Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi
Näkyikö Otava dinosaurusten aikaan?

Tällaisen kysymyksen sain vastatakseni viime viikonloppuna ollessani esittelemässä Avaruusasema WeeGee -näyttelyä Espoon Tapiolassa. Lyhyt vastaus on ei, mutta pidempi on jo paljon haastavampi.

Markus Hotakainen
21.03.2018

Vaikka tähtitaivas näyttää Maan pyörimisen aiheuttamaa kiertymistä lukuun ottamatta muuttumattomalta, se muuttuu kaiken aikaa. Tähdet liikkuvat toistensa suhteen, mutta niiden väliset etäisyydet ovat niin suuria, että havaittavien muutosten syntyyn menee lukemattomia ihmissukupolvia.

Jopa 50 000 vuodessa Otavan ulkomuoto muuttuu sen verran vähän, että se muistuttaa edelleen huomattavasti nykyistä kuviota. Entä 66 miljoonassa vuodessa? Millainen Otava oli siihen aikaan, kun dinosaurukset vielä rymysivät maankamaralla?

Sitä on käytännössä mahdoton sanoa.

66 miljoonaa vuotta on yli neljäsosa "kosmisesta vuodesta" eli yhdestä Auringon kierroksesta Linnunradan keskuksen ympäri. Siinä ajassa tähtien keskinäiset liikkeet ovat muuttaneet niiden sijaintia oman Aurinkokuntamme suhteen niin paljon, että öinen tähtitaivas olisi totaalisen tunnistamaton.

Euroopan avaruusjärjestö ESA julkaisi viime vuoden keväällä videon (kannattaa katsoa koko näytön tilassa), joka perustuu Hipparcos- ja Gaia-satelliittien keräämiin tietoihin tähtien etäisyyksistä, nopeuksista ja liikesuunnista.

Videolla miljoona vuotta on tiivistetty alle neljään minuuttiin. Siinä ei kuitenkaan mennä ajassa taaksepäin vaan eteenpäin: näin tähtitaivas muuttuu seuraavan vuosimiljoonan aikana.

Omaa aikaamme edeltäneiden 66 miljoonan vuoden aikana osa tuolloin tuikkineista tähdistä on jo sammunut ja uusia on ehtinyt syntyä. Puhumattakaan tähtienvälisistä kaasupilvistä, joissa tapahtuu muutoksia paljon nopeampaan tahtiin. Esimerkiksi planetaaristen sumujen elinaika lasketaan vain tuhansissa vuosissa.

Video: ESA/Gaia/DPAC / Kuva: Tiedetuubi

 

Suosituimmat tänään

Tällainen oli Starshipin lento 14 – nyt noustiin kiertoradalle saakka
Jutturuletti
Turistipallo nousi stratosfääriin
Koelento: Pipistrel Velis Electro -sähkölentokone
Yksin Marsissa -elokuva 2/2: Tieteellisesti melkein nappiin, muttei läheskään

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved