Murtajalla Luoteisväylän läpi Suomi 100 -hengessä

Tavoitteena edistää vuoropuhelua arktisen tutkimuksen mahdollisuuksista

Noin kaksi vuotta sitten Arctia Oy kutsui yli 100 yliopistoa ja tutkimuslaitosta ympäri maailman suunnittelemaan ja toteuttamaan Arctic 100 -tutkimusmatkahanketta.

Toimintamalli oli tutkimusmaailmalle uusi, sillä yleensä kansainväliset tutkimusmatkat muilla kuin erityisillä tutkimusaluksilla ovat hyvin harvinaisia. 

Arctia haluaa olla kehittämässä tätä uudenlaista toimintamallia, jossa kansainvälinen tutkimus polaarialueilla hyödyntää muutaman näillä alueilla toimintakykyisen kansallisen tutkimusaluksen lisäksi kaikkia maailman jäänmurtajia. Sen lisäksi, että tutkijoita otettaisiin nykyistä enemmän mukaan alusten siirtoajoille, varustamot voisivat tulevaisuudessa rahdata aluksia joustavasti kansainvälisten tutkimuslaitosten yhteisiin tarpeisiin. 

Kyseessä oli itse asiassa Nordican siirtoajo, joka pystyttiin näin käyttämään hyväksi myös tutkimusmielessä. 

Aikaa ideasta matkan toteuttamiseen ei kuitenkaan ollut paljon. Niinpä matkan tärkein anti oli nyt uuden konseptin testaaminen sekä yhteyksien luominen tutkimusmaailman, merialan ja alkuperäiskansojen välille. 

Arctia Oy ja Ilmatieteen laitos kehittivät tutkimusmatkan aikana uudenlaista ennustepalvelua. Ilmatieteen laitos lähetti Nordicalle matkan aikana meteorologin ja meriasiantuntijan koostaman 3-5 vuorokauden sää-, jää- ja meriennusteen Beringin salmen ja Nuukin välillä kolmena päivänä viikossa. Nordica puolestaan toimitti alueelta sää- ja jäähavaintoja sekä palautetta ennusteista.

”Tämä on osa arktisten palveluidemme kehittämistä. Turvallinen ja kestävä toiminta arktisilla merialueilla vaatii erityistä osaamista”, totesi Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Antti Kangas.

Arktisen alueen kattava meteorologinen yhteistyö on yksi kärkiteemoista Suomen puheenjohtajuuskaudella Arktisessa neuvostossa 2017–2019.

”Niin arktisen alueen kuin Etelämantereenkin tutkimus on tärkeää ilmastonmuutoksen ja muiden maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi. Silti monilla polaarialueiden tutkimisesta kiinnostuneilla valtioilla ja tutkimuslaitoksilla ei ole näiden alueiden tutkimuksessa tarvittavaa kalustoa. Arctia Oy haluaakin tarjota uutta toimintamallia kalustonsa ja osaamisensa hyödyntämiseen kansainvälisessä polaaritutkimuksessa”, kertoo puolestaan Arctian viestintäpäällikkö Eero Hokkanen.

Kuvia ja tunnelmia Arctic 100 -tutkimusmatkalta on Facebookin blogissa Arctic100Expedition sekä Instagramissa (@arctia_ltd) ja Twitterissä (@ArctiaLtd) aihetunnisteilla #Arctic100 ja #Nordica. Blogi toimi miehistön ja muiden matkalle osallistuvien matkapäiväkirjana.

​Juttu perustuu Arctian tiedotteeseen. Kuvat ovat tutkimusmatkan Facebook-sivulta. 
(Tekstissä mainittiin aluksi hankkeen saaneen Suomi 100 -avustusta, mutta näin ei ole. Kyseinen kohta jutusta on poistettu.)

Tutkimusmatkan ryhmäkuva otettiin matkan pohjoisimman pisteen tuntumassa, 74 leveyspiirin pohjoispuolella, Peel Soundista Barrow Straitiin tullessa, kun laiva oli viimeistä erää merijään ympäröiminä. Sattumalta tuohon ajankohtaan sattui reissun ainoa sateinen päivä, mikä näkyy muutamana vesipisarana kameran linssissä.