Tällaiset tulevaisuudenkuvat herättävät luonnollisesti myös paljon kysymyksiä ja pelkoja, ja tämä video on yksi tuollainen hieman negatiivinen näkymä tulevaisuudesta. Vaikka monet tieteistarinoissa olevat kauhukuvat ovat suorastaan typeriä, on kysymys älykkäistä koneista ja niiden suhteesta ihmisiin hyvin tärkeä – kenties yksi merkittävimmistä lähiaikojen kysymyksistä, etenkin kun siihen liitetään koko se ongelmatiikka, mikä liittyy yhteiskuntien muuttumiseen ja ihmisen asemaan.

Tämä Raw TV -yhtiön The History Channelille tekemä lyhytelokuva on kiinnostava paitsi tarinaltaan, niin myös koska se on varsin realistinen kuvaus siitä, millainen tulevaisuuden tehdas on. Tai itse asiassa monet autotehtaat ovat varsin pitkälle jo tällaisia, videossa tilannetta on vain viety hieman pitemmälle.

Video on tehty vuonna 2015 ja sen tuotannosta on vastannut (eli perinteisesti sanottuna sen on ohjannut) Ben Kracun. Pääosissa ovat Richard Brake ihmisenä ja Georgina Sutcliffe ANA-tietokonesysteemin äänenä.

Hyvää lyhytelokuvahetkeä!

Kananmuna lienee varsin tuttu ruoka-aine. Sen valmistuskeinot ovat kuitenkin rajalliset – yleensä niitä vain paistetaan tai keitetään, muutamalla erilaisella tavalla. Uskaliaimmat voivat ehkäpä vetäistä sellaisen raakanakin. Mutta siinäkö se - viikossahan kaikki keinot on jo testattu!

Ei hätää, videolta löytyy yksinkertaisia kikkoja, joilla muniin saa uutta hohtoa. Niitä saa vapaasti kokeilla kotona!

Miltä kuulostaisi täysin keltainen kananmuna? Hoituu hölskyttämällä ennen keittoa. Läpikuultavuus taas onnistuu, kun syövyttää kalkkikuoren etikkaliotuksessa pois.

Munia voi toki käyttää muiden ruokien raaka-aineena. Videolta selviää, kuinka keltuaiset ja valkuaiset saa helposti eroteltua toisistaan. Ja jos keitetyn munan kuoriminen ärsyttää, siihenkin löytyy videolta oiva vinkki.

Ja tiesitkö, että kypsentämätöntä munaa voi halutessaan pallotella pöydällä.. omalla vastuulla, tietysti.

Tästä videosta tekee erilaisen yksinkertainen kuvakulman muutos: yön mittaan kääntyykin Maa eikä tähtitaivas. Suurin vaikutus lienee ehkä oivallus: Meidän näkövinkkelimme asioista eivät ole välttämättä niitä kaikkein "normaaleimpia", vaikka ne niin luontevilta tuntuvatkin. Aina silloin tällöini kannattaa ottaa pari askelta taaksepäin ja miettiä asiota uudelleen. Laatikon ulkopuolelta.

Videopätkät ovat tähtikuvaaja, tähtitieteilijä ja tiedeviestijä Jose Francisco Salgadon ottamia. Kuvauspaikkoina ovat ilmeisesti useat eri observatoriot ympäri maailmaa.  Flickr-palvelusta voi ihastella lisää hänen kuviaan ja videoitaan.

Otsikkokuva: ESO / José Francisco Salgado (www.josefrancisco.org)

Sen kyydissä on japanilainen JCSAT-16 -tietoliikennesatelliitti, jonka raketin on tarkoitus viedä kohti geostationaalista kiertorataa noin 36 000 kilometrin korkeudessa päiväntasaajan yläpuolella.

Raketin ensimmäinen vaihe on uudelleenkäytettävä, ja sen on tarkoitus laskeutua noin 9 minuutin kuluttua laukaisuista Atlantilla olevalle jalkapallokentän kokoiselle lautalle.

Koska kohti geostationaarirataa lentävien rakettien ensimmäiset vaiheet palaavat alas korkeammalta ja suuremmalla nopeudella, on niiden onnistuminen ollut varsin harvinaista. Tähän mennessä vain yksi tällainen lento on onnistunut täysin – vaikkakin lennon päätarkoitus, satelliitin vieminen avaruuteen, on sujunut juuri halutulla tavalla.

Falcon 9 -raketin on siis tarkoitus nousta matkaan huomenna aamulla noin 25 minuuttia yli kahdeksan Suomen aikaa Floridasta, Cape Canaveralin laukaisualustalta. Yllä oleva videosyöte käynnistyy noin tuntia ennen laukaisua ja se seuraa lentoa reaaliajassa.

Solar Impulse 2 -lentokone sai tänään aamulla maailmanympärilentonsa tehtyä. Suuri, mutta kevyt kone teki ensilentonsa vuonna 2014 ja kerroimme tuolloin koelentojen aikaan siitä ja tuolloin vielä edessä olleesta ennätyslennosta tällä videolla.

Videon julkaisun aikaan joulukuussa 2014 kone oltiin juuri purettu osiin ja kuljetettu Abu Dhabiin, missä se kasattiin uudelleen ja valmisteltiin maailmanympärilentoa varten. Lento alkoi 9. maaliskuuta 2015 ja keskeytyi heinäkuussa 2015, kun ennätyksellisen pitkän Tyynen valtameren ylilennon aikana koneen akut ylikuumenivat ja ne jouduttiin vaihtamaan. Uudelleen kone pääsi ilmaan – remontin ja kevään myötä otollisiksi muuttuneiden sääolojen odottamisen jälkeen – huhtikuun 21. päivänä tänä vuonna ja päättyi viimein tänään aamulla. 

Takana on liki 15 vuoden haaveilu, 13 vuotta tähän saakka kestänyt projekti, kahden vuoden ajalle venynyt lento sekä 43 041 lentokilometriä.

Ilmassa 17 etapin aikana kone oli yhteensä 23 vuorokautta. Niiden aikana se osoitti, että puhdas aurinkoenergia ei ole enää haaveilua, vaan todellista, toimivaa tekniikkaa.

Videomateriaali: Solar Impulse

Kyseessä on satelliitti, jonka tehtävänä on havaita ennen kaikkea maapallon meriä ja ilmakehää, ja eräs sen tärkeimmistä sovelluksista on pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen seuranta: Sentinel-3:n avulla saadaan reaaliaikaista tietoa sääennusteisiin sekä hydrologisiin ennusteisiin jokivirtaamista, vedenkorkeuksista ja tulvista.

Lisäksi saatavaa lumitietoa voidaan hyödyntää myös ilmastomallinnuksen ja ilmastonmuutoksen tutkimisessa, sillä lumipeitteen pieneneminen kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Ilmatieteen laitoksen Sodankylässä sijaitseva satelliittidatakeskus on eräs Sentinel-3 -satelliitin havaintoaineistoja vastaanottava maa-asema, ja Ilmatieteen laitos toimittaa havainnoista jalostettuja tuotteita kotimaisille ja ulkomaisille asiakkaille sekä muille yhteistyötahoille.

Ilmatieteen laitos on mukana aktiivisesti satelliitin erilaisten sovellutusten kehittämisessä.

Copernicus tuo ennennäkemättömän määrän reaaliaikaista satelliittiaineistoa

Euroopan Unionin Copernicus-ohjelma koostuu useasta Sentinel-sarjan satelliitista ja maan pinnalta tehdyistä havainnosta, sekä näiden pohjalta luotujen ympäristön seurantaan ja turvallisuuteen liittyvistä palveluista. Satelliitit tuottavat tietoa sekä maasta, ilmakehästä, merestä että ilmastosta.
Kaukokartoitusohjelma on siirtymässä vähitellen operatiiviseen vaiheeseen.

Operatiiviseen vaiheeseen siirtyminen tarkoittaa, että ennennäkemätön määrä satelliittimittausaineistoa maapallon ympäristön tilasta tulee operatiivisesti kaikkien ulottuville lähes reaaliaikaisesti. Copernicus-ohjelman tuottamat palvelut ja mittausaineistot tulevat perustumaan avoimeen ja ilmaiseen datapolitiikkaan. Ensimmäinen Sentinel-satelliitti laukaistiin vuonna 2014 ja on suunniteltu, että satelliitteja pitäisi olla toiminnassa kuusi vuonna 2016.

"Satelliittiaineistot luovat paremmat edellytykset ympäristön tilan seurantaan ja ennustamiseen, muutosten ennakointiin sekä turvallisuuden tukemiseen", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Jouni Pulliainen. 

"Suomessa Copernicus-ohjelman satelliittihankkeisiin ja palveluiden kehittämiseen osallistuvat jo nyt useat yritykset ja tutkimuslaitokset, jotka hyödyntävät satelliittiaineistoja toiminnassaan eri tavoin", 

Satelliitti, jonka erikoiskyky on nähdä hyvin värejä

Tiedetuubi on seurannut aktiivisesti Sentinel-satelliittien tekemistä ja lähettämistä, ja pääsimme myös katsomaan Sentinel-3 -satelliittia juuri ennen sen lähettämistä Venäjälle.

Satelliitin on rakentanut Thales Alenia Space -yhtiö sen kokoonpano sekä testaaminen tapahtuivat yhtiön Ranskan Cannesissa sijaitsevassa toimipaikassa.

Laukaisun aikaan tankattuna 1250 kg painanut satelliitti on pituudeltaan 3,7 metriä ja leveydeltään 2,2 metriä kanttiinsa.

Se kiertää Maata 814,5 kilometrin korkeudessa ja sen odotetaan toimivan ainakin seitsemän vuoden ajan, Polttoainetta satelliitissa on tosin 12 vuoden oletettua tarvetta varten.

Satelliitin tehtävästä ja olemuksesta kerrotaan tarkemmin oheisella videolla.

Edeltävässä tekstissä on käytetty myös lähteenä Ilmatieteen laitoksen tiedotetta.

Kerroimme enemmän lennosta artikkelissa Sähkölento maailman ympäri lähestyy, mihin tämä video liittyy.

Videomateriaali: Solar Impulse