Tämä komeetta on vanha tuttu 67P/Churyumov-Gerasimenko.
Rosetta-luotain on tutkinut komeettaansa jo yli vuoden ajan ja se on havainnut jo monenlaisia aineita, joita komeetan pinnalta pääsee avaruuteen: on vesihöyryä, häkää, hiilidioksidia, erilaisia typpeä, hiiltä sekä rikkiä sisältäviä aineita ja myös jalokaasuja. Mukana on myös viime päivinä kohuttua alkoholia, tosin vähemmän kuin Lovejoy-komeetalla.
Nyt Rosetta on havainnut myös happea. Vaikka happea onkin avaruudessa varsin paljon, on se yleensä osana vettä, eikä se viihdy juuri lainkaan vapaana pelkkänä happea.
Tuoreessa Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan kuitenkin Churyn suihkuttavan myös happea sn molekylaarisessa muodossaan, siis O2. Odotetusti happean on enemmän lähempänä komeettaa.
Mistään komeetasta ei ole aiemmin havaittu irtaantuvan happea, eikä Churyumov-Gerasimenkostakaan sitä odotettu havaittavan.
Havainnon tehneen Rosettan ROSINA-mittalaitteen (Rosetta Orbiter Spectrometer for Ion and Neutral Analysis) päätutkija Kathrin Altwegg olettaa, että happi on itse asiassa peräisin Aurinkokunnan alusta, jolloin se olisi jäänyt nalkkiin komeetan ytimen sisälle esimerkiksi pölyhiukkasiin.
"Aurinkokunnan syntymallit eivät osaa selittää tätä, eikä happea ole myöskään havaittavissa juuri lainkaan tähtienvälisessä avaruudessa."
Rosettan eräs tehtävä on tutkia komeettaa siksi, että ne ovat ikään kuin hyvin säilyneitä postipaketteja Aurinkokunnan alusta. Ja tämä löytö on juuri sellainen kuin toivottiin – tai pelättiin, sillä nyt Aurinkokunnan syntyteorioita täytyy laittaa uuteen uskoon.
Chury on rauhoittumassa
Otsikkokuvana jutussa on Teneriffalla sijaitsevalla Liverpool-teleskoopilla 30. syyskuuta otettu kuva, jolloin komeetta oli nähtävästi kirkkaimmillaan ja se suihkutti eniten kaasua sekä hitusia avaruuteen.
Chruyn kirkkaus oli tuolloin noin 12. magnitudin luokkaa, eli paljain silmin sitä ei voinut havaita – siihen tarvittiin keskikokoinen kaukoputki.
Havaintojen mukaan komeetan pyrstö oli noin 400 000 km pitkä ja komeetan pinnalta suihkusi avaruuteen noin tonni ainetta sekunnissa.
Rosetta oli kuvan ottamisen aikaan noin 1500 kilometrin päässä komeetan ytimestä. Kuvassa se oli silti keskellä olevan kirkkaan täplän sisällä; koko heikon pyrstön näkyviin saamiseksi kuva on ylivalotettu, ja siten keskellä olevan täplä on "epänormaalin" kirkas.
Ennen periheliä Rosettan tekemien havaintojen mukaan Churyn niin sanottu pöly-kaasu-suhde oli noin 4, eli sen mukaan noin 80% ytimestä pakenevasta aineesta oli pölyä ja loput kaasuja, ennen kaikkea vesihöyryä, häkää ja hiilidioksidia.
Karkeasti arvioiden Chury menetti perihelissä ollessaan noin 110 000 tonnia ainetta vuorokaudessa, mikä sen kokonaismassaan (noin 10 miljardia tonnia) verrattuna ei ole paljon. Silti määrä tarkoittaa noin puolen metrin kerroksen katoamista komeetan ytimen pinnalta, jos se suihkutti ainetta avaruuteen tätä tahtia sadan päivän ajan. Tämä on hyvin realistista, sillä komeetta oli aktiivisimmillaan hieman yli kolmen kuukauden ajan perihelissä ollessaan.
Periheli, eli komeetan radan Aurinkoa lähin piste, oli 13. elokuuta. Havaintojen mukaan sen kirkkaus ja kaasun sekä pölyntuotanto alkoi hiipua nyt lokakuun alusta alkaen.
Itse Rosetta-luotain on nyt palaamassa lähemmäs komeettaansa. Se aloittaa pian ytimen tarkemman havainnot, ja onkin todella kiinnostavaa nähdä mitä muutoksia pinnalla on tapahtunut perihelin aikaan. Onko sieltä todellakin kadonnut tuo puolisen metriä ainetta pinnalta?
