Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola ihmettelee lukuvuoden avajaispuheessaan sitä, että hallitus aikoo kohdistaa korkeakoulusektorin suurimmat leikkaukset Suomen ainoaan maailmanluokan yliopistoon.

"Yliopistot rakentavat Suomesta menestyvän osaamisyhteiskunnan. Ne ovat edelläkävijöitä, uuden tiedon tuottajia ja kansakunnan uudistumisen kulmakiviä. Kun hallitus leikkaa yliopistojen rahoitusta voimakkaasti, se vaarantaa kansakunnan tulevaisuuden."

Rehtori Kola on erityisen harmissaan siitä, että valtiovarainministeriön budjettiesityksessä suurimmat leikkaukset kohdistuvat juuri Helsingin yliopistoon, vaikka se on ainoa suomalaisedustaja maailman sadan parhaan yliopiston joukossa.

Kola haluaa päätöksiä yliopistojen rakennekehityksen vauhdittamiseksi.

"Maamme korkeakoulu- ja tutkimuslaitoskenttä on liian sirpaleinen ja päällekkäisyyksiä on paljon. Resurssit hajoavat ja kohdentuvat väärin korkeakoulujen ja kansakunnan kilpailukyvyn kannalta."

Helsingin yliopisto aikoo nyt hankkia kilpailtua rahoitusta ulkomailta entistä aktiivisemmin ja lähestyä myös kansainvälisiä säätiöitä, yksityisiä lahjoittajia ja yrityksiä korvatakseen edes osittain valtion perusrahoituksen leikkaukset.

Tutkimuksesta apua hallituksen kärkihankkeisiin

Yliopistot tuovat jatkuvasti tutkimustuloksia käytäntöön.

"Tutkimus tukee kilpailukykyä ja poliittista päätöksentekoa. Yliopistolla on paljon annettavaa myös hallituksen kärkihankkeisiin", Kola huomautti.

Helsingin yliopistossa tutkitaan esimerkiksi digitalisaation vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin.

"Haluamme keskittyä erityisesti digitaaliseen oppimiseen ja rakentaa Suomea koulutuksen kärkimaaksi".

Helsingin yliopisto on parhaillaan muodostamassa kansainvälistä Life Science Centeriä, jossa toimivat niin bio- ja luonnonvaratieteiden kuin lääketieteen ja farmasian alan tutkijat. Sen osana on Health Capital Helsinki -hanke, joka kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun korkeatasoisen terveysosaamisen. Menestysresepti on yksinkertainen: eri alojen tutkijat, lääkärit ja yritykset ratkovat ongelmia yhdessä.

Biotalous puolestaan on Helsingin yliopiston pitkäaikainen vahvuusala. Se vastaa yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin tutkimalla muun muassa uusia raaka-aineita, biomassojen sivuvirtoja ja kestäviä energiaratkaisuja.

"Nämä esimerkit valaisevat sitä, että vaikeinakin aikoina Helsingin yliopiston henkilöstö tekee parhaansa Suomen tieteen, tutkimuksen ja korkeimman koulutuksen laadun parantamiseksi. Samaa toivomme myös poliitikoilta."

Teksti on Helsingin yliopiston tiedotuksen lähettämä ja sitä on editoitu vain vähän.