Rosettan OSIRIS-kameran kuvista on paikannettu 18 tällaista aktiivista kuoppaa komeettaytimen pohjoiselta puolelta. Ne ovat kooltaan kymmenistä metreistä satoihin metreihin halkaisijoiltaan ja niiden alla oleva aktiivinen alue näyttää tunkeutuvan noin 210 metrin syvyyteen. Osa näistä havaituista kuopista on edelleen aktiivisia: niistä purkautuu selvästi kaasua ja ainetta pois pinnalta ja ne näyttävät kasvavan sekä muuttuvan.

Aktiivisimpia alueita kuopissa ovat niiden reunat ja joissain olevat halkeamat. Nämä rikkoutumat pinnassa ovat joko syntyneet siten, että kaasu on purkautunut niistä ulos, tai sitten ne ovat syntyneet pinnan rikkoonnuttua lämmössä ja niiden kautta kaasu pääsee vain purkautumaan helpommin ulos. 

Ma’at -alueella (kaikki komeettaytimen pinnalla oleville alueille annetut nimet ovat egyptiläisiä) olevat purkauskuopat 1, 2 ja 3 näyttävät todennäköisen kuoppien kehityskulun: nuorien, aktiivisten kuoppien reunat ovat jyrkkiä, kun taas vanhempien sekä vähemmän aktiivisten kuoppien reunat ovat loivempia tai lähes kokonaan pölyn täyttämiä. Keski-ikäisissä on pohjalla erilaisia kappaleita, kun taas vanhemmissa nämä kappaleet ovat todennäköisesti hienojakoisen pölyn peitossa. Nämä kuvat otettiin OSIRIS-kameralla Rosettan ollessa 28 kilometrin päässä ytimen pinnasta.

"Kuoppien avulla on mahdollista arvioida pinnan ikää", selittää Jean-Baptiste Vincent Max Planck -instituutin aurinkokuntatutkimuksen osastolta. "Mitä enemmän kuoppia on alueella, sitä nuorempaa ja vähemmän muuttunutta pinta on."

"Tätä oletusta tukevat viime aikoina tehdyt havainnot komeettaytimen eteläpuolelta. Siellä pinta on huomattavasti muuttunutta, koska kyseinen puoli komeetasta saa paljon enemmän energiaa Auringosta kuin pohjoinen puoli. Siellä ei näytä olevan niin paljon purkauskuoppia."

Tutkimus kuopista julkaistiin Naturessa heinäkuun 2. päivänä.