Eläkeläinen testaa: Samsung Gear S –älykello

Samsung Gear S

Kun puhutaan älykellosta, tulee ensinnä mieleen rannekellon kaltainen laite, josta katsotaan kellonaikaa ja saadaan näyttöön erilaisia aikaan liittyviä tietoja kuten maailman aikavyöhykkeet sekä erilaisia ajanmittaustoimintoja, kuten ajanottokello väliajoilla, kalenterit, päiväykset ja niin edelleen.

Todellisuus on kuitenkin aivan toisenlainen: älykellothan ranteessa pidettäviä tietokoneita, joissa on pikkuriikkinen näyttö!

Testatulla  älypuhelimella, Samsungin Gear S:llä, voi tehdä paljon enemmän mitä useimmat  osaavat tehdä tietokoneella. ”Kelloa” voi käyttää puhelimena, sillä voi lähettää ja vastaanottaa sähköposteja ja tekstiviestejä, käyttää kalenteritoimintoa ja asettaa hälytyksiä.  Laite on myös apuna suunnistuksessa karttoineen ja se on sykemittari kuntoiluun sekä elämäntapojen hallintaan.

Tämä kaikki myös näkyy päällepäin. Kello on iso ja silmiinpistävä. Paperilla 40 x 58 x 12 millimetrin ja kahden tuuman näyttö ei kuulosta paljolta, mutta ranteessa se näyttää paljolta.

Nopeasti ladattava virtasyöppö

Sellaiselle, joka ei ole perillä tällaisten laitteiden käytöstä, on ehkä yllätys, että laitteen rinnalla pitää olla käytössä jokin Samsungin uusimmista puhelinmalleista. 

Kellon käyttöönotto on varsin yksinkertaista ja siinä auttaa pakkauksessa mukana oleva pikaohje, missä on selvät vihjeet.  Pakkauksessa on kello muovisella rannekkeella varustettuna. Rannekkeessa oleva lukituslaite on helppo säätää ja lukita. Lisäksi pakkauksesta löytyy paksu ”mutikka”, joka ohjeen selvityksen mukaan on puhelimen lataustelakka. Latausta varten tietenkin on virtajohto.

Lisäksi paketista löytyy ihmeellinen piikki, jonka tarkoitus selvisi kyllä myöhemmin.

Ensin täytyi ratkaista kuinka lataustelakka saadaan paikalle. Laitteeseen pitää saada virtaa, jotta käyttöönoton seuraavat askeleet voidaan toteuttaa.

Laitteen latausaika on mukavan lyhyt. Ongelma on tosin siinä, että lataus pitää tehdä aika usein, etenkin jos käyttää useita ohjelmia saman aikaisesti. Pelkkä kello ei virtaa kuluta juuri lainkaan ja vain sitä käyttämällä on käyttöaika parikin vuorokautta.

Jos sen sijaan pitää aktiivisuusohjelmaa, puhelinta ja sähköpostia päällä, ja etenkin kun käyttää niitä koko ajan, niin laite pitää laittaa piuhaan varsin usein. Lataustelakalla on se hyvä puoli, että sillä saa kellon akkua ladattua ilman verkkolaturia aina 50 % asti. Näin voi pelastaa tärkeimmät tiedot  ja pääsee verkkovirran äärelle.

Mutta takaisin käyttöönottoon: älykellon lataustelakkaan asentamisen jälkeen matkapuhelimeen ladataan Gear Manager -sovellus, minkä jälkeen kello asentaa itse itsensä käyttökuntoon.

Gear S:n Tizen- käyttöjärjestelmä perustuu Androidiin ja sitä on selkeä käyttää. Ohjelmat avautuvat ja sulkeutuvat pyyhkäisyillä ja painettava kotinäppäin palauttaa aina aloitusnäkymään.

Toimii myös itsenäisesti

Uusinta uutta on älykellossa oleva paikka 3(4)G nano-SIM-kortille. SIM-kortin pesä on pieni ja sen kannen avaamista varten on paketissa se pieni piikki, jolla voidaan kansi kammeta auki.

Tosi tarpeellinen työkalu.

Matkapuhelinverkkoyhteyden tarkoitus on tehdä älykellosta puhelinriippumaton. Tämä tarkoittaa sitä, että kello voi itse hakea tietoa verkosta tai jopa toimia puhelimena, jos kännykkä on sammuksissa tai bluetoothin kantomatkan ulottumattomissa.

Gear S:n puhelintoiminnallisuudella onnistuu puheluiden soittaminen ja vastaanottaminen. Ääni tulee kellon reunassa olevasta kaiuttimesta ja kellolle jutellaan kuin 70- ja 80-luvun agenttileffoissa ikään. Puhelimessa jutustelu onnistuu mallikelpoisesti jos ympäristö ei ole kovin meluisa. Liikenteen melu kaupungilla on jo liikaa.

Vaikka 3G-yhteys tarjoaa kellolle mahdollisuutta toimia ilman puhelinta, ei luurista kuitenkaan pääse eroon. Kellon sovellukset asennetaan yhä puhelimen hallintasoftan kautta.

Sovellusten lataaminen puhelimesta onnistuu maallikoltakin helposti, koska toiminnot on hyvin ohjattuja. Pahin ongelma on se, että kaikki näppäimet on pieniä ja kosketuksen tulee olla hellä ja tarkka. Vahvalla ja vapisevalla sormella tökkiminen ei tahdo onnistua. Tökkimisessä auttaa paljon sellainen kosketinnäyttökynä, jolla painellaan näppäimiä. Tällöin  kynä pitää olla aina mukana , koska ongelma on aina läsnä kun käyttää puhelimen numeronäppäimiä tai kirjainnäppäimiä. Sähköpostin tai tekstiviestin kirjoittaminen on tosi tarkkaa puuhaa.

Toki on mahdollista käyttää puheohjausta mutta silloin pitää olla hiljaisessa paikassa, koska melu ja häly sekoittavat ohjauskäskyt.

Virtuaalilasit testissä – ihan kivat, mutta…

Samsung Gear VR  Innovator Edition for S6

Virtuaalimaailmassa on tapahtunut viime aikoina paljon. Microsoft on tuonut markkinoille uudet HoloLens -lasinsa, jotka lisäävät Googlen lasien tapaan 3D-grafiikkaa ja tietoja lasien kautta katsottavaan ”todelliseen” maisemaan. Lisäksi Microsoft ilmoitti aloittavansa yhteistyön yhdysvaltalaisen Oculus VR -yhtiön kanssa, jonka Rift -virtuaalilasien mukana tullaan toimittamaan (kun niiden lopullinen versio julkistetaan vuoden 2016 alussa) Xbox One –peliohjaimia. Lisäksi Oculus Rift tulee olemaan yksi heinäkuun lopussa julkistettavassa Windows 10 -käyttöjärjestelmässä käytettävistä virtuaalitodellisuuslaseista. 

Lisäksi molemmat saavat koko ajan uusia kilpailijoita ja alalla jo olleet yhtiöt tekevät uusia tuotteita – virtuaalitodellisuus on todella puskemassa elämäämme juuri nyt!

Oculus VR on yhteistyössä myös Samsungin kanssa, ja työn ensimmäinen hedelmä on Samsungin Gear VR  Innovator Edition for S6 (varsinainen nimihirviö). Kuten nimi antaa ymmärtää, ovat ne lisälaite Samsungin Galaxy S6 -puhelimeen – vai pitäisikö sanoa, että puhelin on lisälaite laseihin? 

Joka tapauksessa monista muista huhutuista ja tekeillä olevista virtualilaseista poiketen ne saa ostettua vaikka saman tien. Ne vaikuttavat myös käteviltä verrattuna muihin saatavilla oleviin virtuaalilaseihin ... mutta onko niin? Testataan!

Tarjolla huimia maisemia ja migreeniä

Näyttönä toimii Samsungin S6 -puhelin, joka kiinnitetään silmien eteen lasien etuosaan. Virtuaalilasit tulevat näin edullisemmiksi ja yksinkertaisemmiksi, kun puhelin korvaa niissä olevat pienet näyttöruudut.

Puhelimeen asentuvalla ohjelmistolla muutetaan näytön kuva laseille sopivaksi tuottamaan virtuaalimaailmaa. Lasien optiikassa on kyse siis siitä, että puhelimen kuva näytetään stereoparina laseissa olevien linssien läpi ja puhelimen ohjelmisto huolehtii kuvan tuottamisesta pään asennon mukaan.

Laseissa on myös toimintonäppäin, tai paremminkin pieni kosketusalusta. Lisäksi laite on varustettu on kiihtyvyysanturilla ja kulmanopeuden tunnistimella (gyrosensori). Virta otetaan matkapuhelimesta, mutta laseihin voi liittää usb-laturin, jolloin kännykän sähköä säästyy.

Liitäntä tukee myös peliohjainta.

Paketista otettuna lasit saa käyttöön nopeasti, ja kun puhelin on kiinni laitteessa alkaa ohjelmistojen automaattinen asennus. Sen jälkeen lasit kalibroidaan käyttäjänsä silmille sopiviksi.

Käyttöohjeen varoitukset mahdollisista lasien aiheuttamista oireista muistuttavat lääkepakettien sivuvaikutusluetteloa: jokaiselle jotakin. On kuitenkin selvää, että virtuaalilaseilla on oikeasti mahdollista saada itsensä huonovointiseksi, ja migreenille alttiiden voi olla paras varustautua lääkepurkilla.

Tarjolla on pelejä, elokuvia, virtuaalisia matkoja maailman nähtävyyksiin ja laseilla voi katsella myös ihan tavallisia valokuvia. Sisältöä voi ostaa lisää Oculus-kaupasta.

Käyttökokemus on aluksi kiinnostava, ja lasit sinänsä toimivat ihan kelvollisesti, ainakin siis siinä mielessä, että näkymät vaihtuvat päätä käännellessä ja kursoria voi ohjata katseella. Alkuefektissä on kieltämättä nykyisin harvemmin saatavaa ”wau”-efektiä ainakin niille, jotka eivät ole virtuaalilaseja päässään aiemmin pitäneet.

Kuvan laadussa on kuitenkin sanomista: puhelimen näytön pikselit erottuvat, aluksi sen unohtaa, sitten se alkaa hieman ärsyttää. Puhelimen kameran voi kytkeä päälle, ja katsoa siis ”lasien läpi” , jos on hetkellinen tarve pullahtaa ulos virtuaalimaailmasta todellisuuteen.

Aluksi on kiinnostavaa tiirailla Pariisin näkymiä Eifelin huipulta tai lennellä helikopterilla Islannin yllä. Sitten alkaa kaivata lisää laadukasta sisältöä.

Tällä hetkellä laite kuuluu mielestäni sarjaan ”kivat lelut”, mutta eipä kulu kuin hetki ja laatu paranee tuotekehityksen myötä ”oikeiden” virtuaalilasien tasolle ja näille keksitään järkevää jokapäiväistä käyttöä.

Samsung lupaa tästä "Innovator Editionista" aikanaan "lopullisen myyntiversion", sillä nyt myynnissä oleva versio on vasta kehitysversio.

Samsung Gear VR  Innovator Edition for S6

Hyvää:

  • Hintaa ei ole aivan tolkuttomasti
  • Kieltämättä alkuun koukuttavan hauska
  • Asennus on suoraviivasta ja helppoa vaikka ilman ohjeita

Parannettavaa:

  • Pikselit näkyvät, kuvan laatu saisi olla parempi
  • Sisältöä kaipasi lisää

Hinta ja saatavuus:

  • Lasit maksavat noin 250 euroa (suositushinta 219 euroa). Jos lisäksi pitää ostaa mainittu puhelin, pitää hintalappuun lisätä noin 700 euroa.
  • Laseja voi hankkia useimmista Samsungin tuotteita myyvistä liikkeistä.

Eläkeläinen testaa: Samsung Galaxy Tab 3

Laitteen laatikko

Tiedetuubi testaa laitteita: tässä Eero Mäkinen kertoo miten Samsungin suosittu tablettitietokone sopii ikäihmisen käyttöön ja miten sen sekä Android-käyttöjärjestelmän kanssa pääsee sinuiksi.

-

Tietotekniikka on kehittynyt muutamassa vuosikymmenessä hurjaa vauhtia. Viisikymmentä vuotta sitten taskulaskimet olivat tuntemattomia, mutta nyt ammoisen laskimen kokoiset matkapuhelimet ovat kuin pieniä tietokoneita ja niillä voi tehdä enemmän kuin pöytätietokoneilla vielä jokunen vuosi sitten. Varsinainen puhetoiminto on enää vain pieni osa sen mahdollisuuksista.

Samalla perinteiset pöytätietokoneet ja niiden erilliset näytöt, keskusyksiköt, näppäimistöt ja hiiret ovat monissa kodeissa korvaantuneet kannettavilla tietokoneilla, jotka paitsi säästävät pöytätilaa, niin ovat myös helppoja ottaa mukaan sekä käyttää paikoissa, joissa ei ole sähkövirtaa.

Nyt markkinoille voimakkaasti tulleet tablettitietokoneet asettuvat tässä ketjussa kannettavan tietokoneen ja älypuhelimen väliin.

Yksi uusimpia laitteita on Samsungin Galaxy Tab3. Laitteen ulkomitat on 174 mm x 242 mm ja näytön koko on 10.1" (136 mm x 217mm). Sen paksuus on 7 mm.  

Testattuun malliin ei voinut asentaa sim-korttia, joten se ei voinut käyttää hyväkseen matkapuhelinverkkojen tiedonsiirtoa. Sen sijaan se yhdistyy nettiin langattomalla lähiverkolla, missä sellainen on vain käytettävissä. Esimerkiksi kotona se liittyy vaivattomasti kodin lähiverkkoon.

Ensikokemuksia

Kun laitteen ottaa pakkauslaatikosta, on oltava tarkkana, ettei ohut, liukaspintainen laite lipsahda käsistä lattialle. Lisäksi laite on yllättävän painava verrattuna siihen, minkä tuntuman laitteen koko antaa.

Pakkauksesta löytyy latausta varten USB-kaapeli, joka paitsi yhdistää laitteen tietokoneeseen, niin myös toimii lataamisessa. Sama johto voidaan liittää laturiin.

Näiden lisäksi pakkauksesta löytyy nippu erikielisiä pikaoppaita, joiden avulla pitäisi saada laite käyttökuntoon. Valitettavasti oppaan tekstin koko on niin pientä, että se ei palvele  varsinkaan ikääntynyttä käyttäjäkuntaa. Käyttöohjeen saa toki täydellisempänä ja suurempikokoisena  internetin  kautta Samsungin kotisivuilta, mutta sieltä ei löytänyt muuta kuin englanninkielinen versio oppaasta.  Kun koneen saa omatoimisesti liitettyä nettiin, on ohjekirjaa suppeampi ohje heti aloitussivulla hakuna.

Pakkauksessa olevan ohjeen avulla laitteen saa kuitenkin hyvin käyttökuntoon. Sähköpostien tilit on aika helppo perustaa, jos niistä on hiukankin kokemusta.

Näytön kuva on terävä eikä vilku. Kirkkaus säätyy ympäristön valoisuuden mukaan. Joskus valaistus on jotenkin raja-alueella, jolloin näytön valoisuus vaihtelee tumman ja kirkkaan välillä nopeasti.

Laitteessa on erikoinen älykäs energiansäästökatkaisu, joka perustuu silmän ja laitteen katsekontaktiin. Jos katse siirretään pois, näyttö pimenee. Siinä on hieman opettelemista, mutta lopulta se toimii kohtalaisen hyvin. Mikäli tämä tuntuu vaikealta tai hankalalta oppia, voi ominaisuuden voi kyllä ottaa pois käytöstä.

Paksun näköislehden (testissä käytettiin erityisesti Aamulehden Android-sovellusta) lataukseen laite on hieman heikkotehoinen. Jos selaa lehteä kaikkine kuvineen ja värimainoksineen, yhteys serveriin katkea sellaisen parin kymmenen sivun jälkeen, mutta vika voi olla laitteen sijaan myös lehden puolella. Joka tapauksessa: jos ottaa lehden luettavaksi ilman kuvia ja mainoksia, ongelmaa ei ole. Pienemmän, sähköisen  iltapäivälehden lukeminen mainoksineen ja kuvineen onnistuu hyvin.

Kuvaruutukaappaus

Laitehan tottelee ääntä!

Yksi Samsungin hieno ominaisuus on puhekäskyt. Tämä auttaa erityisesti henkilöitä, joiden käsi vapisee ja on vaikea koskettaa tarkasti näytöllä oikeaa kohtaa. Googlella puhehaku onnistuu oikein hienosti, kun vain lopulta osaa sanoa oikeat hakusanat.

Tabletti täydentää hyvin pöytäkonetta/kannettavaa tietokonetta, mutta jos vähänkin on tarpeita käyttää tietokonetta muuhun kuin sähköpostiin, kalenteriin, internetin selailuun ja pankkiohjelmiin, se ei kuitenkaan korvaa ”oikeaa” tietokonetta.

Parhaimmillaan tabletti toimii yhdessä tietokoneen kanssa ja tietoa laitteiden välillä voidaan siirtää USB-kaapelilla tai bluetooth-yhteydellä. Kytkentä ja yhteyden muodostus käy helposti. Tiedostoja voidaan siirtää tietokoneesta tabletille kätevästi, ja laitetta voi sitten käyttää esimerkiksi kokouksissa apuna. Koneeseen voidaan ottaa vaikkapa kokouksen esityslista ja tehdä siihen suoraan muistiinpanoja. Tiedoston voi sitten siirtää takaisin tietokoneelle joko netin, bluetoothin tai johdon välityksellä. Myös Dropbox, tai jokin muu vastaava tiedostonjakopalvelu, on tässä erinomainen apuväline. Joka tapauksessa laitteessa on hyvän kokoinen näppäimistö, minkä avulla muistiinpanojen teko onnistuu ongelmitta nakkisormillakin.

Kalenteri on käyttökelpoinen. Sinne voi lisätä muistiinpanoja tehtävistä ja sillä tukea muistiaan. Kalenterin ongelmana on kuitenkin se, että sitä ei pysty synkronoimaan (ainakaan helposti) Windowsin kalenterin kanssa. Hälytystoiminta on kätevä, mutta hieman vaikeakäyttöinen.

Kameroita on kaksi. Etukameralla voi ottaa kuvaa selkänsä takaa tai itsestään. Takakamera on laitteen ”varsinainen” kamera, jonka kuvan koko ja resoluutio on myös suurempi. Molempien kameroiden käyttö on muuten helppoa, mutta kuvan tarkennus on vaikeaa, koska se tehdään hipaisemalla sormilla. Sitä pitää kovasti harjoitella, ennen kuin kuva pysyy selvänä ja tarkkana.

Laitteen kuva on selkeä ja terävä, eikä se värise tai ole epämiellyttävä katsoa.

Yksi ominaisuus, jonka valmistaja tuo näyttävästi esille, on tabletin käyttö kaukosäätölaitteena televisiolle. Käyttö edellyttää kuitenkin yhteensopivia laitteita, eikä se vaikuta kovin tarpeelliselta: normaalissa käytössä television oma kaukosäädin on yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi käyttää.  

Galaxy Tab verrattuna Applen iPadiin

Periaatteessa laitteet ovat saman kokoisia ja toiminnoiltaan samanlaisia, mutta käytössä Samsung vaikuttaa ”rimpulalta” verrattuna iPadiin. Applen kosketusnäyttä on jämäkkä, ja kun sitä painaa, niin se reagoi heti ja tuntuma on hyvä, mutta Samsungissa kohdentaminen on vaikeampaa ja tuntuma on liian herkkä. Tilannetta voi verrata kahteen autoon, joista molemmilla voi ajaa hyvin kaarteessa ja auto liikkuu eteenpäin hyvin, mutta toisessa ajotuntuma on parempi ja se tuntuu vastaavan täsmällisemmin ohjausliikkeisiin.

Ellei käyttäjällä ole aiempaa kokemusta Android- tai iOS-käyttöjärjestelmistä, on kummankin laitteen käytön oppiminen samankaltaista. Tärkeintä on kummassakin tapauksessa vain uskaltaa kokeilla, muutella säätöjä ja koittaa käyttää konetta näppituntumalta, sillä se opettaa paljon – on hyvä muistaa, että käyttämällä laitteiden rikkominen on hyvin vaikeaa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että tabletti voi korvata hyvin aiemmin käytössä olleet paperiset kalenterijärjestelmät (kuten työaikanani käyttämäni TIME/Systemin), jolla hallittiin kalenteria, aikatauluja, kokousmuistioita ja muita sellaisia. Ne ovat erittäin käteviä sähköisessä muodossa.

Tabletilla voi hyvin korvata myös älypuhelimen soittamista lukuun ottamatta, ja itse asiassa tabletin ansiosta puhelimeksi voisi vaihtaa yksinkertaisemman, perinteisen näppäinmatkapuhelimen. Mikäli sellaiseen saisi vielä nopean tiedonsiirron ja bluetooth-yhteyden, niin olisin hyvin iloinen.

Älypuhelimeen verrattuna tabletti on iäkkäämmälle henkilölle erinomainen, koska puhelimen näyttö on pieni (vaikka se olisi suurikokoinen puhelimen näytöksi). Tabletin suurempi koko parantaa käytettävyyttä, koska kaikki tekstit ja toimintonäppäimet on suurempia kooltaan.

Tabletti on myös monipuolisempi ja vaikka sillä ei olekaan helppoa kirjoittaa pitkiä tekstejä, sopii se lyhyisiin muistiinpanoihin erittäin hyvin.  Vaikka laitteet on tehty helpoiksi, on niiden käyttämisessä ja toiminnan ymmärtämisessä tietokonekokemuksesta suuri apu.

Älykello Samsung Galaxy Gear

Samsung Galaxy Gear -älykello

No niin, tässä se on: ensimmäinen kelloon pakattu älyvempele. Tai ainakin melkein ensimmäinen.

Kyseessä on Samsung Galaxy Gear, varsin suurikokoinen ranteeseen hihnalla kellon tapaan kiinnitettävä suurinäyttöinen laite, joka toimii paitsi itsenäisesti, niin myös ennen kaikkea hyvänä parina Androidia käyttäville älypuhelimille ja tableteille. Tarkaan ottaen nyt ensinnä laite toimii vain yhdessä Galaxy Note 3 - ja Note 10.1 -laitteiden kanssa ja pian myös muutamien muiden Samsungin laitteiden kanssa, mutta lähitulevaisuudessa yhteensopivuus lisääntyy.

Laite hälyttää mm. saapuvista puheluista, tekstiviesteistä, sähköposteista ja muista viesteistä, ja voit silloin joko tirkistellä viestiä 320 x 320 pikseliä kooltaan olevalta SUper AMOLED -näytöltä, tai kaivaa isomman laitteesi esiin. Voit myös käyttää kelloa puhumiseen ja siihen saa erilaisia yksinkertaisia sovelluksia, kuten esimerkiksi näyttöön säätilan. Nyt alkuvaiheessa sovelluksia on tarjolla noin 70 erilaista, mutta määrä lisääntynee nopeasti, kunhan laite tulee myyntiin 25. syyskuuta.

Gearissa on pieni 1,9-megapikselin kamera, joka on asennettu "huomaamattomasti" rannekkeeseen. Kello voi toimia myös askelmittarina ja laskee haluttaessa askelmäärän lisäksi kaloreita ja käveltyä matkaa. Sitä voi käyttää myös monien kuntoilusovellusten kanssa, ja heti alusta se on yhteensopiva mm. RunKeeper- ja MyFitnessPal -palveluiden kanssa.

Kellossa itsessään ei ole puhelinta, vaan se käyttää aina muun laitteen verkkoliityntää tietojen hakemiseen ja keräämiensä tietojen lähettämiseen: Bluetooth-yhteys kantaa noin puolentoista metrin päähän, eli riittää hyvin ranteesta mukanasi muualla olevaan kännyyn tai laitteeseen. Yhteys käyttää tietysti sähköä, ja pientä akkua pitää ladata noin kerran vuorokaudessa normaalikäytössä.

Galaxy Gearin hinnaksi mainitaan noin 300 Yhdysvaltain dollaria, eli noin 230 eroa, ja siitä tulee kuusi väriä: musta, harmaa, oranssi, beige, kulta ja vihreä.

Teknisiä tietoja:

- 800 MHz:n mikroprosessori

- 1,63 tuumaa (41,4mm) kooltaan olevan Super AMOLED -näyttö, joka koko on 320 x 320 pikseliä

- Koko: 36,8 x 56,6 x 11,1 mm

- Massa: 73,8g

Tiedetuubilla on testattavana parhaillaan aivan ensimmäinen älykello Pebble, ja sen arviointi julkaistaan ensi viikolla.