La, 01/27/2018 - 15:33 By Markus Hotakainen

Uljas hevonen on kavioeläinten lahkoon ja hevoseläinten heimoon kuuluva nisäkäs, jolla on tunnetusti vain yksi sarveiskynnen eli kavion suojaama varvas. Vai onko varpaita sittenkin useampia?

Tutkijoita on pitkään askarruttanut, miten viisivarpaisista kantamuodoista on kehittynyt yksivarpainen nykyhevonen ja missä vaiheessa neljä "ylimääräistä" varvasta katosi. Tuoreen tutkimuksen mukaan ne eivät välttämättä olekaan kadonneet.

Hevosen kavio on kehittynyt evoluution myötä nykyiseen muotoonsa, kun elinolosuhteet muuttuivat ja asuinseuduiksi valikoituivat maapohjaltaan kovat ruohotasangot. Alkuhevosilla varpaiden määrä oli vähentynyt jo neljään ja esimerkiksi 40 miljoonaa vuotta sitten eläneellä Mesohippuksella niitä oli enää kolme.

New York teknillisen korkeakoulun tutkijaryhmä on Nikos Solouniaksen johdolla päätynyt siihen, että kyseessä ei ole surkastuma, jonka seurauksena varpaiden lukumäärä olisi pienentynyt vaan pikemmin sulautuma: kaikki viisi varvasta olisivat edelleen hevosen kaviossa.

Jo aiemmin on arveltu, että hevosen ainoana pidetyn varpaan molemmin puolin on jäänteet kahdesta muinaisesta varpaasta, mutta uuden tutkimuksen mukaan se ei ole koko totuus. Kaksi muutakin varvasta – tai ainakin niiden jäänteet – ovat edelleen havaittavissa kavion harjanteina.

Solounias huomasi viitteitä hevosen kavion todellisesta kehityksestä jo parikymmentä vuotta sitten, kun hän vuonna 1999 tutki kahdeksan miljoonaa vuotta sitten eläneen Hipparionin fossiilisia jalanjälkiä Laetolin alueella Tansaniassa.

Alkeellisella hevosella arveltiin olleen vain kolme varvasta, mutta jalkojen jättämissä painaumissa erottui merkkejä siitä, että varpaita olisikin ollut viisi, mutta laitimmaiset niistä olisivat sulautuneet yhteen.

"Perinteisesti on ajateltu, että hevosen kehitys on kulkenut nelivarpaisesta kolmivarpaiseen ja lopulta yksivarpaiseksi. Uudet löydökset osoittavat, että nykyinen hevonen ei todellisuudessa olekaan yksivarpainen eivätkä sen kantamuodot olleet kolmi- tai nelivarpaisia", toteaa tutkimukseen osallistunut Melinda Danowitz.

Tulokset eivät perustu pelkästään fossiiliaineistoon, vaan myös nykyhevosten tutkimukseen. Hevosen sikiöllä on todettu olevan jaloissa enemmän verisuonia ja hermoja kuin yksivarpaisella eläimellä pitäisi olla.

Jos hevonen olisi aidosti yksivarpainen, kussakin jalassa pitäisi olla vain kaksi valtimoa ja laskimoa sekä kaksi hermokimppua. Danowitzin mukaan niitä on kuitenkin viisi tai seitsemän, mikä viittaa siihen, että jaloissa on viiden varpaan aihiot, jotka eivät kehity "valmiiksi" varpaiksi.

Tutkimuksesta kerrottiin New Yorkin teknillisen korkeakoulun uutissivustolla ja se on julkaistu Royal Societyn Open Science -nettilehdessä.

Kuva: Markus Hotakainen