Sumua syntyy silloin, kun ilman lämpötila laskee kastepisteeseen ja kosteus saavuttaa kyllästystilan. Kylmä ilma voi sisältää vesihöyryä vähemmän kuin lämmin, joten lämpötilan laskiessa ilman suhteellinen kosteus kasvaa. Kun se saavuttaa sadan prosentin arvon, vesihöyry alkaa tiivistyä pieniksi vesipisaroiksi, jotka näkyvät sumuna. Kun talvella jäästä vapaan meren ylle virtaa kylmää pakkasilmaa, haihtuminen suhteessa lämpimämmästä vedestä voimistuu ja jäähtyessään vesihöyry tiiviistyy sumuksi. Silloin näyttää aivan siltä kuin merestä nousisi savua: siitä nimitys merisavu. Näkyvyys on merisavussa yleensä hyvin huono. Merisavua esiintyy yleisimmin marras-tammikuussa, mutta se voi kietoa rannikkoseudut tiheään vaippaansa myöhään keväälläkin.