Uudenlainen, pieni kantoraketti onnistui viime yönä viemään kolme pientä satelliittia avaruuteen. Kyseessä oli Electron-raketin toinen koelento ja ensimmäinen onnistunut sellainen.
Kalifornialainen Rocket Lab onnistui laukaisemaan Electron -kantorakettinsa avaruuteen Uudessa Seelannissa sijaitsevalta laukaisupaikaltaan. "Still Testing" -nimen ("Testataan edelleen") saanut raketti nousi lentoon klo 14:43 paikallista aikaa, eli klo 3.43 viime yönä Suomen aikaa.
Laukaisu tapahtuu videolla kohdassa 14:59 minuuttia ja näyttää siitä eteenpäin koko lennon avaruuteen saakka.
Yhtiö on koettanut laukaista kaksivaiheista, komposiittirunkoista rakettiaan jo joulukuun 8. päivästä alkaen, mutta lentoa on lykätty eteenpäin moneen kertaan. Nyt kuitenkin kaikki sujui hyvin – kunhan laukaisua oli jälleen kerran siirretty hieman eteenpäin, koska kaksi alusta tuli luvatta raketin lentoradan alla olevalle varoalueelle.
Kyseessä oli jo toinen raketin lento. Edellinen yritys vuoden 2016 toukokuussa pääsi jo avaruuteen, mutta ei saavuttanut kiertoratanopeutta, koska lentoa seuranneella maa-asemalla tapahtuneesta viasta johtuen yhteys rakettiin menetettiin ja se jouduttiin tuhoamaan kaikelta varalta; kaikissa raketeissa on itsetuhojärjestelmä, joko joko automaattisesti tai valvojan toimesta erillisen kauko-ohjaussysteemin avulla tuhoaa raketin turvallisesti, jos raketti esimerkiksi kääntyy pois radaltaan tai on mahdollista, että siitä koituisi vaaraa ulkopuolisille. Myös tilanne, missä raketti ei ole hallinnassa, vaikka se näyttää lentävän hyvin, on syy tuhoamiseen.
Nyt kaikki kuitenkin sujui nähtävästi hyvin. Ensimmäinen vaihe toimi kaksi minuuttia ja 30 sekuntia, minkä jälkeen se irtaantui ja toisen vaiheen rakettimoottori syttyi. Kun lentoa oli kulunut kahdeksan minuuttia, oli toinen vaihe saavuttanut kiertoradan, jonka matalin piste oli 300 km:n korkeudessa ja korkein 500 km:n korkeudessa. Siellä mukana olleet kolme satelliittia irtosivat omille teilleen.
Rocket Lab on toinen pitkällä oleva amerikkalaisyhtiö, joka kehittää pieniä, mikro- ja minisatelliittien laukaisuun sopivia kantoraketteja. Toinen on Vector Space Systems, jonka kanssa muun muassa suomalainen Iceye on tehnyt laukaisusopimuksen.
Siinä missä Vector aikoo laukaista rakettejaan Alaskasta, käytää Rocket Lab Uudessa Seelannissa Māhian niemimaalle rakentamaansa laukaisukeskusta. Kummastakin paikasta voi lähettää kätevästi satelliitteja napojen kautta kulkeville radoille, eli siksi näiden ei täydy olla päiväntasaajalla.
Rocket Lab kertoo, että sillä on tekeillä parhaillaan viisi seuraavaa Electron -rakettia ja seuraava laukaisu on tiedossa vielä parin kuukauden aikana. Kunhan lennot pääsevät vauhtiin, aikoo yhtiö tehdä aluksi yli 50 laukaisu vuodessa ja lopulta noin 120 laukaisua vuodessa.
Kiinnostavaa yhtiön laukaisuissa on myös se, että niitä voi tilata ja ostaa suoraan netistä. Palvelu tosin lienee tässä vaiheessa vielä enemmänkin PR-henkistä, sillä tälläkin hetkellä sivuston mukaan paikkoja on edelleen tarjolla viime vuoden 2017 viimeiselle neljännekselle…
Kuten aika usein vuoden lopussa, on tällä viikolla tekeillä useampia rakettien lentoja, kun ne halutaan saada tehtyä ennen joulunaikaa. Laukaisusarjan piti alkaa jo sunnuntaina, mutta viivytysten vuoksi meno alkoi vasta tänään: ensin Ariane 5, sitten New Shepard ja Electron sekä Falcon 9 ovat vielä lähdössä. Lisäksi kiinalaiset ennättivät jo laukaisemaan oman kantorakettinsa!
Satelliitteja laukaistaan avaruuteen nykyisin jatkuvalla syötöllä, eikä näistä enää jakseta raportoida – edes täällä Tiedetuubissa – koko aikaa.
Tilanne on luonnollisesti toinen, jos lennoilla jokin menee pieleen, tai edessä on tällainen laukaisusuma kuin juuri nyt.
(Alla olevassa jutussa olevia tulevia laukaisuajankohtia on päivitetty)
Tämän rakettilaukaisusarjan piti alkaa alun perin jo viime viikolla, kun Kansainväliselle avaruusasemalle rahtia vievän Falcon 9 -raketin oli tarkoitus lähteä matkaan. Tätä laukaisua on lykkätty sittemmin useaan otteeseen, mutta nyt uudelleenkäytettävän, SpaceX -yhtiön Falcon 9 -raketin on tarkoitus lähteä matkaan perjantaina 15. joulukuuta klo 5.36 Suomen aikaa (päivitys: se lähti).
Kyseessä on siinä mielessä historiallinen lento, että raketissa on paitsi jo kertaalleen lentänyt ensimmäinen vaihe, niin myös aiemmin jo avaruudessa käynyt Dragon-rahtialus. Lento on siis kaksinkertainen kierrätyslento ja siten ennakkotapaus tulevasta, kun jo aikaisemmin lentäneitä avaruusaluksia ja kantorakettien vaiheita käytetään uudelleen.
Molemmat on kunnostettu lentojensa jälkeen ja testattu huolellisesti, joten ne varmastikin toimivat hyvin – mutta tietenkään tästä ei ole varmuutta.
Kyseessä on jo 15. Dragon-aluksen lento ja 13. operationaalinen rahtilento ISS-asemalle.
Laukaisu on myös merkittävä siinä mielessä, että se käyttää ensimmäistä kertaa SpaceX:n hallinnassa olevaa Cape Canaveralin laukaisualustaa, jolla tapahtui ikävä onnettomuus vuonna 2016. Raketti räjähti tuolloin testaamisen yhteydessä laukaisualustalla ja sai aikaan paitsi Falcon 9 -rakettien laukaisuohjelmaan suuren viivästyksen, niin myös tuhosi laukaisualustan lähes kokonaan.
Toisella yhtiön Floridassa olevalla alustalla, Cape Kennedyn puolella olevalla 39A:lla ollaan valmistelemassa lentoonsa Falcon Heavy -kantorakettia, jonka saaminen käyttöön olisi valtava askel eteenpäin nuorelle avaruusyhtiölle.
Tänään illalla Suomen aikaa rytisi Kouroun avaruuskeskuksesta matkaan Arianen lento VA240. Koodinimen V tarkoittaa ranskan kielen salaa vol, eli "lento", ja A merkitsee Arianea, joten kyseessä on jo 240. Arianen lento.
Tällä kerralla kyydissä oli neljä eurooppalaisen Galileo-navigointisysteemin satelliittia, jotka Ariane toimitti oikealle radalle, mistä satelliitit jatkavat kohti kukin omia ratojaan ja paikkojaan radoillaan.
Satelliitit 19, 20, 21 ja 22 tekevät Galileosta aimpaakin käyttökelpoisemman, sillä vaikka teoreettisesti systeemi on jo operationaalinen, kestää signaalin saaminen toisinaan hieman pitkään. Kunnolla toimiva Galileosta saadaan sitten, kun aktiivisten satelliittien määrä on 24 ja lisäksi avaruudessa on kuusi kappaletta varasatelliitteja. Tämä tapahtuu näillä näkymin vuonna 2020.
Ensi vuonna matkaan lähtee kaksi operationaalista satelliittia lisää ja kaksi varakappaletta. Seuraavaksi avaruuteen läheteään vielä neljä varakappaletta.
Arianen lento VA240 nousee lentoon.
Toinen laukaisu, jonka piti jo tapahtua, mutta jota on nyt lykätty keskiviikkoon, on Rocket Lab -yhtiön pienen Electron-raketin koelento Uudesta-Seelannista.
Kyseessä on nano- ja mikrosatelliittien laukaisuun tarkoitettu uusi kantoraketti, joka on tehnyt jo yhden lennon aikaisemmin, mutta lento ei aivan mennyt suunnitelmien mukaan: laukaisu sinänsä sujui hyvin, mutta raketti ei onnistunut saavuttamaan kiertoratanopeutta.
Nyt tavoitteena on laukaista kolme satelliittia avaruuteen – mutta nähtäväksi jää, toimiiko raketti tällä kerralla toivotusti.
Lentoa on lykätty eteenpäin jo viime kesästä alkaen, ja nyt kun raketti oli oikeasti tarkoitus lähettää matkaan, on lentoa jouduttu lykkäämään jo pari kertaa perjantaista alkaen. Seuraava yritys oli keskiviikkona, mutta sitäkin lykättiin ainakin päivällä eteenpäin liian voimakkaiden tuulien vuoksi.
Päivitys: yhtiö on lykännyt Electronin laukaisua tammikuuhun 2018
Toinen tänään illalla tapahtunut rakettilaukaisu ei tavoitellutkaan kiertorataa Maan ympärillä, vaan "pelkkää" pomppausta juuri ja juuri avaruuden puolelle.
Blue Origin -yhtiö kehittää uudelleenkäytettävää New Shepard -rakettia, jonka kuljettama kapseli voisi nostaa avaruusturisteja hyppylennoille noin sadan kilometrin korkeuteen. Lennoilla matkustajat näkisivät avaruudellisesti mustan taivaan ja kaarevan maapallon horisontin sekä kokisivat viitisen minuuttia kestävän painottomuuden
Lento – siis niin raketin nousu kuin laskeutuminen, sekä kapselin laskeutuminen laskuvarjon varassa – onnistuivat nyt hyvin, aivan kuten tapahtui myös jotakuinkin vuosi sitten lokakuussa 2016.
Yhtiö uhoaa nyt saavansa ensimmäiset maksavat matkustajat avaruuslennolle vielä ensi vuoden kuluessa. Kilpailusta Virgin Galactic -yhtiön kanssa tulee siis kova, sillä yhtiön käyttämän lentokonemaisen SpaceShip2:n on tarkoitus tehdä ensimmäinen kunnollinen avaruuslentonsa milloin vain ja matkustajalentojen on tarkoitus alkaa vuoden sisällä siitä eteenpäin.
Ellei siis mitään ihmeellistä tapahdu, alkaa suborbitaalinen avaruusturismi viimeinkin vuonna 2018!
New Shepard tämänpäiväistä edellisellä lennollaan.
Vuoden lopun toimintapyrskäys ei lopu tähän viikkoon.
Seuraavan avaruusasemalle suuntaavan kolmihenkisen miehistön on tarkoitus nousta matkaan Sojuz-aluksellaan 17. joulukuuta Baikonurin kosmodromista.
Joulukuun 22. päivänä on vuorossa Kaliforniasta, Vandenbergin lentotukikohdassa olevalta alustalta matkaan lähtevä Falcon 9 -raketti. Sen kyydissä on kymmenen Iridium-satelliittimatkapuhelinsysteemin satelliittia. Lento käyttää myös aiemmin jo lentänyttä ensimmäistä rakettivaihetta ja sen on tarkoitus laskeutua jälleen takaisin alas, Tyynellä valtamerellä kelluvan lavetin päälle.
Samana päivänä toiselta puolelta valtamerta, Japanista, on aikomus lähettää H-2A -kantoraketti Tanegashiman avaruuskeskuksesta. Mukana on muun muassa ilmakehää tutkiva satelliitti ja koealus, jonka on tarkoitus lentää hyvin alhaisella kiertoradalla.
26. joulukuuta on vuorossa Baikonurista lähtevä Zenit-raketti, jonka kyydissä on AngoSat, Angolan ensimmäinen satelliitti (jonka tosin on rakentanut venäläinen Energia-yhtiö).
Ja sitten joulukuun 27. päivänä on vielä lähdössä japanilainen pieni SS-520-5. Sen on tarkoitus viedä avaruuteen samoin pieni TRICOM 1R, joka kooltaan Aalto-1:n tapaan kolmen yksikön kuutiosatelliitti. Japanilaiset koettavat osaltaan tulla mukaan pikkusatelliittien laukaisuun näillä raketeillaan.
Kiina saattaa vielä laukaista myös yhden satelliitin vielä tämän vuoden puolella: Long March 2D -raketin on tarkoitus viedä kiertoradalle kaksi Superview -kaukokartoitussatelliittia Taiyuanin avaruuskeskuksesta. Satelliitit pystyvät kuvaamaan Maan pintaa alle metrin tarkkuudella ja kiinalaiset aikovat myydä kuvia ulkomaiseen malliin täysin kaupallisesti niin kiinalaisille kuin myös ulkomaisille asiakkaille.
Nanosatelliittiboomi tuo mukanaan nanorakettien vyöryn. Tuorein sellainen – nimeltään Vector – teki juuri toisen lentonsa Yhdysvalloissa. Tämä on hyvä uutinen myös suomalaiselle, orastavalle nanosatelliittialalle, koska näin niidenkin tuotteen saadaan tulevaisuudessa kätevämmin taivaalle.
Pienet nanosatelliitit ovat nyt hip ja pop, koska tekniikan kehittymisen ansiosta niillä voidaan tehdä paljon sellaisia asioita, mihin vaadittiin aikanaan suuri ja kallis satelliitti. Niinpä sellaisia laukaistaan avaruuteen koko ajan yhä enemmän, mutta tarvetta olisi vieläkin suuremmalle määrälle laukaisuita.
Käytännössä kaikki nanosatelliitit lähetetään matkaan nykyisin suurilla kantoraketeilla isojen satelliittien ohessa. Kun pääasiallinen kyytiläinen on saatu onnellisesti radalleen, pullautetaan pienet satelliitit ulos laukaisulaatikoistaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että pikkusatelliittien laukaisut tehdään kokonaan isompien satelliittien ehdoilla ja tapaan.
Nanosatelliitit olisi kuitenkin kätevämpää laukaista avaruuteen pienemmillä kantoraketeilla, jotka on räätälöity pienille satelliiteille. Siksi maailmalla kehitetään useitakin erilaisia uusia pikkukantoraketteja, jotka tähtäävät juuri nanosatelliittien laukaisuun.
Yksi tällainen on keväällä ensilentonsa tehnyt Electron, ja toinen lupaava tulokas on tänään jo toisen kerran* lentänyt Vector.
Vectorista suunnitellaan tehtäväksi kaksi versiota, 12 metriä korkea R-versio ja 16 metriä korkea H-versio. Pienempi voisi vielä 66 kg massaltaan olevan lastin matalalle kiertoradalle ja suurempi 160-kiloisen hyötykuorman.
Vector R voisi aloittaa kaupalliset lennot jo ensi vuonna ja sellaisia voidaan periaatteessa laukaista jopa sata vuodessa. Siis noin kaksi viikossa.
Vector H puolestaan olisi valmis tositoimiin vuonna 2019 ja niitä voitaisiin laukaista 25 vuodessa, eli karkeasti laskettuna joka toinen viikko.
Tänäinen raketti oli Vector R:n prototyyppi, jonka tarkoituksena ei ollut nousta vielä kiertoradalle, vaan osoittaa vain tekniikan toimivan lentämällä vain ylös ja alas (vähän kuin Pohjois-Korean ohjukset)..
Laukaisu tänään tehtiin Georgiasta, Yhdysvalloista, mutta varsinaisiksi laukaisupaikoiksi suunnitellaan Cape Canaveralia Floridassa ja Kodiakin rakettikeskusta Alaskassa. Kodiakista on tähän saakka laukaistu lähinnä pieniä luotausraketteja, mutta paikka olisi erinomainen maapallon napojen kautta kulkevien satelliittien lähettämiseen.
Hot of the press... amazing video of our launch today at @CamdenSpaceport pic.twitter.com/QBtPlCs8zs
— VECTOR (@vectorspacesys) August 3, 2017
* Juttua on päivitetty 4.8. aamulla: kyseessä oli jo toinen raketin lento, ei ensilento. Oletimme, että edellinen laukaisu toukokuun 3. päivänä oli vain paljon vaatimattomampi testi, mutta sekin oli jo "kunnollinen" koelento. Kummallakin kerralla yhtiö käytti jo Vector R -raketin prototyyppiversiota.
Tässä on lentokoneella kokoa: siipien kärkiväli on 117 metriä, eli kyseessä on tällä mittapuulla laskettuna maailman suurin lentokone. Pyöriä lentokoneen laskutelineissä on 28.
Stratolaunch on kuusimoottorinen ja kaksirunkoinen lentokone, jonka tarkoituksena on toimia ilmasta avaruuteen laukaistavien kantorakettien lähetysalustana. Se on lähes kokonaan komposiittirakenteinen, ja sen osia on otettu kahdesta tätä varten puretusta Boeing 747 Jumbo jetistä.
Kannibalisoimalla moottorit, avioniikkaa, ohjaamot, laskutelineet ja muita osia kahdesta Jumbosta yhtiö on säästänyt pitkän pennin lentokoneen rakennuskustannuksissa.
Lentokoneen koelennot aloitetaan vielä tänä vuonna ja tarkoituksena on aloittaa rutiininomaiset laukaisut vuonna 2020. Ensimmäinen testilaukaisu tehdään näillä näkymin vuonna 2019.
Kone nousee lentoon aikanaan suuri raketti kahden runkonsa välissä ilmaan, lentää noin 15 kilometrin korkeuteen ja pudottaa raketin siellä irralleen. Hetken kuluttua – kun lentokone on kaartanut etäämmälle – raketti sytyttää moottorinsa ja kuljettaa nokassaan olevan satelliitin avaruuteen.
Kyseessä on yksi monista kokonaan uusista kantorakettisysteemeistä, jotka tulevat tekemään satelliittien lähettämisestä paljon nykyistä edullisempaa ja kätevämpää.
Hanke julkistettiin vuonna 2011. Sen päärahoittajana on Microsoft-miljardööri Paul Allen, jonka lisäksi 300 miljoonaa dollaria alkupääomaa vaatineessa hankkeessa on mm. Scaled Composites. Scaled vastaa koneen suunnittelusta ja komposiittiosien tekemisestä, eikä siksi ole mikään ihme, että se muistuttaa kovasti SpaceShip2-alusta kuljettavaa White Knight -lentokonetta.
Jättikoneen massa on 226 800 kg, sen pituus on 72,5 metriä ja korkeus 15,2 metriä.
Se on suunniteltu kantamaan noin 250 tonnia massaltaan olevaa kantorakettia, eli suurimmillaan täyteen tankattu kone ja sen kuorma painavat noin 590 tonnia. Sen toimintasäde on noin 2200 km.
Tarkoituksena oli tehdä ensilento koneella jo vuonna 2015, mutta hanke on hieman myöhässä.
Lähiviikkoina lentokonetta testataan maassa, sitten sillä tehdään rullauskokeita ja lopulta kesän jälkeen on vuorossa ensilento. Koneen testaamiseen ja lentokelpuuttamiseen menee koko ensi vuosi, joten ensimmäiseen laukaisuun päästään vasta kahden vuoden päästä – jos kaikki sujuu hyvin.
Stratolaunchin hangaari on Kaliforniassa Mojavessa, mutta aikanaan kone voi laukaista raketteja matkaan lähes mistä vain, missä on tarpeeksi pitkä kiitorata ja sopiva paikka raketin laukaisuvalmisteluille.
Ensimmäisellä laukaisulla käytetään jo koeteltua ja hyväksi havaittua pientä Pegasus XL -rakettia, jota valmistellaan jo lentoa varten. Ennen laukaisua lentokonetta kun pitää testata perusteellisesti myös siten, että sen kyydissä on täysipainoinen raketti.
Aikanaan laukaisuihin tullaan käyttämään suurempaa ja kyvykkäämpää kantorakettia, mutta sen tyypistä ei yhtiö kerro vielä mitään. Alun perin Stratolaunch oli yhteistyössä Space X:n kanssa, mutta yhtiöiden tiet erosivat vuonna 2015, kun kumpikin halusi keskittyä tekemään laukaisuita omalla tavallaan.
Uusi avaruusaika on tuonut jo monia uusia yrittäjiä, ja osa näistä uusista yrittäjistä on nyt kiinnostavassa vaiheessa: siirtymässä puheista tekoihin. Eräs kiinnostavimmista on kalifornialainen Rocket Lab, joka aikoo tehdä kenties jo nyt sunnuntaina ensilennon Electron -nimisellä kantoraketillaan.
Rocket Lab on kehittänyt pientä kantorakettiaan jo neljän vuoden ajan. Olennainen osa rakettia on yhtiön itse suunnittelema ja valmistama rakettimoottori, joka on nimetty elektronin löytäjän Ernest Rutherfordin mukaan Rutherfordiksi.
Ensimmäistä koelentoa on valmisteltu aktiivisesti jo parin viikon ajan, ja raketilla on tehty simuloituja laukaisuja. Otsikkokuva on yhdestä sellaisesta.
Tositoimiin tämä "It's a Test" -nimen mielikuvitusrikkaasti saanut raketti pääsee aikaisintaan puoleltaöin ensi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Suomen aikaa, kun yhtiön kymmenen päivän mittaiseksi määrittelemä laukaisuikkuna aukeaa.
Kyseessä on ensimmäinen kolmesta koelaukaisusta, joiden jälkeen raketilla aletaan tehdä rutiinilentoja avaruuteen – olettaen tietysti, että koelennot sujuvat hyvin.
Yhtiö laukaisee rakettinsa Uudesta-Seelannista, saarivaltion itärannikolla sijaitsevasta Mahian niemimaalta. Sieltä raketit voidaan laukaista turvallisesti meren päälle moneen suuntaan.
Tavoitteena
Electron on kevyt raketti, jonka tarkoituksena on lähettää yhä suositummaksi tulevia pieniä satelliitteja avaruuteen. Sen kuorman massa voi olla suurimmillaan noin 220 kilogrammaa, joten raketti voi kuljettaa matalalle kiertoradalle kerralla joko pienen parven nanosatelliitteja tai yhden tai pari suurempaa minisatelliittia.
Karkeasti luokitellen nanosatelliitit ovat Aalto-1:n kaltaisia cubesateja, joiden massa on kilosta kymmeneen, mikrosatelliitit ovat kymmenestä kilogrammasta sataan ja minisatelliitit ovat sadasta kilogrammasta muutamaan sataan. Lisäksi mukaan ovat tulossa pikosatelliitit, jotka ovat alle kilon massaltaan olevia todella pienikokoisia satelliitteja.
Näille kaikille on paljon markkinoita, ja tällä haavaa kysyntä ylittää laukaisutarjonnan, koska esimerkiksi cubesatien tekeminen on tullut varsin helpoksi ja edulliseksi. Lisäksi pikkusatelliiteilla pystytään nykyisin tekemään monia sellaisia tutkimuksia, mihin aikaisemmin tarvittiin suuri ja kallis satelliitti.
Rocket Labs on yksinkertaistanut laukaisumyyntinsä jopa niin pitkälle, että kuka tahansa voi ostaa laukaisun heidän nettisivujensa kautta. Käytännössä ostamista seuraa kuitenkin vielä monta muuta vaihetta, ennen kuin satelliitti voidaan kuljettaa laukaisupaikalle ja lähettää kiertoradalle.
Electron on tehty edulliseksi, yksinkertaiseksi ja helposti laukaistavaksi. Yhtiön tavoitteena onkin suhauttaa niitä avaruuteen noin kerran viikossa, ellei jopa useammin.
Yhden laukaisun hinta on noin 4,9 miljoonaa dollaria, siis nykykurssilla noin 4,3 miljoonaa euroa. Yhden cubesatin lähettäminen maksaa alkaen 77 000 dollaria, siis noin 67 000 euroa.
Kaksivaiheinen kantoraketti on 17 metriä korkea ja 1,2 metriä halkaisijaltaan. Se pystyy laukaisemaan satelliitteja aina noin 500 kilometriä korkealla olevalle kiertoradalle.
Tähän saakka SpaceX on keskittynyt tuomaan Falcon 9 -rakettiensa ensimmäiset vaiheet takaisin Maan pinnalle, mutta nyt se ottaa askeleen eteenpäin: ensimmäinen uudellenkäytettävä raketti lentää kenties jo muutaman viikon kuluttua!
Kyseessä on viime vuoden huhtikuun 8. päivänä laukaistun raketin takaisin alas palannut ensimmäinen vaihe. Se saa luvan toimia jo toisen kerran kyydittäjänä laukaisussa, joka vie avaruuteen eurooppalaistekoisen tietoliikennesatelliitin.
Luxemburgissa majaansa pitävä tietoliikenneyhtiö SES ottaa siis riskin ja antaa laukaista SES 10 -satelliittinsa tällä uusiokäyttöraketilla.
Todennäköisesti yhtiö on saanut 10 % hinnanalennusta ja kenties lupaukset uudesta, ilmaisesta lennosta, jos nyt kaikki ei mene hyvin.
Uutta tällä lennolla on myös se, että SpaceX käyttää silloin uusinta laukaisualustaansa, joka on itse asiassa varsin vanha: se on Kennedyn avaruuskeskuksen alusta numero 39A, joka on toiminut aikanaan Apollo-kuualusten ja avaruussukkuloiden lähtöpaikkana. Yhtiö on vuokrannut sen käyttöönsä ja on muuttanut sen soveltumaan niin Falcon 9:n kuin sen tulevan isoveljen Falcon 9 Heavyn laukaisuihin.
Tämä lento on tosin vuorossa vasta kolmantena tästä eteenpäin laskiessa, sillä ensin SpaceX haluaa laukaista tammikuun 26. päivänä EchoStar 23 -tietoliikennesatelliitin ja sitten helmikuun 8. päivänä Kansainväliselle avaruusasemalle suuntaavan Dragon-rahtialuksen.
Jos ne menevät hyvin, on uusiokäyttölento vuorossa helmikuun puolivälin jälkeen. Alustavasti SpaceX on väläyttänyt päiväystä 22. helmikuuta.
SES ja SpaceX sopivat kierrätysvaiheen käytöstä jo viime vuonna, mutta lento on viivästynyt syyskuussa tapahtuneen räjähdyksen syyn selvittelyjen vuoksi. Kannattaa muistaa, että Falcon 9:n kaksi taannoista onnettomuutta ovat johtuneet molemmat toisen vaiheen ongelmista, ja että rakettien ensimmäiset vaiheet ovat toimineet hyvin – paitsi että niiden saaminen ehjinä takaisin alas osoittautui hieman hankalammaksi kuin SpaceX todennäköisesti odotti.
Viime viikonlopun lento osoitti kuitenkin osaltaan sen, että tekniikka toimii nyt erinomaisesti. Yhtiöllä on jo kaikkiaan seitsemän takaisin palannutta ensimmäistä vaihetta, ja niitä on tutkittu sekä testattu perinpohjaisesti, ennen kun nyt kertaalleen jo lentänyttä vaihetta uskalletaan käyttää uudelleen.
Falcon 9:n ensimmäinen vaihe on 47 metriä korkea ja se hoitaa suurimman työn satelliitin laukaisussa nostamalla raskaan raketin ilmaan, viemällä sen ilmakehän tiiviimpien osien läpi ja kiihdyttämällä toisen vaiheen useampikertaiseen äänen nopeuteen.
Uutiset ovat kiinnostavia myös Suomen ensimmäisen satelliitin, Aalto-1:n kannalta, koska se on vuorossa nykysuunnitelman mukaan seuraavalla Kaliforniasta tehtävällä Falcon 9:n lennolla. Siitä, haluaako ja voiko SpaceX tehdä samaan aikaan Floridan lentojen kanssa laukaisua Kaliforniasta, ei ole vielä tietoa.
Mutta jos lennot sujuvat hyvin, niin pitkään odottanut Aalto-1 voisi päästä matkaan helmikuun lopussa tai maaliskuun alussa!
Peukut pystyyn!
Jos Rocket Lab -yhtiön suunnitelmat toteutuvat, tulee tästä juuri valmistuneesta laukaisukeskuksesta maailman aktiivisin.
Yhtiön suunnittelema kevyt Electron-raketti pystyy kuljettamaan noin 150 kg massaltaan olevan kuorman – siis yhden tai useamman satelliitin – 500 km korkeudessa olevalle kiertoradalle.
Kerroimme yhtiöstä ja sen rakettisuunnitelmista viime maaliskuussa julkaistussa jutussamme: Satelliittilaukaisun voi tilata nyt myös netistä.
Yhtiö tosiaankin myy laukaisuitaan jo netissä ja edullisimmillaan taivaalle pääsee noin 44000 euron maksulla, joka on yhden yksikön cubesatin laukaisun hinta (50 000 Yhdysvaltain dollaria).
Yhtiön kotipaikka on Los Angelesissa, Yhdysvalloissa, mutta se tulee laukaisemaan rakettejaan Uudesta Seelannista. Laukaisupaikka sijaitsee saarivaltion pohjoissaaren itäreunalla olevalla Mahian niemimaalla, jonka itäpuolella avautuu Tyyni valtameri ja siellä on erittäin vähän lentoliikennettä. Alue sopii erinomaisesti hyvin erilaisille radoille laukaisuihin. Paikka sijaitsee varsin kaukana päiväntasaajasta, mutta asia ei haittaa lainkaan polaariradalle laukaisuja tehtäessä, koska silloin maapallon pyöriminen ei avusta juuri lainkaan satelliitin lähettämistä.
Electron on siis pieni ja kevyt kantoraketti, joka on suunniteltu erityisesti pienten satelliittien laukaisuun. Kun yleensä pienet satelliitit laukaistaan nyt suurilla kantoraketeilla yhdessä suurempien satelliittien kanssa, voidaan nyt laukaisuita tehdä – jos kaikki sujuu Rocket Labsin suunnitelman mukaan – huomattavasti helpommin. Yhtiö kaavailee laukaisevansa raketteja parhaimmillaan yhden kolmessa vuorokaudessa, joskin tyypillisesti laukaisuita tehtäneen viitisen kuukaudessa. Sekin on jo enemmän kuin missään muualla maailmassa.
Tarkoituksena on laukaista ensimmäinen Electron-raketti jo tämän vuoden puolella ja aloittaa kaupalliset lennot ensi vuoden alussa.
Yhtiön laukaisulistalla on tilauksia on useilta yliopistoilta, Nasalta sekä useilta kaupallisilta yrityksiltä. Listalla on myös Moon Express -kuukulkija.
Yleensä uutisissa kerrotaan nykyisin satelliittien ja avaruusalusten laukaisuista silloin, kun jokin menee pieleen.
Niinpä monella on ajatus siitä, että raketit pamahtelevat yhtenään – vaikka oikeasti tilanne on juuri päinvastainen. Kantoraketteja laukaistaan nykyisellään keskimäärin yli kerran viikossa, ja toisinaan useamminkin, sillä esimerkiksi viime vuonna laukaisuita oli kaikkiaan 86. Siis jotakuinkin 1,6 lentoa per viikko.
Toisinaan lennot pakkaantuvat yhdelle viikolle, kuten juuri nyt.
Eilen Kiina lähetti avaruuteen Tiangong-2 -avaruusasemansa, mutta lisäksi Ranskan Guyanasta laukaistu Vega vei taivaalle peräti viisi pientä satelliittia: PerúSAT-1 on Perun avaruusjärjestö CONIDAn (kyllä, Perullakin on oma avaruusasioihin erikoistunut hallintonsa) optisella alueella toimiva kaukokartoitussatelliitti, ja SkySat-satelliitit 4, 5, 6 ja 7 kuuluvat Googlen omistamalle Terra Bella -yhtiölle. SkySatit ovat pieniä, maapallon pintaa kuvaavia satelliitteja, joilla Google päivittää mm. Google Maps -palveluaan.
Yllä oleva video näyttää tämän lennon kokonaisuudessaan. Kyseessä oli jo seitsemäs Arianespace -yhtiön tänä vuonna tekemä laukaisu ja samalla seitsemäs pitkälti italialaisvalmisteisen Vegan lento. Kaikki lennot ovat sujuneet hyvin.
Laukaisu tapahtui viime yönä Suomen aikaa ja klo 22.43.35 paikallista aikaa Kouroussa. Videolla näytetään lähtölaskennan viimeisen noin varttitunnin tapahtumat ja yli tunnin kestävä lento laukaisun jälkeen. Sen aikana raketti nousee avaruuteen ja kuljettaa kunkin satelliitin halutulle radalleen.
Laukaisu on videolla kohdassa 14.10 minuuttia.
Videolla näkyy hyvin se, että Vega on pieni kiinteällä polttoaineella toimiva raketti. Se nousee lentoon lähes saman tien moottorin käynnistämisen jälkeen ja kohoaa ylös hyvin nopeasti. Esimerkiksi raskas Ariane 5 sytyttää ensin nestemäisellä polttoaineella toimiva rakettinsa ja sen kerättyä täyden työntövoimansa, raketti alkaa nousta varsin hitaasti ylös. Mutta luonnollisesti nopeus lisääntyy sitä vauhdikkaammin, mitä kevyemmäksi raketti tulee polttoaineen ja nestehapen palaessa.
Ja mitä tulee vielä rakettien laukaisuihin, niin tämän viikon toiminta ei ole vielä ohitse! Tänään illalla on tarkoitus laukaista avaruuteen Atlas V -kantoraketti Vandenbergin lentotukikohdasta, Kaliforniasta. Sieltä on tarkoitus lähettää matkaan myös Aalto-1 Falcon 9 -raketilla, mutta laukaisun ajankohta on edelleen epävarma taannoisesta Falcon 9:n räjähdyksestä johtuen.
Onnettomuudet ovat nykyisin hyvin harvinaisia, mutta Falcon 9:llä niitä on ollut tänä ja viime vuonna yhteensä kaksi, mikä on hieman huolestuttavaa.
Amazon-nettikaupan perustajajohtaja Jeff Bezos kertoi nyt syyskuun alussa hurjasta suunnitelmasta: hänen toinen yhtiönsä, avaruusturismiin tarkoitettua rakettia tekevä Blue Origin suunnittelee aivan uutta, suurikokoista, lähes kokonaan uudelleenkäytettävää rakettia. New Glenn -nimen saanut raketti olisi lähes yhtä iso kuin ammoinen kuuraketti Saturnus V.
Raketti olisi siis kuin nyt toimintansa jo käytännössä osoittanut SpaceX:n Falcon 9, jonka ensimmäinen vaihe palaa takaisin maan kamaralle. Näin laukaisukustannukset saadaan periaatteessa paljon edullisemmiksi, koska kantoraketin kaikkein suurinta ja kalleinta osaa ei täydy tehdä joka kerta uudelleen.
Blue Origin itse asiassa ennätti tekemään takaisin alas palaavan raketin ennen SpaceX:ää, tosin yhtiön New Shepard on Falcon 9:ään verrattuna pieni ja kevyt. Bezosin raketti onkin suunniteltu "vain" hyppäyksiin ilmakehän ulkopuolelle, mikä on huomattavasti vaatimattomampi temppu kuin avaruusaluksen lähettäminen Maata kiertävälle radalle.
Mutta New Glenn olisi raketin uusi, suurempi versio, joka pystyisi lähettämään suuriakin kuormia avaruuteen.
Raketista on suunnitteilla kaksi versiota, joissa kummassakin on samanlainen, takaisin Maahan palaava ensimmäinen vaihe. Sen seitsemän BE-4 -nimistä rakettimoottoria käyttävät ajoaineinaan metaania ja nestehappea.
Ensimmäisen vaiheen päällä olisi lennosta riippuen joko vain yksi ylempi vaihe, tai kaksi vaihetta. Kaksivaiheinen versio olisi 82 metriä korkea ja kolmivaiheinen peräti 95 metriä korkea. Ammoinen Saturnus V -kuuraketti oli 111 metriä, eli raketti olisi suurimmillaan lähes yhtä massiivinen näky. Työntövoimaa New Glennissä olisi lähes 17 miljoonaa Newtonia, eli 17 000 kN, mikä on yli kolme kertaa nykyisen Falcon 9:n ensimmäisen vaiheen työntövoiman.
Blue Origin jatkaa siis nimissä astronauttilinjalla, sillä New Shepard oli kunnianosoitus Alan Shepardille, ensimmäiselle amerikkalaiselle avaruudessa, ja uusi jättiraketti lainaa nimensä John Glenniltä, joka teki ensimmäisenä kierroksia oikein maapallon ympäri. Shepardin lento oli – kuten New Shepardin – pomppaus korkealle, kun taas Glenn nousi varsinaisesti kiertoradalle – kuten New Glenn.
Jeff Bezos New Shepard takanaan.
Rakettisuunnitelma ei sinällään ole mikään yllätys, sillä Bezosin yhtiö on vuokrannut Cape Canaveralin legendaarisen laukaisualustan 36 käyttöönsä jo jokin aikaa sitten. New Glenn tulee siis käyttämään sitä.
"Näkemyksemme mukaan miljoonat ihmiset tulevat elämään ja työskentelemään avaruudessa, ja New Glenn on tärkeä askel kohti tätä", kertoo Bezos. "Mutta tämä raketti ei tietenkään ole viimeinen. Seuraavana piirustuslaudallamme on New Armstrong. Mutta siitä kerrotaan joskus myöhemmin.”
Jos nimi on enne, niin New Armstrong suuntaa Neil Armstrongin tapaan ulos maapallon lähipiiristä...
Olemassa olevat (ja kuuraketti Saturnus V) sekä tulossa olevat raketit vertailussa.
Eurooppalainen satelliittioperaattori SES on ensimmäinen yhtiö, joka on tilannut lennon SpaceX -yhtiön jo kertaalleen lentäneellä Falcon 9-kantoraketilla: SES-10 -tietoliikennesatelliitti laukaistaan avaruuteen myöhemmin tänä vuonna raketilla, jonka ensimmäinen vaihe on kierrätyskamaa.
SpaceX -yhtiö on onnistunut jo kuusi kertaa tuomaan Falcon 9 -kantorakettinsa ensimmäisen vaiheen enemmän tai vähemmän ehjänä takaisin Maan pinnalle. Kaksi näistä on palannut takaisin lähelle laukaisupaikkaa kiinteälle maalle Cape Canaveralissa, Floridassa, ja neljä on käyttänyt merellä odottamassa ollutta lauttaa.
Ensimmäinen uudelleenkäytettävä raketti käyttää viime huhtikuussa Dragon-rahtialuksen kohti avaruusasemaa laukaisseen kantoraketin ensimmäistä vaihetta. Tuo oli ensimmäinen laukaisu, jolloin laskeutuminen merellä olleelle lautalle onnistui – siitä ei tosiaankaan ole kuin muutama kuukausi, ja nyt laskeutumiset tuntuvat sujuvan jo rutiinilla.
Luxemburgissa päämajaansa pitävä SES on puolestaan SpaceX -yhtiön vakioasiakas, sillä se on laukaissut jo kaksi satelliittiaan yhtiön Falcon 9:llä ja sillä on tilaus neljälle laukaisulle lisää.
Laukaisun ei paljastettu, mutta SES kertoo, ettei se saanut "mitään erityistä alennusta laukaisusta". Laukaisun listahinta on 55 miljoonaa euroa, mutta on todennäköistä, ettei SES maksa ihan tuota – onhan kyseessä jälleen koelento ja siten siinä on normaalia suurempi riski.
Tosin satelliitteja vakuuttavien yhtiöiden mielestä kyse on jo varsin toimivasta tekniikasta, sillä ne eivät veloita normaalia enempää vakuutusmaksuja tästä laukaisusta. SpaceX ei ole laukaissut rakettivaiheitaan aikaisemmin uudelleen, mutta laukaisuita on keskeytetty ennen lentoonlähtöä moottorien käynnistämisen jälkeen, jolloin kyseessä on periaatteessa moottorien ja tekniikan kannalta lähes kuin uusi lento. Falcon 9 on myös suunniteltu alusta alkaen uudelleenkäytettäväksi ja se on testattu siten. Tämä ensimmäinen uusiokäyttövaihe on myös huollettu ja tarkastettu erityisen huolellisesti.
Mikäli SpaceX onnistuu saamaan ensimmäisten vaiheiden kierrättämisen toimimaan, lupaa se noin 30 %:n leikkausta laukaisuiden hintoihin. Ensimmäiset vaiheet ovat rakettien suurimpia ja hinnakkaimpia osia.
Otsikkokuvassa on THAICOM 8 -satelliitin laukaisseen raketin ensimmäinen vaihe saapumassa Cape Canaveralin satamaan kesäkuun alussa.
Tiedetuubi © 2012-2024
