Andreas oli viime syksyllä Suomea kiertäneen Avaruusrekan vieraileva tähti Oulun pysähdyksellä.

Paljon uutta tekniikkaa

Andreas on koulutukseltaan ilmailu- ja avaruusinsinööri, joten hänen lennollaan tulee olemaan runsaasti tulevaisuuden tutkimuslentoja varten tehtävää tekniikan testaamista.

Lennolla mm. kommunikoidaan miehistön ja lennonjohdon välillä uudella, kokeellisella tavalla ja Andreas tulee käyttämään ESAn erityisesti varustamaa tablettia, jonka avulla asemalla tutkimusta tekevä astronautti voi olla monella tavalla suoraan yhteydessä Maassa oleviin tutkijoihin. Laitteisto tarjoaa myös kätevästi teleläsnäoloa, mitä on tarkoitus tarjota myös suurelle yleisölle internetin kautta. Koskaan aikaisemmin avaruuslentoa ei ole voinut seurata yhtä realistisesti kuin nyt.

Pitkillä avaruuslennoilla olevat astronautit antavat jatkuvasti näytteitä ja heitä mitataan yhtenään, jotta avaruuden olosuhteisiin sopeutumista pystytään tutkimaan ja sen negatiivisia vaikutuksia voidaan torjua. Lyhytkestoisen lennon aikana tähän tietoon ja näihin näytteisiin saadaan erinomaista vertailumateriaalia.

Lennon aikana Andreas tekee myös mm. materiaalifysiikkaan liittyviä kokeita. Kaikki tarvittavat tutkimuslaitteet ovat jo valmiina avaruusaseman eurooppalaisessa Columbus-laboratoriossa.

Lyhyen lennon erinomainen piirre on myös se, että näytteet saadaan toimitettua pikaisesti Maahan lennon päätteeksi.

Lentonsa aikana Andreas tulee pitämään päällään hyvin "avaruudelliselta" näyttävää, lähes ihonmyötäistä spandex-vaatetta, jonka venyvä kangas on muotoiltu siten, että se puristaa haluttuja lihaksia jokseenkin samalla tavalla kuin painovoima tekisi Maan pinnalla.

Ennen Andreasia seuraava eurooppalainen avaruusasemalla on saksalainen Alexander Gerst, jonka puolivuotinen lento alkaa ensi keväänä. Italialainen Samantha Cristoforetti seuraa häntä loppuvuodesta 2014. Andreasin jälkeen matkaan pääsee britti Tim Peake, jonka lento alkaa joulukuussa 2015.

Kun vuonna 2009 valituista astonauteista ensimmäisenä lennolleen päässyt Luca Parmitano on parhaillaan avaruusasemalla, on ainoa toistaiseksi ilman lentoa oleva kuusikon jäsen ranskalainen Thomas Pesquet. Tuskin hänkään joutuu odottamaan lentonimitystään enää pitkään.

Andreas bloggaa lentoonsa valmistautumisesta tanskaksi osoitteessa videnskab.dk/profil/andreas-mogensen ja hänen twitter-nimensä on @astro_andreas.

ESA tulee Tiedetuubiin

Ensi viikosta alkaen ESAn, ja siten myös Andreasin, avaruuskuulumisia voidaan seurata myös täällä Tiedetuubissa, sillä sivustomme aloittaa yhteistyön Euroopan avaruusjärjestön kanssa. ESAn tuella tuotettu materiaali tulee olemaan sivustolla omalla osastollaan, selvästi toimituksellisesta aineistosta erillään. Sivuilla mm. ESAssa olevat suomalaiset kertovat työstään ja hankkeista, joissa he ovat mukana.

Lentäjä-Luca

Yleensä astronauttien sinisissä haalareissa edessä rinnalla vasemmalla on nimilappu, missä tittelinä lukee "astronautti". Lucalla normaalin nimilapun sijaan on kuitenkin hänen lentäjävuosiltaan periytyvä nimilappu, missä hänet nimitetään "koelentäjäksi". "En mitenkään häpeile sitä, että olen astronautti, mutta olen ylpeä siitä, että olen lentäjä. Olen ylpeä siivistäni. Määräysten mukaan lentopuvussani pitää olla ESAn logo, maan lippu ja nimilappu, mutta määräykset eivät sano mikä nimilappu. Niinpä pidän tätä, jos joku ei usko että olen astronautti tämän vuoksi, niin en välitä." Luca väitää, että koelentäjänä oleminen on itse asiassa paljon vaativampaa kuin astronautin työ. Astronauttina oleminen on ennen kaikkea opiskelua, odottamista ja harjoittelua sellaisia tilanteita varten, joiden ei toivota tapahtuvan. Koelentäjä sen sijaan on lähes päivittäin mukana toimissa, joita ei aina voi ennakoida; se on myös aktiivisempaa ja vaatii jatkuvasti keskittymistä. "Koelentäjänä oleminen oli myös unelmaa, enkä missään nimessä kadu sitä, että hain astronautiksi - en todellakaan! Lentäminen on kuitenkin tärkeä osa minua ja itse asiassa nyt kun olen 36, niin olen ollut lentäjä puolet elämästäni. Koko työhistoriani liittyy jotenkin lentämiseen." Koulutuksensa aikana Luca ei ole ennättänyt juurikaan lentämään ja hän kaipaa nousemista siiville. Ainoa mahdollisuus lentämiseen koulutuksen aikana olisi ollut käyttää siihen harvat vapaahetket, mutta "koska olen myös aviomies ja isä, luulen, että tässä vaiheessa oli paljon tärkeämpää käyttää harva vapaa-aika perheeni kanssa. Luonnollisesi alan lentää jälleen enemmän kun palaan takaisin Maahan ja minulla on enemmän vapaa-aikaa."

Sojuzin ohjaaja

Lucan koulutus on ollut hyvin kiihkeätä paitsi siksi, että hänet temmattiin välittömästi tiiviistä peruskoulutuksesta valmistautumaan lennolle Sojuzin ns. vasenpenkkiläiseksi. Sojuz-aluksen ohjaaja istuu siinä, keskellä olevan komentajan vieressä , kun taas oikeanpuoleinen avaruuslentäjä on "vain" matkustaja. Vaikka voisi ajatella, että Sojuzilla ei lennetä, vaan se kulkee vain raketin mukana taivaalle ja siellä automaattisesti perille asemalle, on totuus luonnollisesti toinen. Vaikka automatiikka hoitaakin monia tehtäviä, pitää tietokoneita paimentaa ja niiden toimintaa tarkkailla. Normaalitapauksessa ohjaaja toimii komentajan apuna tässä, mutta hänen täytyy pystyä lentämään itse Sojuzia ilman komentajan apua ja hoitamaan työnsä myös käsiohjauksella. Ilman tietokoneiden apua on Sojuzin lentäminen varsin vaativaa hommaa: "Sen opettelu on ollut vaativin asia mitä olen koskaan tehnyt. Sojuzin telakointi käsiohjauksella on todella vaativaa ja siinä täytyy ajatella koko ajan neliulotteisesti, siis paitsi paikkaa, missä olet, niin myös sitä minne pienen ohjausliikkeen seurauksena tulet menemään ja missä olet sen seurauksena hetken kuluttua. Samoin Sojuzin laskeutuminen ilman tietokoneita on todella haastavaa ja siinä täytyy keskittyä todella tarkasti, toimia harkiten ja ottaa huomioon samanaikaisesti monia eri asioita. Lisäksi avaruusaseman robottikäsivarren ohjaaminen joissain olosuhteissa on todella vaikeaa." Lucan lento on myös siinä mielessä erityinen, että se tulee käyttämään uudenlaista, nopeaa nousua avaruusasemalle. Kun perinteisesti matka avaruusasemalle on kestänyt kaksi päivää laukaisun jälkeen, kuluu laukaisusta telakoitumiseen nyt vain kuutisen tuntia. "Nykyisen Sojuzin tietokoneet pystyvät hallitsemaan tämän lennon reitin laskemisen, kun aikaisemmin koneiden laskentateho ja muistikapasiteetti olivat niin rajalliset, että maavalvomon täytyi lähettää sille jatkuvasti käskyjä ja tietoja." Lucan ja hänen miehistönsä Sojuz TMA-9M -alus on jo yhdeksäs uusia tietokoneita käyttävä Sojuz TMA-M -sarjan avaruusalus, mutta vasta nyt aluksen koko kyky laitetaan peliin. Kuten aina avaruustoimissa, on laitteiden toimintaa haluttu ensin tarkkailla normaalikäytössä, ennen kuin niitä on käytetty uusiin temppuihin. "Nyt tiedämme, että se toimii luotettavasti ja että se pystyy myös huolehtimaan tutkalähestymisestä avaruusasemalle sekä telakoitumisesta siihen. Mutta samaan tapaan kuin aikaisemmin, voimme myös hoitaa koko lennon manuaalisesti, mikäli tietokoneissa olisi häikkää." Virallisesti Luca ja hänen miehistönsä hyväksyttiin lennolle vasta toukokuun 10. päivänä, kun he suorittivat onnistuneesti läpi vaativat simulaattorilennot Sojuzilla.