja he saapuvat huomenna klo 10:42 Suomen aikaa Kansainväliselle avaruusasemalle.

Katso suoraa lähetystä  täällä.

Heidän Sojuz TMA-18M -aluksensa telakoituu avaruusaseman Poisk-moduulin ja kunhan telakointisovittimen ilmatiiviys on valmistettu, avataan luukut Sojuzin ja avaruusaseman välillä noin klo 13:15 Suomen aikaa. Sekä telakoituminen että luukkujen avaaminen sekä miehistön saapuminen avaruusasemalle näytetään suorata NASAn ja ESAn nettitelevisioissa, ja kuva  välitetään myös täällä Tiedetuubissa – pohjoismaisen avaruuslentäjän saapuminen asemalle on sen verran iso juttu.

Koska avaruusasema on radallaan juuri nyt tavallista korkeammalla, kestää lento kaksi vuorokautta. Sen aikana Sojuz on tehnyt kolme polttoa rakettimoottorillaan, joilla rataa on säädetty sellaiseksi, että alus saapuu aikataulussa avaruusaseman luokse. Koska kantoraketti vei aluksen hieman suunniteltua korkeammalle kiertoradalle, on näitä ratamuutoksia sen mukaisesti hieman säädetty siitä millaisiksi ne kaavailtiin alun perin.

Ensimmäinen tapahtui eilen keskiviikkona lähes saman tien avaruuteen saapumisen jälkeen klo 11:17:29 Suomen aikaa. Silloin moottori toimi 46 sekuntia ja se nosti kiertorataa keskimäärin 40 km korkeammalle. Aluksen nopeus kasvoi 18.56 metriä sekunnissa.

Toinen ratamuutos tehtiin klo 12:11:06 Suomen aikaa ja silloin 24 sekuntia kestänyt rakettimoottorin poltto lisäsi nopeutta 9,32 m/s.

Näiden jälkeen miehistö alkoi vasta asettua taloksi aluksensa sisällä, avasi luukun kiertoratamoduuliin ja käynnisti aluksen hiilidioksidisuodattimet. He riisuivat laukaisun aikana päällään pitämänsä Sokol-painepuvut ja järjestelivät tavaroitaan. 

Tänään torstaina oli vuorossa kolmas ratamuutos. Se tehtiin klo 8:40:07 Suomen aikaa ja se lisäsi aluksen ratanopeutta 1,08 metrillä sekunnissa. 

Pientä lisäjännitystä päivään toi lähes samaan aikaan polton kanssa tapahtunut avaruusromun ohitus: japanilaisen raketin osa lipui aluksen ohi tuvallisen etäisyyden päästä ja oli lähimmillään Sojuz-alusta klo 11:38 Suomen aikaa. Aiemmin aamulla tehty ratamuutos vei alusta kuitenkin sen verran kauas romunkappaleesta, että aluksen rataa ei täytynyt muuttaa erikseen sen vuoksi.

Andreas on aloittanut jo tieteellisten kokeiden tekemisen, joskin rytmi ensimmäisenä kahtena päivänä on leppoisa: hänellä ja muilla on aikaa katsoa ulos ikkunasta ja totuttautua painottomuuteen. Eräs tutkimuksista koskee astronauttien ensimmäisinä avaruuteen saapumisensa jälkeen usein kokemaa päänsärkyä, joka johtuu siitä, että ihmiskeho lihaksineen ja hermoineen sopeutuu painottomuuteen – tai oikeastaan painovoiman puutteeseen. Esimerkiksi selkäranka pitenee useilla senttimetreillä, mikä saa aikaan niskajännitystä ja edelleen päänsärkyä. 

Toinen harmillinen asia avaruuteen saapumisen jälkeen on avaruussairaus, joka vaivaa vain osaa ihmisistä. Huomenna avaruusasemalle saapumisen televisiokuvissa voimme viimeistään nähdä miten Andreas on sopeutunut, sillä toisinaan avaruuslentäjät näyttävät kuvissa hieman pahoinvointisilta. Yleensä tuntemukset menevät ohi kuitenkin parissa päivässä ja sen jälkeen painottomuus tuntuu lähestulkoon vain hyvältä.

Avaruussää on ollut viime aikoina myös sen verran aktiivista, että Andreas on saattanut nähdä jo komeita revontulia: niitä on luvassa lisää täksi illaksikin.

Jos lento jatkuu ongelmitta, saapuu alus avaruusaseman lähistölle aamulla huomenna ja aloittaa automaattisen tutkalähestymisen klo 8:15 Suomen aikaa. Mitä lähemmäksi alus tulee asemaa, sitä hitaammin se lähestyy, ja lopulta se osuu aseman telakointiporttiin vain noin 10 cm/sekunnissa nopeudella, eli ei kävely- vaan ryömintävauhdilla.