Falcon Heavyn koelento on avaruuslentojen historian merkkitapaus – maisema Tesla Roadsterista Maahan on järkyttävän upea!

Jari Mäkinen

SpaceX -yhtiön suuri Falcon Heavy -kantoraketti nousi tiistaina illalla koelennolleen ja nosti paitsi Tesla Roadster -auton avaruuteen, niin myös avaruustoiminnan uuteen aikaan. Aivan kommelluksitta ei lento kuitenkaan sujunut.

(Juttua on päivitetty keskiviikkona aamuyöstä)

Raketti pääsi viimein lentoon klo 22.45 Suomen aikaa, aivan sille annetun laukaisuikkunan lopussa. Lentoa jouduttiin lykkäämään useaan kertaan eteenpäin korkealla ilmakehässä olleen puuskaisen tuulen vuoksi, ja vähän aikaa näytti jopa siltä, että laukaisua jouduttaisiin siirtämään toiseen päivään.

Toisin kävi: juuri ajoissa tuulitilanne rauhoittui ja raketin tankkaaminen saatiin käyntiin. Siitä eteenpäin kaikki sujui kuin oppikirjassa.

70-metrinen kantoraketti nousi lentoon 27 moottoria tulta syöksien. Raketti on käytännössä kuin yksi, hieman vahvistettu Falcon 9 -kantoraketti, jonka sivuille on kiinnitetty kaksi ylimääräistä ensimmäistä vaihetta. Kussakin on yhdeksän Merlin-rakettimoottoria, joista periaatteessa kaksi voisi sammua kesken lennon ja raketti pääsisi silti nousemaan avaruuteen. 

Sivuraketit sammuivat suunnitellusti ja laskeutuivat hämmästyttävän tarkasti Cape Canaveralin laukaisukeskuksessa oleville laskeutumispaikoille. Näkymä kahdesta samanaikaisesti laskeutuvasta raketista oli huimaavan upea – aivan kuten se olisi ollut tieteistarinasta!

Keskimmäinen raketti sen sijaan tuhoutui laskeutuessaan. Siihen menetettiin yhteys juuri ennen laskeutumista ja nähtävästi tieto hankaluuksista saatiin saman tien, mutta sitä ei julkistettu hetimiten muutoin upeasti sujuneen lennon tunnelmaa pilaamaan. Alustavien tietojen mukaan sen polttoaine loppui hieman ennen laskeutumista ja vaihe iskeytyi mereen noin 500 km/h:n nopeudella. Laskeutumisen epäonnistuminen ei kuitenkaan haitannut itse raketin lentoa, ja sitä voi jopa pitää pienenä kauneuspilkkuna muutoin ällistyttävän hyvin menneessä lennossa.

Sivulla olleet rakettivaiheet olivat jo kerran lentäneitä ja kunnostettuja, kun taas keskimmäinen oli kokonaan uusi.

Noin yhdeksän minuutin päästä laukaisusta oli ylin vaihe ja sen päälle ruuvattu kirsikanpunainen Tesla Roadster avaruudessa. Siihen oli luonnollisesti laitettu mukaan kameroita, jotka näyttävät sykähdyttävän kauniita – ja samalla hieman melankolisia – kuvia SpaceX:n avaruuspukuun puettua mallinukkea katsomassa alas maapalloon.

Auton rakettiin kiinnittäneessä sovittimessa oli SpaceX:n yli 6000:n työntekijän nimikirjoitukset.

Ylin vaihe saavittu ensin soikean kiertoradan, jonka ylin piste oli noin 7000 kilometrin korkeudessa. Rakettimoottori syttyi sitten viiden aikaan aamuyöllä Suomen aikaa vielä yhteen polttoon, joka kiihdytti auton nopeuden noin 11 kilometriin sekunnissa ja sinkosi siten sen planeettainväliseen avaruuteen.

Viimeinen poltto näkyi hienosti Arizonassa olevan MMT-teleskoopin kokotaivaankamerassa:


SpaceX:n johtajaperustaja Elon Muskin Tesla ei siis lennä Marsiin, vaan Aurinkoa kiertävälle radalle, joka ylettyy hieman Marsin rataa kauemmaksi Aurinkokunnassa, lähes astroidivyöhykkeelle. Sieltä auto palaa takaisin Maan tienoille ja jää kiertämään Aurinkoa tällaiselle radalle, joka poukkoilee Maan ja Marsin ratojen välissä.

Riski jompaan kumpaan planeettaan törmäämisestä on häviävän pieni.

Musk totesi ennen lentoa, että mikäli raketti toimii suunnitellusti, niin yhtiö alkaa tarjota vastaisuudessa Falcon Heavyn lentoja vain hieman perinteisen Falcon 9:n nykyhintatasoa kalliimmalla. 

Tämä tarkoittaa pientä vallankumousta, sillä avaruuteen lähettämisen kilohinta putoaa roimasti ja suurienkin kuormien laukaisu tulee kohtalaisen edulliseksi. Yleistänen tuplasti nykyistä painavampia ja olennaisesti kookkaampia lasteja laukaisuhinnalla, joka on kolmanneksen nykyisestä.

Samalla se tarkoittaa vaikeuksia kilpailijoille, eurooppalainen Ariane 5 mukaan luettuna. Niiden on käytännössä mahdotonta vastata kilpailuun nykyisillä kantoraketeillaan.

*

Laukaisun voi katsoa uudelleen aiemmin julkaisemallamme videosivulla, mihin on linkki myös alla.

Video: Tällaiselta Falcon Heavyn laukaisu näytti

Video: Tällaiselta Falcon Heavyn laukaisu näytti

SpaceX Falcon 9 Heavy -kantoraketin koelento tapahtui tänään illalla ja se sujui erinomaisesti – vain keskimmäisen rakettivaiheen onnistuneesta paluusta on vielä epäselvyyttä. Muilta osin lento meni aivan täydellisesti ja sen kuvamateriaali on upeaa, erityisesti kahden rakettivaiheen samanaikainen laskeutuminen. Tässä koko laukaisulähetys tallenteena. Tämä on kenties upein raketin laukaisu ikinä!

 

Jari Mäkinen
06.02.2018

Laukaisusta on tehty uusi, ajantasainen juttu. Alla on alkuperäinen, ennen laukaisua tehty juttu.

Raketin laukaisuikkuna aukeaa tänään illalla klo 20.30 Suomen aikaa ja yhtiö pyrkii lähettämään sen saman tien matkaan. Jos sää ei ole suotuisa tai eteen tulee teknisiä ongelmia, on aikaa lentoonlähtöön kahden ja puolen tunnin ajan, ennen kuin lentoa pitää siirtää eteenpäin.

Kennedyn avaruuskeskuksen sama laukaisualusta 39A on kokenut rajumpaakin menoa historiassaan, sillä sen päältä on laukaisu Saturnus V -kuuraketteja sekä avaruussukkuloita.

Nyt tiedossa on kuitenkin enemmän tulta ja rytinää kuin vuoksikausiin on ollut missään päin maailman rakettikeskuksissa.

Falcon 9 Heavy on suuri ja voimakas, mutta jättimäisenä sitä ei voi pitää: se on 70 metriä korkea, eli samaa luokkaa "normaalin" Falcon 9:n kanssa. Sen sijaan eroa tulee leveydessä, sillä vaakasuunnassa 12-metrinen Heavy on sama kuin kolme Falcon 9 -rakettia.

Ja niinhän onkin, sillä Heavyn periaate on yksinkertaisesti se, että se käyttää kolmea Falcon 9:n ensimmäistä vaihetta. Niiden yhteensä 27 rakettimoottoria tekevät siitä tällä hetkellä kaikkein voimakkaimman kantoraketin. 

Lähin kilpailija on United Launch Alliancen Delta 4 Heavy, joka on pienempitehoinen, mutta pari metriä korkeampi sekä leveämpi kuin Falcon Heavy. Deltan periaate on sama kuin Falconissa, eli ensimmäisen vaiheen rinnalla on kaksi muuta samanlaista, tosin Deltalla ne eivät ole uudelleenkäytettäviä.

Tällä Falcon 9 Heavyn ensilennolla keskirunkona oleva rakettivaihe on uusi, mutta rinnalla olevat ovat lentäneet jo kerran aikaisemmin. Tarkoituksena on tuoda kaikki kolme vaihetta takaisin alas, eli toimintansa päätteeksi ne palaavat lähtöpaikalle ja merellä olevan lavetin päälle; robottialus "Of Course I Still Love You" on siellä jo odottamassa.

Numeroina Falcon 9 Heavyn massa laukaisun aikaan on 1 420 tonnia ja rakettimoottorien sytyttämisen jälkeen sen alla jyllää 22 821 kN:n voima. Delta 4 Heavyn laukaisumassa on 733 tonnia ja sen kolme päämoottoria tuottavat yhteensä 9420 kN:n voiman. Tällä hetkellä suurimman työntövoiman kehittävä kantoraketti on eurooppalainen Ariane 5, jonka apuraketit ja keskellä oleva moottori tuottavat yhteensä 15 175 kN voimaa lentoonlähdössä.

Lennon logo

Lennon vaiheet

T-0:00:05    Sivulla olevien rakettien käynnistys
T-0:00:03    Keskirungon ensimmäisen vaiheen käynnistys
T-0:00:00    Lentoonlähtö
T~0:00:15    Pyörähdysliike (laukaisualustan varomiseksi)
T+0:01:06    Suurin aerodynaaminen paine, moottorien tehoa lasketaan
T~0:02:20    Toisen vaiheen moottoria aletaan jäähdyttää
T+0:02:29    Sivulla olevat vaiheet sammuvat
T+0:02:33    Sivulla olevat vaiheet irtoavat
T+0:02:50    Sivulla olevat vaiheet alkavat laskeutua alas
T+0:03:04    Keskirungon moottorit sammuvat
T+0:03:07    Keskellä oleva ensimmäinen vaihe irtoaa
T+0:03:15    Toisen vaiheen moottori käynnistyy
T+0:03:24    Keskimmäinen ensimmäinen vaihe aloittaa laskeutumisen
T+0:03:49    Nokkakartio irtoaa
T+0:06:41    Sivurakettien rakettimoottorien laskeutumispoltto alkaa
T+0:06:47    Keskivaiheen rakettimoottorien laskeutumispoltto
T+0:07:58    Sivuraketit laskeutuvat Cape Canaveraliin 
T+0:08:19    Keskivaihe laskeutuu merellä olevalle alukselle
T+0:08:31    Toisen vaiheen moottori sammuu
T+0:28:22    Toisen vaiheen moottori syttyy uudelleen
T+0:28:52    Toisen vaiheen moottori sammuu

Kuuden tunnin päästä toisen vaiheen moottori sysää Tesla Roadsterin poispäin Maasta vievälle radalle. 

Rata ei vie autoa lähelle Marsia, kuten videon lopussa annetaan ymmärtää, vaan itse asiassa se menee Aurinkoa kiertävälle hyvin soikealle radalle, jonka kaukaisin piste on Marsin radan tienoilla. Auto tuleekin aikanaan takaisin kohti maapallon kiertorataa, ja siksi Maahan törmääviä asteroideja etsivät tähtitieteilijät ovat kovasti kiinnostuneita auton lopullisesta radasta; ei olisi mukavaa, jos se sekoitettaisiin luonnolliseen kohteeseen. 

Todennäköisyys sille, että Tesla törmää joskus Maahan, on varsin pieni – ja jos niin käy, ei siitä ole haittaa.

Auton matkasta on tehty myös pätevän tuntuinen arvio:

Tämä on todella jännää! Falcon 9 Heavy lähtee tiistaina ja pienin mahdollinen suhisi viikonloppuna

Tämä on todella jännää! Falcon 9 Heavy lähtee tiistaina ja pienin mahdollinen suhisi viikonloppuna

Elämme todellä jännittäviä aikoja! Avaruuslentojen historian eräs voimakkaimmista raketeista tekee nyt tiistaina ensilentonsa, ja samalla koko joukko aivan pieniä raketteja on tulossa mukaan laukaisemaan satelliitteja avaruuteen. Niille tehdään laukaisupaikkoja jopa täällä pohjolassa.

Viimeinkin se tapahtuu: SpaceX -yhtiön Falcon 9 Heavy -kantoraketin ensilento. Mikäli kaikki sujuu nyt suunnitelman mukaisesti, raketti nousee matkaan tiistaina illalla Suomen aikaa klo 20.30 – 23.00 auki olevan laukaisuikkunan aikana. 

Kyseessä on voimakkain nyt käytössä oleva kantoraketti ja historiallisesti neljänneksi voimakkain, sillä vain Apollo-kuualukset laukaissut Saturnus V, Avaruussukkula ja Neuvostoliiton Energia ovat olleet sitä voimakkaampia. Mukaan voisi laskea myös itänaapurimme kuuraketin N1:n, mutta se ei koskaan lentänyt onnistuneesti, joten sitä ei kannata ottaa huomioon.

Siitä, mikä on huomisen raskaan Falconin koelennon onnistumisen todennäköisyys, on vaikea sanoa mitään. Periaatteessa tekniikka perustuu luotettavaksi havaittuun Falcon 9:ään, mutta ensilento on aina ensilento, ja etenkin tällä kerralla isot voimat ovat pelissä. Kenties on turvallista ennustaa, että lento varmaankin onnistuu ainakin pääosin, mutta varmasti jotain pientä häikkiä tulee tapahtumaan.

Olen kuitenkin aika toiveikas sen suhteen, että kirsikanpunainen Tesla Roadster tosiaan saadaan singottua stereot soiden kohti Marsin rataa vievälle lentoradalle.

SpaceX
kantoraketti
Falcon 9 Heavy
Electron
Vector
SLS
Virgin launcher
North Star
SS-520
Jari Mäkinen
avaruustuubi
Avaruus

Harvinainen vika iski Ariane-rakettiin – toimitti satelliitit avaruuteen, mutta sai hengityksen lamaantumaan

Jari Mäkinen

Eurooppalainen Ariane 5 -kantoraketti laukaisi viime yönä Suomen aikaa kaksi satelliittia avaruuteen. Tällä kerralla kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelman mukaisesti, sillä yhteys rakettiin menetettiin kesken lennon. Onneksi raketti teki työnsä ilman lennonjohtoakin ja satelliitit nyt ovat avaruudessa.

Vaikka 1990-luvulla Ariane 5 koki muutaman takaiskun, on euroraketti osoittautunut sen jälkeen erittäin luotettavaksi työjuhdaksi. Ennen eilistä laukaisua se oli lentänyt 82 kertaa ilman ongelmia, joten jos lento olisi epäonnistunut, niin kyseessä olisi ollut ensimmäinen huti sitten vuoden 2002.

Nyt tosiaan näyttää siltä, että rakettien laukaisusta vastaava Arianespace pääsi pelkällä säikähdyksellä; jos lento olisi epäonnistunut, olisi tälle vuodelle suunniteltu tiivis laukaisuohjelma ollut vaarassa, koska onnettomuuden syy olisi pitänyt selvittää ennen seuraavaa lentoa. Laukaisuihin ja tulevien rakettien valmisteluihin olisi tullut kuukausien viive.

Tämä olisi ollut erityisen hankalaa siksi, että tänä vuonna Ariane 5 tulee laukaisemaan avaruuteen tavallisten kuormien lisäksi kohti Merkuriusta lähtevän BepiColombo -luotaimen sekä Hubblen avaruusteleskoopin seuraajan James Webb Space Telescopen. Näistä JWST voidaan laukaista milloin vain, mutta Merkuriukseen täytyy lähteä ensi lokakuussa – tai lento lykkääntyisi jälleen kerran myöhemmäksi.

Mitä lennolla tapahtui?

Ariane 5:n lento VA541 nousi lentoon suunnitellusti eilen 25.1. klo 19.20 paikallista aikaa Kouroussa, eli klo 00.20 Suomen aikaa. 

Lento sujui normaalisti aina siihen saakka, kunnes raketin ensimmäinen vaihe lopetti toimintansa ja irtosi. Kun aikaa lentoon lähdöstä oli kulunut hieman yli yhdeksän minuuttia, aloitti toisen vaiheen moottori toimintansa ja raketin lähettämän telemetriasignaalin piti tulla kuuluviin maa-asemalla. 

Näin ei käynyt, vaan raketin toinen vaihe pysyi mykkänä. Lennonjohto ei pystynyt seuraamaan lentoa ja siksi epäilykset lennon epäonnistumisesta alkoivat nopeasti kasvaa.

Lennonjohdolla tosin ei ollut tässä vaiheessa enää mitään muuta tekemistä kuin lennon seuranta, sillä raketti teki työtään omien tietokoneidensa ja niihin tallennetun lentoprofiilin mukaisesti. 

Ja Ariane nähtävästi hoiti hommansa itsenäisesti loppuun saakka, sillä myöhemmin kumpikin satelliitti irtosi omille radoilleen ja niiden omistajat saivat niihin yhteydet.

Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä vielä – ainakaan virallisesti – kuinka täsmälleen SES 14- ja  Al Yah 3 -tietoliikennesatelliitit ovat niille aiotuilla radoillaan. 

Ne piti viedä niin sanotulle supersynkroniselle radalle, mikä on noin 9000 kilometriä normaalia korkeammalla.

Tietoliikennesatelliitit, joiden lopullinen kiertorata on noin 36 000 kilometrin korkeudessa päiväntasaajan päällä, viedään yleensä raketilla "vain" radalle, joka vie niitä kohti lopullista rataansa.  Satelliitit siirretään tältä omin pienten moottoriensa avulla lopulliselle radalle.

Tavallista korkeampi siirtorata kuitenkin vähentää satelliittien omaa työtä ja säästää siten polttoainetta varsinaiseen toimintaan. Voi olla, että tällä kerralla säästö jääkin varsin vähäiseksi, mikäli satelliitit joutuvat korjaamaan rataansa epätarkan laukaisun vuoksi.

Vaikka Ariane 5 näyttääkin toimineen suunnitellusti, tutkitaan telemetrian katkeaminen varmasti perin pohjin ennen seuraavaa lentoa. Tämä kuitenkaan ei todennäköisesti aiheuta suuria paineita laukaisuohjelman suhteen. 

Video: Elektroni nousi viimeinkin lentoon ja rynnisti avaruuteen

Video: Elektroni nousi viimeinkin lentoon ja rynnisti avaruuteen

Uudenlainen, pieni kantoraketti onnistui viime yönä viemään kolme pientä satelliittia avaruuteen. Kyseessä oli Electron-raketin toinen koelento ja ensimmäinen onnistunut sellainen.

 

Jari Mäkinen
21.01.2018

Kalifornialainen Rocket Lab onnistui laukaisemaan Electron -kantorakettinsa avaruuteen Uudessa Seelannissa sijaitsevalta laukaisupaikaltaan. "Still Testing" -nimen ("Testataan edelleen") saanut raketti nousi lentoon klo 14:43 paikallista aikaa, eli klo 3.43 viime yönä Suomen aikaa.

Laukaisu tapahtuu videolla kohdassa 14:59 minuuttia ja näyttää siitä eteenpäin koko lennon avaruuteen saakka.

Yhtiö on koettanut laukaista kaksivaiheista, komposiittirunkoista rakettiaan jo joulukuun 8. päivästä alkaen, mutta lentoa on lykätty eteenpäin moneen kertaan. Nyt kuitenkin kaikki sujui hyvin – kunhan laukaisua oli jälleen kerran siirretty hieman eteenpäin, koska kaksi alusta tuli luvatta raketin lentoradan alla olevalle varoalueelle.

Kyseessä oli jo toinen raketin lento. Edellinen yritys vuoden 2016 toukokuussa pääsi jo avaruuteen, mutta ei saavuttanut kiertoratanopeutta, koska lentoa seuranneella maa-asemalla tapahtuneesta viasta johtuen yhteys rakettiin menetettiin ja se jouduttiin tuhoamaan kaikelta varalta; kaikissa raketeissa on itsetuhojärjestelmä, joko joko automaattisesti tai valvojan toimesta erillisen kauko-ohjaussysteemin avulla tuhoaa raketin turvallisesti, jos raketti esimerkiksi kääntyy pois radaltaan tai on mahdollista, että siitä koituisi vaaraa ulkopuolisille. Myös tilanne, missä raketti ei ole hallinnassa, vaikka se näyttää lentävän hyvin, on syy tuhoamiseen.

Nyt kaikki kuitenkin sujui nähtävästi hyvin. Ensimmäinen vaihe toimi kaksi minuuttia ja 30 sekuntia, minkä jälkeen se irtaantui ja toisen vaiheen rakettimoottori syttyi. Kun lentoa oli kulunut kahdeksan minuuttia, oli toinen vaihe saavuttanut kiertoradan, jonka matalin piste oli 300 km:n korkeudessa ja korkein 500 km:n korkeudessa. Siellä mukana olleet kolme satelliittia irtosivat omille teilleen.

Rocket Lab on toinen pitkällä oleva amerikkalaisyhtiö, joka kehittää pieniä, mikro- ja minisatelliittien laukaisuun sopivia kantoraketteja. Toinen on Vector Space Systems, jonka kanssa muun muassa suomalainen Iceye on tehnyt laukaisusopimuksen.

Siinä missä Vector aikoo laukaista rakettejaan Alaskasta, käytää Rocket Lab Uudessa Seelannissa Māhian niemimaalle rakentamaansa laukaisukeskusta. Kummastakin paikasta voi lähettää kätevästi satelliitteja napojen kautta kulkeville radoille, eli siksi näiden ei täydy olla päiväntasaajalla.

Rocket Lab kertoo, että sillä on tekeillä parhaillaan viisi seuraavaa Electron -rakettia ja seuraava laukaisu on tiedossa vielä parin kuukauden aikana. Kunhan lennot pääsevät vauhtiin, aikoo yhtiö tehdä aluksi yli 50 laukaisu vuodessa ja lopulta noin 120 laukaisua vuodessa.

Kiinnostavaa yhtiön laukaisuissa on myös se, että niitä voi tilata ja ostaa suoraan netistä. Palvelu tosin lienee tässä vaiheessa vielä enemmänkin PR-henkistä, sillä tälläkin hetkellä sivuston mukaan paikkoja on edelleen tarjolla viime vuoden 2017 viimeiselle neljännekselle…

Tämän viikon rakettibonanza saatiin käyntiin: kaksi neljästä laukaisusta jo tehtiin illalla Jari Mäkinen Ti, 12/12/2017 - 23:32
Arianen lento VA240 nousee lentoon.
Jari Mäkinen

Kuten aika usein vuoden lopussa, on tällä viikolla tekeillä useampia rakettien lentoja, kun ne halutaan saada tehtyä ennen joulunaikaa. Laukaisusarjan piti alkaa jo sunnuntaina, mutta viivytysten vuoksi meno alkoi vasta tänään: ensin Ariane 5, sitten New Shepard ja Electron sekä Falcon 9 ovat vielä lähdössä. Lisäksi kiinalaiset ennättivät jo laukaisemaan oman kantorakettinsa!

Satelliitteja laukaistaan avaruuteen nykyisin jatkuvalla syötöllä, eikä näistä enää jakseta raportoida – edes täällä Tiedetuubissa – koko aikaa.

Tilanne on luonnollisesti toinen, jos lennoilla jokin menee pieleen, tai edessä on tällainen laukaisusuma kuin juuri nyt. 

(Alla olevassa jutussa olevia tulevia laukaisuajankohtia on päivitetty)

Falcon 9 CRS-13

Tämän rakettilaukaisusarjan piti alkaa alun perin jo viime viikolla, kun Kansainväliselle avaruusasemalle rahtia vievän Falcon 9 -raketin oli tarkoitus lähteä matkaan. Tätä laukaisua on lykkätty sittemmin useaan otteeseen, mutta nyt uudelleenkäytettävän, SpaceX -yhtiön Falcon 9 -raketin on tarkoitus lähteä matkaan perjantaina 15. joulukuuta klo 5.36 Suomen aikaa (päivitys: se lähti).

Kyseessä on siinä mielessä historiallinen lento, että raketissa on paitsi jo kertaalleen lentänyt ensimmäinen vaihe, niin myös aiemmin jo avaruudessa käynyt Dragon-rahtialus. Lento on siis kaksinkertainen kierrätyslento ja siten ennakkotapaus tulevasta, kun jo aikaisemmin lentäneitä avaruusaluksia ja kantorakettien vaiheita käytetään uudelleen.

Molemmat on kunnostettu lentojensa jälkeen ja testattu huolellisesti, joten ne varmastikin toimivat hyvin  – mutta tietenkään tästä ei ole varmuutta.

Kyseessä on jo 15. Dragon-aluksen lento ja 13. operationaalinen rahtilento ISS-asemalle. 

Laukaisu on myös merkittävä siinä mielessä, että se käyttää ensimmäistä kertaa SpaceX:n hallinnassa olevaa Cape Canaveralin laukaisualustaa, jolla tapahtui ikävä onnettomuus vuonna 2016. Raketti räjähti tuolloin testaamisen yhteydessä laukaisualustalla ja sai aikaan paitsi Falcon 9 -rakettien laukaisuohjelmaan suuren viivästyksen, niin myös tuhosi laukaisualustan lähes kokonaan.

Toisella yhtiön Floridassa olevalla alustalla, Cape Kennedyn puolella olevalla 39A:lla ollaan valmistelemassa lentoonsa Falcon Heavy -kantorakettia, jonka saaminen käyttöön olisi valtava askel eteenpäin nuorelle avaruusyhtiölle.

Ariane 5 ja Galileot

Tänään illalla Suomen aikaa rytisi Kouroun avaruuskeskuksesta matkaan Arianen lento VA240. Koodinimen V tarkoittaa ranskan kielen salaa vol, eli "lento", ja A merkitsee Arianea, joten kyseessä on jo 240. Arianen lento.

Tällä kerralla kyydissä oli neljä eurooppalaisen Galileo-navigointisysteemin satelliittia, jotka Ariane toimitti oikealle radalle, mistä satelliitit jatkavat kohti kukin omia ratojaan ja paikkojaan radoillaan.

Satelliitit 19, 20, 21 ja 22 tekevät Galileosta aimpaakin käyttökelpoisemman, sillä vaikka teoreettisesti systeemi on jo operationaalinen, kestää signaalin saaminen toisinaan hieman pitkään. Kunnolla toimiva Galileosta saadaan sitten, kun aktiivisten satelliittien määrä on 24 ja lisäksi avaruudessa on kuusi kappaletta varasatelliitteja. Tämä tapahtuu näillä näkymin vuonna 2020.

Ensi vuonna matkaan lähtee kaksi operationaalista satelliittia lisää ja kaksi varakappaletta. Seuraavaksi avaruuteen läheteään vielä neljä varakappaletta.

Arianen lento VA240 nousee lentoon. 
Arianen lento VA240 nousee lentoon.

 

Pikkuraketti Electron

Toinen laukaisu, jonka piti jo tapahtua, mutta jota on nyt lykätty keskiviikkoon, on Rocket Lab -yhtiön pienen Electron-raketin koelento Uudesta-Seelannista. 

Kyseessä on nano- ja mikrosatelliittien laukaisuun tarkoitettu uusi kantoraketti, joka on tehnyt jo yhden lennon aikaisemmin, mutta lento ei aivan mennyt suunnitelmien mukaan: laukaisu sinänsä sujui hyvin, mutta raketti ei onnistunut saavuttamaan kiertoratanopeutta.

Nyt tavoitteena on laukaista kolme satelliittia avaruuteen – mutta nähtäväksi jää, toimiiko raketti tällä kerralla toivotusti.

Lentoa on lykätty eteenpäin jo viime kesästä alkaen, ja nyt kun raketti oli oikeasti tarkoitus lähettää matkaan, on lentoa jouduttu lykkäämään jo pari kertaa perjantaista alkaen. Seuraava yritys oli keskiviikkona, mutta sitäkin lykättiin ainakin päivällä eteenpäin liian voimakkaiden tuulien vuoksi.

Päivitys: yhtiö on lykännyt Electronin laukaisua tammikuuhun 2018

Onnistunut avaruushyppäys

Toinen tänään illalla tapahtunut rakettilaukaisu ei tavoitellutkaan kiertorataa Maan ympärillä, vaan "pelkkää" pomppausta juuri ja juuri avaruuden puolelle.

Blue Origin -yhtiö kehittää uudelleenkäytettävää New Shepard -rakettia, jonka kuljettama kapseli voisi nostaa avaruusturisteja hyppylennoille noin sadan kilometrin korkeuteen. Lennoilla matkustajat näkisivät avaruudellisesti mustan taivaan ja kaarevan maapallon horisontin sekä kokisivat viitisen minuuttia kestävän painottomuuden

Lento – siis niin raketin nousu kuin laskeutuminen, sekä kapselin laskeutuminen laskuvarjon varassa – onnistuivat nyt hyvin, aivan kuten tapahtui myös jotakuinkin vuosi sitten lokakuussa 2016.

Yhtiö uhoaa nyt saavansa ensimmäiset maksavat matkustajat avaruuslennolle vielä ensi vuoden kuluessa. Kilpailusta Virgin Galactic -yhtiön kanssa tulee siis kova, sillä yhtiön käyttämän lentokonemaisen SpaceShip2:n on tarkoitus tehdä ensimmäinen kunnollinen avaruuslentonsa milloin vain ja matkustajalentojen on tarkoitus alkaa vuoden sisällä siitä eteenpäin.

Ellei siis mitään ihmeellistä tapahdu, alkaa suborbitaalinen avaruusturismi viimeinkin vuonna 2018!

New Shepard tämänpäiväistä edellisellä lennollaan.

Lisää lentoja tulossa loppuvuonna

Vuoden lopun toimintapyrskäys ei lopu tähän viikkoon.

Seuraavan avaruusasemalle suuntaavan kolmihenkisen miehistön on tarkoitus nousta matkaan Sojuz-aluksellaan 17. joulukuuta Baikonurin kosmodromista.

Joulukuun 22. päivänä on vuorossa Kaliforniasta, Vandenbergin lentotukikohdassa olevalta alustalta matkaan lähtevä Falcon 9 -raketti. Sen kyydissä on kymmenen Iridium-satelliittimatkapuhelinsysteemin satelliittia. Lento käyttää myös aiemmin jo lentänyttä ensimmäistä rakettivaihetta ja sen on tarkoitus laskeutua jälleen takaisin alas, Tyynellä valtamerellä kelluvan lavetin päälle.

Samana päivänä toiselta puolelta valtamerta, Japanista, on aikomus lähettää H-2A -kantoraketti Tanegashiman avaruuskeskuksesta. Mukana on muun muassa ilmakehää tutkiva satelliitti ja koealus, jonka on tarkoitus lentää hyvin alhaisella kiertoradalla. 

26. joulukuuta on vuorossa Baikonurista lähtevä Zenit-raketti, jonka kyydissä on AngoSat, Angolan ensimmäinen satelliitti (jonka tosin on rakentanut venäläinen Energia-yhtiö).

Ja sitten joulukuun 27. päivänä on vielä lähdössä japanilainen pieni SS-520-5. Sen on tarkoitus viedä avaruuteen samoin pieni TRICOM 1R, joka kooltaan Aalto-1:n tapaan kolmen yksikön kuutiosatelliitti. Japanilaiset koettavat osaltaan tulla mukaan pikkusatelliittien laukaisuun näillä raketeillaan.

Kiina saattaa vielä laukaista myös yhden satelliitin vielä tämän vuoden puolella: Long March 2D -raketin on tarkoitus viedä kiertoradalle kaksi Superview -kaukokartoitussatelliittia Taiyuanin avaruuskeskuksesta. Satelliitit pystyvät kuvaamaan Maan pintaa alle metrin tarkkuudella ja kiinalaiset aikovat myydä kuvia ulkomaiseen malliin täysin kaupallisesti niin kiinalaisille kuin myös ulkomaisille asiakkaille.

Vector onnistui – nanosatelliittien laukaisuun tulee yksi pikkuraketti lisää

Jari Mäkinen

Nanosatelliittiboomi tuo mukanaan nanorakettien vyöryn. Tuorein sellainen – nimeltään Vector – teki juuri toisen lentonsa Yhdysvalloissa. Tämä on hyvä uutinen myös suomalaiselle, orastavalle nanosatelliittialalle, koska näin niidenkin tuotteen saadaan tulevaisuudessa kätevämmin taivaalle.

Pienet nanosatelliitit ovat nyt hip ja pop, koska tekniikan kehittymisen ansiosta niillä voidaan tehdä paljon sellaisia asioita, mihin vaadittiin aikanaan suuri ja kallis satelliitti. Niinpä sellaisia laukaistaan avaruuteen koko ajan yhä enemmän, mutta tarvetta olisi vieläkin suuremmalle määrälle laukaisuita.

Käytännössä kaikki nanosatelliitit lähetetään matkaan nykyisin suurilla kantoraketeilla isojen satelliittien ohessa. Kun pääasiallinen kyytiläinen on saatu onnellisesti radalleen, pullautetaan pienet satelliitit ulos laukaisulaatikoistaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että pikkusatelliittien laukaisut tehdään kokonaan isompien satelliittien ehdoilla ja tapaan.

Nanosatelliitit olisi kuitenkin kätevämpää laukaista avaruuteen pienemmillä kantoraketeilla, jotka on räätälöity pienille satelliiteille. Siksi maailmalla kehitetään useitakin erilaisia uusia pikkukantoraketteja, jotka tähtäävät juuri nanosatelliittien laukaisuun.

Yksi tällainen on keväällä ensilentonsa tehnyt Electron, ja toinen lupaava tulokas on tänään jo toisen kerran* lentänyt Vector.

Vectorista suunnitellaan tehtäväksi kaksi versiota, 12 metriä korkea R-versio ja 16 metriä korkea H-versio. Pienempi voisi vielä 66 kg massaltaan olevan lastin matalalle kiertoradalle ja suurempi 160-kiloisen hyötykuorman.

Vector R voisi aloittaa kaupalliset lennot jo ensi vuonna ja sellaisia voidaan periaatteessa laukaista jopa sata vuodessa. Siis noin kaksi viikossa. 

Vector H puolestaan olisi valmis tositoimiin vuonna 2019 ja niitä voitaisiin laukaista 25 vuodessa, eli karkeasti laskettuna joka toinen viikko.

Tänäinen raketti oli Vector R:n prototyyppi, jonka tarkoituksena ei ollut nousta vielä kiertoradalle, vaan osoittaa vain tekniikan toimivan lentämällä vain ylös ja alas (vähän kuin Pohjois-Korean ohjukset)..

Laukaisu tänään tehtiin Georgiasta, Yhdysvalloista, mutta varsinaisiksi laukaisupaikoiksi suunnitellaan Cape Canaveralia Floridassa ja Kodiakin rakettikeskusta Alaskassa. Kodiakista on tähän saakka laukaistu lähinnä pieniä luotausraketteja, mutta paikka olisi erinomainen maapallon napojen kautta kulkevien satelliittien lähettämiseen.

* Juttua on päivitetty 4.8. aamulla: kyseessä oli jo toinen raketin lento, ei  ensilento. Oletimme, että edellinen laukaisu toukokuun 3. päivänä oli vain paljon vaatimattomampi testi, mutta sekin oli jo "kunnollinen" koelento. Kummallakin kerralla yhtiö käytti jo Vector R -raketin prototyyppiversiota.

Video: Jättimäinen Stratolaunch -lentokone esiteltiin

Video: Jättimäinen Stratolaunch -lentokone esiteltiin

Tässä on lentokoneella kokoa: siipien kärkiväli on 117 metriä, eli kyseessä on tällä mittapuulla laskettuna maailman suurin lentokone. Pyöriä lentokoneen laskutelineissä on 28.

Jari Mäkinen
01.06.2017

Stratolaunch on kuusimoottorinen ja kaksirunkoinen lentokone, jonka tarkoituksena on toimia ilmasta avaruuteen laukaistavien kantorakettien lähetysalustana. Se on lähes kokonaan komposiittirakenteinen, ja sen osia on otettu kahdesta tätä varten puretusta Boeing 747 Jumbo jetistä.

Kannibalisoimalla moottorit, avioniikkaa, ohjaamot, laskutelineet ja muita osia kahdesta Jumbosta yhtiö on säästänyt pitkän pennin lentokoneen rakennuskustannuksissa.

 

Lentokoneen koelennot aloitetaan vielä tänä vuonna ja tarkoituksena on aloittaa rutiininomaiset laukaisut vuonna 2020. Ensimmäinen testilaukaisu tehdään näillä näkymin vuonna 2019.

Kone nousee lentoon aikanaan suuri raketti kahden runkonsa välissä ilmaan, lentää noin 15 kilometrin korkeuteen ja pudottaa raketin siellä irralleen. Hetken kuluttua – kun lentokone on kaartanut etäämmälle – raketti sytyttää moottorinsa ja kuljettaa nokassaan olevan satelliitin avaruuteen.

Stratolaunchin lento kaaviona

Kyseessä on yksi monista kokonaan uusista kantorakettisysteemeistä, jotka tulevat tekemään satelliittien lähettämisestä paljon nykyistä edullisempaa ja kätevämpää.

Hanke julkistettiin vuonna 2011. Sen päärahoittajana on Microsoft-miljardööri Paul Allen, jonka lisäksi 300 miljoonaa dollaria alkupääomaa vaatineessa hankkeessa on mm. Scaled Composites. Scaled vastaa koneen suunnittelusta ja komposiittiosien tekemisestä, eikä siksi ole mikään ihme, että se muistuttaa kovasti SpaceShip2-alusta kuljettavaa White Knight -lentokonetta. 

Jättikoneen massa on 226 800 kg, sen pituus on 72,5 metriä ja korkeus 15,2 metriä.

Se on suunniteltu kantamaan noin 250 tonnia massaltaan olevaa kantorakettia, eli suurimmillaan täyteen tankattu kone ja sen kuorma painavat noin 590 tonnia. Sen toimintasäde on noin 2200 km.

Tarkoituksena oli tehdä ensilento koneella jo vuonna 2015, mutta hanke on hieman myöhässä.

Lähiviikkoina lentokonetta testataan maassa, sitten sillä tehdään rullauskokeita ja lopulta kesän jälkeen on vuorossa ensilento. Koneen testaamiseen ja lentokelpuuttamiseen menee koko ensi vuosi, joten ensimmäiseen laukaisuun päästään vasta kahden vuoden päästä – jos kaikki sujuu hyvin.

Stratolaunchin hangaari on Kaliforniassa Mojavessa, mutta aikanaan kone voi laukaista raketteja matkaan lähes mistä vain, missä on tarpeeksi pitkä kiitorata ja sopiva paikka raketin laukaisuvalmisteluille.

Ensimmäisellä laukaisulla käytetään jo koeteltua ja hyväksi havaittua pientä Pegasus XL -rakettia, jota valmistellaan jo lentoa varten. Ennen laukaisua lentokonetta kun pitää testata perusteellisesti myös siten, että sen kyydissä on täysipainoinen raketti.

Aikanaan laukaisuihin tullaan käyttämään suurempaa ja kyvykkäämpää kantorakettia, mutta sen tyypistä ei yhtiö kerro vielä mitään. Alun perin Stratolaunch oli yhteistyössä Space X:n kanssa, mutta yhtiöiden tiet erosivat vuonna 2015, kun kumpikin halusi keskittyä tekemään laukaisuita omalla tavallaan.

Aivan uusi avaruusraketti valmistautuu koelentoon – laukaisupaikka on Uudessa-Seelannissa

Rocket Lab -yhtiön Electron-raketin testi
Rocket Lab -yhtiön Electron-raketin testi
Jari Mäkinen

Uusi avaruusaika on tuonut jo monia uusia yrittäjiä, ja osa näistä uusista yrittäjistä on nyt kiinnostavassa vaiheessa: siirtymässä puheista tekoihin. Eräs kiinnostavimmista on kalifornialainen Rocket Lab, joka aikoo tehdä kenties jo nyt sunnuntaina ensilennon Electron -nimisellä kantoraketillaan.

Rocket Lab on kehittänyt pientä kantorakettiaan jo neljän vuoden ajan. Olennainen osa rakettia on yhtiön itse suunnittelema ja valmistama rakettimoottori, joka on nimetty elektronin löytäjän Ernest Rutherfordin mukaan Rutherfordiksi.

Ensimmäistä koelentoa on valmisteltu aktiivisesti jo parin viikon ajan, ja raketilla on tehty simuloituja laukaisuja. Otsikkokuva on yhdestä sellaisesta.

Tositoimiin tämä "It's a Test" -nimen mielikuvitusrikkaasti saanut raketti pääsee aikaisintaan puoleltaöin ensi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Suomen aikaa, kun yhtiön kymmenen päivän mittaiseksi määrittelemä laukaisuikkuna aukeaa. 

Kyseessä on ensimmäinen kolmesta koelaukaisusta, joiden jälkeen raketilla aletaan tehdä rutiinilentoja avaruuteen – olettaen tietysti, että koelennot sujuvat hyvin.

Yhtiö laukaisee rakettinsa Uudesta-Seelannista, saarivaltion itärannikolla sijaitsevasta Mahian niemimaalta. Sieltä raketit voidaan laukaista turvallisesti meren päälle moneen suuntaan.

Tavoitteena 

Electron on kevyt raketti, jonka tarkoituksena on lähettää yhä suositummaksi tulevia pieniä satelliitteja avaruuteen. Sen kuorman massa voi olla suurimmillaan noin 220 kilogrammaa, joten raketti voi kuljettaa matalalle kiertoradalle kerralla joko pienen parven nanosatelliitteja tai yhden tai pari suurempaa minisatelliittia. 

Karkeasti luokitellen nanosatelliitit ovat Aalto-1:n kaltaisia cubesateja, joiden massa on kilosta kymmeneen, mikrosatelliitit ovat kymmenestä kilogrammasta sataan ja minisatelliitit ovat sadasta kilogrammasta muutamaan sataan. Lisäksi mukaan ovat tulossa pikosatelliitit, jotka ovat alle kilon massaltaan olevia todella pienikokoisia satelliitteja.

Näille kaikille on paljon markkinoita, ja tällä haavaa kysyntä ylittää laukaisutarjonnan, koska esimerkiksi cubesatien tekeminen on tullut varsin helpoksi ja edulliseksi. Lisäksi pikkusatelliiteilla pystytään nykyisin tekemään monia sellaisia tutkimuksia, mihin aikaisemmin tarvittiin suuri ja kallis satelliitti.

Rocket Labs on yksinkertaistanut laukaisumyyntinsä jopa niin pitkälle, että kuka tahansa voi ostaa laukaisun heidän nettisivujensa kautta. Käytännössä ostamista seuraa kuitenkin vielä monta muuta vaihetta, ennen kuin satelliitti voidaan kuljettaa laukaisupaikalle ja lähettää kiertoradalle.

Electron on tehty edulliseksi, yksinkertaiseksi ja helposti laukaistavaksi. Yhtiön tavoitteena onkin suhauttaa niitä avaruuteen noin kerran viikossa, ellei jopa useammin. 

 

Yhden laukaisun hinta on noin 4,9 miljoonaa dollaria, siis nykykurssilla noin 4,3 miljoonaa euroa. Yhden cubesatin lähettäminen maksaa alkaen 77 000 dollaria, siis noin 67 000 euroa.

Kaksivaiheinen kantoraketti on 17 metriä korkea ja 1,2 metriä halkaisijaltaan. Se pystyy laukaisemaan satelliitteja aina noin 500 kilometriä korkealla olevalle kiertoradalle.

Tuore tieto: ensimmäinen kierrätetty avaruusraketti lentää helmikuussa

Jari Mäkinen

Tähän saakka SpaceX on keskittynyt tuomaan Falcon 9 -rakettiensa ensimmäiset vaiheet takaisin Maan pinnalle, mutta nyt se ottaa askeleen eteenpäin: ensimmäinen uudellenkäytettävä raketti lentää kenties jo muutaman viikon kuluttua!

Kyseessä on viime vuoden huhtikuun 8. päivänä laukaistun raketin takaisin alas palannut ensimmäinen vaihe. Se saa luvan toimia jo toisen kerran kyydittäjänä laukaisussa, joka vie avaruuteen eurooppalaistekoisen tietoliikennesatelliitin.

Luxemburgissa majaansa pitävä tietoliikenneyhtiö SES ottaa siis riskin ja antaa laukaista SES 10 -satelliittinsa tällä uusiokäyttöraketilla.

Todennäköisesti yhtiö on saanut 10 % hinnanalennusta ja kenties lupaukset uudesta, ilmaisesta lennosta, jos nyt kaikki ei mene hyvin.

Uutta tällä lennolla on myös se, että SpaceX käyttää silloin uusinta laukaisualustaansa, joka on itse asiassa varsin vanha: se on Kennedyn avaruuskeskuksen alusta numero 39A, joka on toiminut aikanaan Apollo-kuualusten ja avaruussukkuloiden lähtöpaikkana. Yhtiö on vuokrannut sen käyttöönsä ja on muuttanut sen soveltumaan niin Falcon 9:n kuin sen tulevan isoveljen Falcon 9 Heavyn laukaisuihin.

Tämä lento on tosin vuorossa vasta kolmantena tästä eteenpäin laskiessa, sillä ensin SpaceX haluaa laukaista tammikuun 26. päivänä EchoStar 23 -tietoliikennesatelliitin ja sitten helmikuun 8. päivänä Kansainväliselle avaruusasemalle suuntaavan Dragon-rahtialuksen.

Jos ne menevät hyvin, on uusiokäyttölento vuorossa helmikuun puolivälin jälkeen. Alustavasti SpaceX on väläyttänyt päiväystä 22. helmikuuta.

SES ja SpaceX sopivat kierrätysvaiheen käytöstä jo viime vuonna, mutta lento on viivästynyt syyskuussa tapahtuneen räjähdyksen syyn selvittelyjen vuoksi. Kannattaa muistaa, että Falcon 9:n kaksi taannoista onnettomuutta ovat johtuneet molemmat toisen vaiheen ongelmista, ja että rakettien ensimmäiset vaiheet ovat toimineet hyvin – paitsi että niiden saaminen ehjinä takaisin alas osoittautui hieman hankalammaksi kuin SpaceX todennäköisesti odotti.

Viime viikonlopun lento osoitti kuitenkin osaltaan sen, että tekniikka toimii nyt erinomaisesti. Yhtiöllä on jo kaikkiaan seitsemän takaisin palannutta ensimmäistä vaihetta, ja niitä on tutkittu sekä testattu perinpohjaisesti, ennen kun nyt kertaalleen jo lentänyttä vaihetta uskalletaan käyttää uudelleen.

Falcon 9:n ensimmäinen vaihe on 47 metriä korkea ja se hoitaa suurimman työn satelliitin laukaisussa nostamalla raskaan raketin ilmaan, viemällä sen ilmakehän tiiviimpien osien läpi ja kiihdyttämällä toisen vaiheen useampikertaiseen äänen nopeuteen.

Uutiset ovat kiinnostavia myös Suomen ensimmäisen satelliitin, Aalto-1:n kannalta, koska se on vuorossa nykysuunnitelman mukaan seuraavalla Kaliforniasta tehtävällä Falcon 9:n lennolla. Siitä, haluaako ja voiko SpaceX tehdä samaan aikaan Floridan lentojen kanssa laukaisua Kaliforniasta, ei ole vielä tietoa.

Mutta jos lennot sujuvat hyvin, niin pitkään odottanut Aalto-1 voisi päästä matkaan helmikuun lopussa tai maaliskuun alussa!

Peukut pystyyn!

Tilaa aihepiirin kantoraketti RSS-syöte