Ellei puhdetöitä oteta huomioon, on toistaiseksi koivun ulkokuorella, eli tuohella, Suomessa lähinnä polttoarvoa. Sellutehtailla ja sahoilla koivutukit kuoritaan mekaanisesti suurissa rummuissa, joten tuohta on saatavilla suuria määriä.

Tuohelle on koitettu löytää muitakin käyttökohteita, ja nut VTT:n ja Savonlinnan yrityspalvelut Oy selvittävät osaltaan uudenlaisten tuohiperäisten tuotteiden tuotantomahdollisuuksia ja liiketoimintamalleja.

Koivu eroaa edukseen muista puulajeistamme: puolet koivutuohen painosta koostuu betuliinista ja suberiinin rasvahapoista, joilla voitaisiin korvata mäntyhartsia ja -öljyä teknokemian tuotteissa. Ne saadaan irti tuohesta liuotinuutolla ja lipeäkäsittelyllä, minkä jälkeen loput kuoriosasta voidaan polttaa.

Tuohen valkoinen väri johtuu betuliinista. Se on terveydelle vaaraton, vettä hylkivä, puhtaanvalkoinen terpeeniyhdiste. Sen jäykkä rakenne ja korkea sulamispiste mahdollistavat hyödyntämisen esimerkiksi polymeerien ja hartsien valmistuksessa.

Betuliinilla on myös bioaktiivisia ominaisuuksia, joilla voi olla tulevaisuudessa suuri merkitys. Tällä hetkellä betuliinia hyödynnetään kaupallisesti lähinnä kosmetiikassa ja luontaistuotteissa.

Myös suberiini on vaaraton rasvahapposeos. Muun muassa sen vettä hylkivä ja voiteleva ominaisuus tekee siitä teollisuuden kannalta mielenkiintoisen raaka-aineen polymeereihin, hartseihin ja voiteluaineisiin.

Betuliinin ja suberiinin jatkeilla voi korvata maaleissa, liimoissa, musteissa ja kumissa käytettyä mäntyhartsia ja -öljyä. Useista tutkimuksista ja patenteista huolimatta tuotteita ei ole vielä markkinoilla jakeiden hinnan ja niukan saatavuuden takia. Raakamäntyöljyn hinta on noussut huomattavasti viime vuosina ja trendi jatkunee, kun mäntyhartsin ja -öljyn käyttö lisääntyy biodieselin tuotannossa.

VTT tutkii betuliinista valmistettujen yhdisteiden hyödyntämistä myös vasta-aineena viruksille, alkuelämille ja bakteerille sekä syövän hoidossa. Betuliini-pohjaiset aineet ovat uudentyyppinen, lupaava yhdisteryhmä. Tehokkaimmat niistä estivät mikrobien ja syöpäsolujen kasvua erittäin hyvin VTT:n soluviljelmillä tehdyissä kokeissa.

Lisää tehoa tuotantoon!

Yhdisteiden erottaminen suuressa mittakaavassa edellyttää useiden miljoonien eurojen arvoisen uuttolaitoksen rakentamista, joten tuotantokustannukset ovat vielä tässä vaiheessa kannattavan tuotannon esteenä.

Tällä hetkellä suberiinia ei ole kaupallisesti saatavilla ja korkealuokkaisen betuliinin kilohinta pyörii jopa sadoissa euroissa. VTT:n alustavien laskelmien mukaan yhdisteiden tuotantokustannukset voisivat parhaimmillaan lähestyä raakamäntyöljystä valmistettujen jakeiden hintoja, kun uuttolaitos toimii koivuvaneritehtaan yhteydessä.

Tämänhetkisistä tuotannon esteistä huolimatta kyseessä on varteenotettava mahdollisuus Suomen puusektorille, joka tarvitsee uusia avauksia. Tätä tutkitaan parhaillaan useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä hankkeissa.

Yksi konkreettinen hanke on vireillä Savonlinnassa. Siellä BioBarkery-hankkeessa selvitetään parhaillaan yhdisteiden tuotto- ja markkinointimahdollisuuksia. Ideaalinen sijaintipaikka voisi olla Pääskylahden teollisuusalueella UPM:n vaneritehtaan välittömässä läheisyydessä. Tehdas käyttää pelkästään koivua raaka-aineena ja kuoren polttoenergiaa ei voida hyödyntää täysmääräisesti. VTT:n, Savonlinnan yrityspalvelut Oy:n ja paikallisten yritysten toteuttama selvitys valmistuu keväällä, ja silloin ratkeaa, miten kannattavaa betuliinin ja suberiinin rasvahappojen eristäminen teollisessa mittakaavassa olisi. Haasteena on löytää sovelluskohteet, joissa suunnitellun uuttolaitoksen tuotantovolyymi ja -hinta kohtaavat.

Juttu on käytännössä suoraan lainattu VTT:n tiedotteesta Koivutuohen yhdisteistä monipuolinen bisnesmahdollisuus Suomen teollisuudelle.

Kuva: Flickr / smerikal