Kohuasteroidilla on salaseuralainen: katso paljastava kuva!

Kuva NASA / JPL-Caltech
Markus Hotakainen

Eilisiltana Maan ohi pyyhältänyt asteroidi 2004 BL86 saatiin onnistuneesti tutkakuviin. Goldstonen 70-metrisellä radioteleskoopilla tehtiin asteroidista mittauksia, joista saatiin koottua 20 yksittäistä kuvaa ja luotua lyhyt video (oikealla) asteroidista, joka pyörähtää akselinsa ympäri kerran 2,6 tunnissa.

Tutkakuvista tehty animaatioKuvien erotuskyky on parhaimmillaan noin neljä metriä pikseliä kohti, joten asteroidin pinnalla erottuu jonkin verran yksityiskohtia, pääasiassa kraattereita. Pienikokoiseksi kappaleeksi 2004 BL86 on yllättävän pyöreä. 

Varsinainen yllätys ei kuitenkaan ollut asteroidin muoto eikä edes sen halkaisija eli noin 325 metriä, vaikka se osoittautuikin hieman arvioitua pienemmäksi, vaan 70 metrin läpimittainen kuu, joka kiertää asteroidia. Videon perusteella näyttää siltä, että kuun kiertorata on voimakkaasti kallistunut asteroidin ekvaattorin eli päiväntasaajan suhteen. 

Periaatteessa kuun löytyminen ei ollut poikkeuksellista, sillä Maan radan tietämillä liikkuvista yli 200-metrisistä asteroideista arviolta 16 prosentilla eli suunnilleen joka kuudennella on yksi tai kaksi pientä kuuta. 

Ohituksen aikana saatiin tutkamittausten avulla määritettyä myös asteroidin rata entistä tarkemmin. Aiempi arvio on edelleen pätevä eli 2004 BL86 ei tule tätä lähemmäs ainakaan 240 vuoteen.

Maan lähistölle tulevat NEO-asteroidit (Near Earth Objects) ovat erityisen tarkkailun kohteina. Kaikkia ei vielä edes tunneta, mutta arvioiden mukaan niistä on löydetty jo yli 98 prosenttia.

Ensi vuonna NASA lähettää matkaan OSIRIS-Rex-luotaimen, joka matkaa tutkimaan asteroidia nimeltä (101955) Bennu (1999 RQ36). Se lukeutuu lähiasteroideihin ja potentiaalisesti vaarallisiksi luokiteltuihin kappaleisiin. Alla oleva kuva on koottu Arecibon 305-metrisellä radioteleskoopilla tehdyistä tutkamittauksista.

Tutkijoiden mukaan on olemassa pieni mahdollisuus, että Bennu törmää Maahan 2100-luvun lopulla. Todennäköisyys on hyvin pieni – alle 0,04 prosenttia – mutta noin 500 metrin läpimittaisen kappaleen törmäys aiheuttaisi suurta tuhoa.

OSIRIS-Rex-luotaimen avulla testataan tekniikkaa, jolla voidaan tutkia uhkaavia avaruuden kappaleita, mutta se tekee myös perustutkimusta, joka antaa tietoa Aurinkokunnan synnystä ja kehityksestä. Luotain saavuttaa määränpäänsä vuonna 2019 ja palauttaa asteroidista ottamansa näytteen Maahan vuonna 2023.

Suunnitelmissa on myös "asteroidikaappaus" 2020-luvulla. ARM-hankkeen (Asteroid Redirect Mission) tarkoituksena on napata kiinni Maan läheisyyteen tuleva pieni asteroidi ja siirtää se Kuuta kiertävälle radalle. Sen jälkeen astronautit matkaavat tutkimaan asteroidia paikan päälle.

Kuva: OSIRIS-Rex -luotain.

Populaaripuuroa: Tiede on niin vaikeaa

Tänään maanantaina 26. tammikuuta asteroidi "nimeltä" 2004 BL86 sujahtaa Maan ohi noin 1,2 miljoonan kilometrin päästä. Ohitus on melko likeinen, sillä asteroidin pienin etäisyys on vain noin kolme kertaa Maan ja Kuun välimatka.

Kokoa avaruuden kivenjärkäleellä on arviolta puolisen kilometriä, samaa luokkaa kuin asteroidilla, jonka törmäys noin 75 miljoonaa vuotta sitten sai aikaan Lappajärven kraatterin.

"Kohu-uutinen" herätti tietysti myös valtamedian ja yksimielisyys tapahtuman harvinaisuudesta on lähes liikuttavaa. Tässä joitakin sitaatteja eri tiedotusvälineiden nettiuutisista…

Yle: "2004 BL86 vilahtaa maapallon ohi lähempää kuin mikään aiempi yhtä iso asteroidi."

Ilta-Sanomat: "Ulkoavaruudessa asteroidin on määrä ohittaa Maa tänään lähempää kuin yksikään tunnettu asteroidi aiemmin."

Iltalehti: "Maanantaina ulkoavaruudessa on määrä tapahtua ennätyksellinen ohitustilanne, kun asteroidi ohittaa Maan lähempää kuin yksikään tunnettu vastaava kappale aiemmin."

Keskisuomalainen: "Maanantaina ulkoavaruudessa on määrä tapahtua ennätyksellinen ohitustilanne, kun asteroidi ohittaa Maan lähempää kuin yksikään tunnettu vastaava kappale aiemmin."

Aamulehti: "Ulkoavaruudessa asteroidin on määrä ohittaa Maa tänään lähempää kuin yksikään tunnettu asteroidi aiemmin."

Kaleva: "Ulkoavaruudessa asteroidin on määrä ohittaa Maa tänään lähempää kuin yksikään tunnettu asteroidi aiemmin."

Pohjalainen: "Ulkoavaruudessa asteroidin on määrä ohittaa Maa tänään lähempää kuin yksikään tunnettu asteroidi aiemmin."

Maaseudun Tulevaisuus: "Ulkoavaruudessa asteroidin on määrä ohittaa Maa tänään lähempää kuin yksikään tunnettu asteroidi aiemmin."

YLE oli sentään oikonut uutistaan: "Korjattu kello 10.25: 2004 BL86 käy lähempänä kuin yksikään näin suuri asteroidi aiemmin. Jutussa kerrottiin virheellisesti, ettei yksikään asteroidi olisi ohittanut maata lähempää."

Mutta korjauskaan ei osunut ihan kohdalleen.

Isommista aviiseista selviää puhtain paperein vain Helsingin Sanomat: "Se on kuitenkin lähin asteroidien ohitus pitkään aikaan. Seuraavan kerran asteroidi tulee lähemmäs, kun asteroidi 1999 AN10 ohittaa maapallon vuonna 2027." Tai melkein puhtain paperein: pienempiä asteroideja kulkee Maan ohitse jo tuota aiemminkin.

Juuri näin. Ja 1999 AN10 mainitaan myös Nasan sivuilla, joille monessa uutisessa linkataan: "The flyby of 2004 BL86 will be the closest by any known space rock this large until asteroid 1999 AN10 flies past Earth in 2027".

Noin kilometrin läpimittainen 1999 AN10 ohitti Maan läheltä myös vuonna 1946, jolloin etäisyyttä oli hieman alle miljoona kilometriä. Miten se nyt olikaan: "…lähempää kuin yksikään tunnettu asteroidi aiemmin."

Kun vertailee yllä listattuja lainauksia, monissa on ihan sama sanamuoto. Ja se johtaakin jäljet SylTTytehtaalle. Suomen Tietotoimiston laatima uutinen on levinnyt mediaan kulovalkean lailla – mikä tietysti on STT:n toiminnan perusidea.

Nyt tästä "läpäisyperiaatteesta" oli kuitenkin aika lailla enemmän haittaa kuin hyötyä. Kun liikkeelle laskettu uutinen on virheellinen – tai ainakin siinä on selkeitä virheitä – ja kyseessä on vieläpä tiedeuutinen, on aika epätodennäköistä, että se tulisi korjattua ennen ilmestymistään lukuisissa lehdissä ja niiden nettisivuilla.

Ja mikä pahinta, uutinen menee lukijoihin ihan yhtä täydestä kuin sen laatineisiin toimittajiinkin. Koska se on tiedettä ja se on vaikeaa eikä kaikkea voi tietää eikä kaikkea ehdi tarkistaa.

Totta, tiede on vaikeaa, mutta sitä suuremmalla syyllä asiat pitäisi tarkistaa. Joskus se voi olla hankalaa – vaikka se nykyisin onkin helpompaa kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa – mutta tällä kertaa olisi riittänyt alkuperäisen tiedotteen lukeminen. Ja sen suomentaminen oikein.

PS. Suomen Tietotoimisto korjasi uutistaan iltapäivällä. Kuinkahan monella nettisivulla korjauksesta tullaan kertoneeksi ja kuinka monen lukijan silmiin se osuu?

 

 

 

 

 

 

blogi
markus hotakainen
populaaripuuroa
2004 BL86

Haluatko nähdä asteroidin?

Kuva NASA / JPL-Caltech
Markus Hotakainen

Tänään maanantaina Maan ohi viilettää asteroidi (357439) 2004 BL86, eli tuttavallisesti 2004 BL86. Etäisyys on pienimmillään 1,2 miljoonaa kilometriä eli noin kolme kertaa Maan ja Kuun välimatka. Avaruuden kivenmurikan kokoa ei tiedetä tarkasti, mutta kirkkauden perusteella sen arvellaan olevan noin 500 metriä.

Tällaisia ohituksia ei tapahdu kovin usein. Seuraavan kerran yhtä iso kappale ohittaa Maan läheltä 7. elokuuta 2027, jolloin noin kilometrin läpimittainen 1999 AN10 tulee likimmillään 390 000 kilometrin eli suunnilleen Kuun etäisyydelle Maasta. Samainen asteroidi ohitti Maan läheltä myös vuonna 1946. Silloin etäisyyttä oli hieman alle miljoona kilometriä.

2004 BL86:n löysi 30. tammikuuta vuonna 2004 tähtitaivasta koko ajan tarkkaileva LINEAR-robottiteleskooppi. Asteroidin kiertoaika Auringon ympäri on 1,84 vuotta, ja se kulkee soikealla radalla, jonka lähin etäisyys Auringosta on hieman maapallon rataa lähempänä (0,8967 AU) ja suurin etäisyys (2,108 AU) jotakuinkin asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin välissä. Tällä radallaan se tulee siten aina välillä lähelle maapalloa.

Nasan NEO-viraston (Near Earth Object Program Office) johtajan toimesta vastikään eläköityneen Don Yeomansin mukaan Maan lähiasteroideihin lukeutuva 2004 BL86 tulee seuraavan kerran yhtä lähelle planeettamme aikaisintaan 200 vuoden kuluttua.

Ohituksia toki tapahtuu tätä ennenkin: seuraava suurikokoinen kappale, joka vilahtaa Maan vierestä, on 2014 YB35, jonka rata kulkee 4 500 000 kilometrin (11,6 Maan ja Kuun välistä keskimääräistä etäisyyttä) päästä 27. maaliskuuta 2015.

Taivaanmekaniikan lakien mukaan ei ole pienintäkään mahdollisuutta, että mikään näistä osuisi Maahan.

Lähiohitus tarjoaa kuitenkin erinomaisen tilaisuuden tarkastella avaruuden pienkappaletta melko läheltä. 2004 BL86:ta onkin havaittu jo aktiivisesti ja etenkin lähiohituksen aikaan sitä tutkitaan monin teleskoopein. Erityisen kiinnostavia nämä lähelle tulevat kappaleet ovat radioteleskooppien kannalta, koska niillä voidaan tehdä tarkkoja tutkahavaintoja. Niistä näkee hyvin esimerkiksi asteroidin muodon ja pyörimisliikkeen. 

Eräs kiinnostavimmista tutkittavista asioista on myös yksinkertaisesti kappaleen koko, sillä toistaiseksi kirkkauden perusteella tehty arvio 2004 BL86:n koosta on varsin epätarkka: asteroidi saattaa olla joko 300 metriä tai jopa kilometrin halkaisijaltaan.

Näkyvissä myös taivaalla – mutta ei paljain silmin

Asteroidin 2004 BL86 voi yrittää nähdä myös harrastajavälinein. Hyvissä eli pilkkopimeissä olosuhteissa se voi näkyä kirkkaimmillaan jopa kiikarilla, mutta kaukoputkella sen erottaa melko helposti. Asteroidi on kuitenkin vain pieni valopiste, joten sen kulkureitti täytyy tietää tarkasti, jotta sen erottaa tähdistä.

Kun asteroidi on lähimpänä Maata maanantai-iltana kuuden jälkeen, se on vielä eteläisellä taivaanpallolla, mutta nousee illan ja yön kuluessa yhä pohjoisemmas (karttoihin merkityt kellonajat ovat UT-aikaa eli niihin on lisättävä kaksi tuntia, jotta saa Suomen ajan).

Kirkkaimmillaan asteroidi on 9. magnitudia, joten se ei ole häikäisevän kirkas, mutta erottuu ehkä helpoimmin juuri liikkeensä ansiosta. Lähimpänä ollessaan 2004 BL86 vaeltaa taivaalla noin 2,7 asteen matkan tunnissa eli Kuun näennäisen läpimitan verran reilussa kymmenessä minuutissa. Myöhemmin yöllä se ohittaa hyvin läheltä Kravun tähdistön avointa tähtijoukkoa M44, joka tunnetaan myös nimillä Praesepe ja Seimi. 

Helpoin tapa havaita ohilentoa onkin tehdä se tietokoneen välityksellä: muun muassa Virtual Telescope seuraa tapahtumaa reaaliaikaisesti.

Tilaa aihepiirin 2004 BL86 RSS-syöte