Kuuhun lähdetään Pradat päällä ja avaruudessa asutaan Hiltonin hotellissa

Milanossa viime viikolla pidetyn Kansainvälisen astronauttisen yhdistyksen vuosikokouksen tärkeimmät teemat olivat Kuu ja uudet avaruusasemat.

Näitä esiteltiin teknisten esitysten lisäksi myös suuressa näyttelyssä, minkä lisäksi paikalla julkistettiin monia uusia ja jopa yllättäviä kumppanuuksia. Esimerkiksi Nasan uudet avaruusasut ovat Axiom Spacen tekemiä ja apuna heillä on muun muassa muotitalo Prada. Hotelliketju Hilton puolestaan on mukana tekemässä uutta avaruusasemaa. Tällä videolla Jari Mäkinen kertoo näistä sekä selittää laajemmin mistä tulevissa kuulennoissa ja avaruusasemissa on kyse. Video on kuvattu pääosin 14.-16. lokakuuta 2024 Milanon konfrenssikeskuksessa.

Huima avaruusturistilento Polaris Dawn – avaruuskävely ja etäisyysennätys

Polaris Dawn -lento lähti matkaan nyt tiistaina 10. syyskuuta aamulla.

Kerron tällä pikaisesti matkan päällä tehdyllä videolla mistä oikein on kyse tässä miljardööri-lentäjä-astronautti-seikkailija Jared Isaacmanin kustantamassa lennossa. Miten avaruuskävely tehdään ja kuinka kauas alus oikein etääntyy maapallosta?

Virgin Galactic on jälleen yhtä lentoa lähempänä rutiinilentojen alkamista avaruuteen (video)

Virgin Galactic -yhtiön avaruuslentokone VSS Unity teki tuoreimman lentonsa viime viikolla 22. helmikuuta. Kuten edellisellä lennollaan, alus nousi nytkin amerikkalaisen määritelmän mukaan avaruuteen, eli yli 80 kilometrin korkeuteen.

 

Mukana lennolla oli kahden lentäjän (Dave Mackay ja Michael Masucci) lisäksi myös matkustaja: yhtiön "astronauttikouluttaja" Beth Moses pääsi kokemaan kyytiä ja testaamaan matkustamoa. Tämä onkin tarpeen, sillä hänen vastuullaan myöhemmin on asiakkaiden valmentaminen lentoa varten.

Muutamia minuutteja kestäneen painottomuuden aikana hän leijui matkustamossa vapaasti samaan tapaan kuin matkustajat tulevat tekemään lennoillaan. Mukana oli myös Nasan painottomuuskokeita; turistien lisäksi myös tutkijat tulevat käyttämään aikanaan konetta.

Aluksen kyydissä olleesta kolmikosta Mosesilla oli eniten kokemusta painottomuudesta, sillä hän on toiminut astronauttikouluttajana Nasassa ja ollut mukana sadoilla painottomuuslennoilla.

Virgin Galactic näyttääkin nyt etenevän varsin hyvin kohti rutiininomaisten lentojen alkua. Ellei takaiskuja tapahdu, pääsevät ensimmäiset lipuistaan maksaneet asiakkaat kyytiin jo syksyllä. Todennäköisesti jo sitä ennen esimerkiksi Virgin-yhtiöiden johtaja, hankkeeseen paljon rahaa sijoittanut Richard Branson käynee koittamassa miltä meno maistuu. Tämä on myös hyvää mainosta yhtiölle.

Nyt lennon huippukohta oli 89,9 km, eli pari kilometriä korkeammalla kuin edellisellä lennollaan. Lentäjät kiihdyttivät VSS Unityn myös hieman suurempaan nopeuteen, 3,04 -kertaiseen äänen nopeuteen.

Nopeus ja korkeus riippuvat toisistaan, sillä suurimman osan lentoajasta alus on vapaassa heittoliikkeessä paraabelin muotoisella radalla, ja sen huippukohta nousee sitä korkeammaksi, mitä suurempi on aluksen nopeus aluksi. Lentohan tapahtuu siten, että SpaceShip2 nousee ilmaan WhiteKnight2 -lentokoneen mahan alla ja vapautuu omille teilleen noin 15 kilometrin korkeudessa.

Siellä alus sytyttää rakettimoottorinsa ja kääntää nokan kohti taivasta. Rakettimoottori työntää alusta ylöspäin ja kiihdyttää sitä aina siihen saakka, kun polttoaineita riittää. Sen jälkeen matka jatkuu ylöspäin, mutta nyt koko ajan hidastuen samaan tapaan kuin kivi, joka heitetään ilmaan: vähän ajan kuluttua vauhti loppuu ja alus alkaa pudota alaspäin.

Siinä missä kivi tulee alas asti ja kopsahtaa pian pintaan, liitää SpaceShip2 alas lentokoneena ja laskeutuu pehmeästi kiitoradalle. Koska alus putoaa lähes tyhjästä avaruudesta ilmakehään suurella nopeudella, joka vastaa noin 2,7 -kertaista äänen nopeutta, sen pinta kuumenee ilmanvastuksen vuoksi. Ilmanvastus myös jarruttaa putoamista varsin voimakkaasti; matkustajat tuntevat olevansa noin kolme kertaa painavampia.

SpaceShip2:n lennot eivät ole siis aivan "oikeita" avaruuslentoja, koska ne ovat vain hyppäyksiä juuri ja juuri avaruuden puolelle. Tarkalleen ottaen nämä kaksi lentoa eivät ole myöskään käyneet avaruudessa, sillä sen kansainvälisesti määritelty raja on 100 km. Raja ei ole kuitenkaan selvä ja olosuhteet niin 80 kilometrissä kuin 20 km korkeammallakin ovat ihmisen kannalta täysin avaruudelliset: aluksen ulkopuolella käytännössä tyhjiö, Aurinko porottaa polttavasti ja maapallo näkyy jo lähes samaan tapaan kuin Kansainväliseltä avaruusasemalta otetuissa kuvissa.

Lyhytkin hyppäyslento 80 kilometrin korkeuteen on siten teknisesti haastava, aluksen pitää olla oikea avaruusalus ja lentoon tulee suhtautua kuten avaruuslentoon – siksi Virgin Galactic eteneekin koelennoissaan nyt hyvin rauhallisesti ja turvallisesti.

Suurimmat erot "oikeisiin" avaruuslentoihin ovat lennon kesto (vain minuutteja) ja pienempi nopeus, jolla alus saapuu ilmakehään (2 Mach vs. noin 25 Mach).

rakettimoottori toimii

Pientä kilpailua ilmassa

Virgin Galacticin ohella Blue Origin -yhtiö on etenemässä kovaa vauhtia kohti rutiinilentoja avaruuteen. Amazon-miljardööri Jeff Besozin perustama Blue Origin testaa parhaillaan New Shepard -nimistä rakettia ja sen mukana olevaa kapselia, joiden avulla matkustajat (ja tutkijat) voivat tehdä samanlaisia hyppäyksiä avaruuden puolelle.

New Shepard on kuitenkin raketti, joten se nousee lentoon pystysuoraan. Kapseli laskeutuu alas laskuvarjojen varassa. Näillä lennoilla päästään korkeammalle kuin SpaceShip2:lla (ainakaan nyt aluksi), ja kapselista on paremmat näkymät ulkopuolelle, koska siinä on suuret ikkunat.

Seuraava Blue Originin tekemä lento saattaa tapahtua melkein koska tahansa ja hekin saattavat päästä tositoimiin asiakkaiden kanssa vielä syksyllä.

Mitä Elon Muskin retroraketti tekee Teksasissa?

Kun kyse on avaruuslennoista, on taakse vähitellen jäämässä oleva vuodenvaihde ollut jo hengästyttävä: Ultima Thulen ohilento, saapuminen asteroidille, laskeutuminen Kuuhun, kolme suomalaissatelliittia avaruuteen ja avaruusturismialus viimeinkin lentämässä avaruuden rajamailla. Kenties merkittävin asia on kuitenkin ollut toistaiseksi poissa otsikoista, sillä vain friikit Twitterissä ja muut asianharrastajat ovat jakaneet kuvia SpaceX:n Texasissa valmistuvasta kokeellisesta raketista.

Retroraketti on väläys tulevasta, tosin ensi vuonna saadaan siitä vain maistiaisia.

Hopeanhohtoinen, Tintin kuuraketilta näyttävä Starship Hopper on laite, joka testaa tulevan Starship-avaruusaluksen tekniikkaa ja toimintaa. Samaan tapaan kuin SpaceX harjoitteli Falcon 9 -kantorakettien ensimmäisten vaiheiden (nyt rutiininomaista) palaamista takaisin alas lentonsa päätteeksi, käytetään tätä lopullista pienempää ja yksinkertaisempaa rakettia Starshipin maahanpaluun kokeiluun.

Starship on SpaceX:n ja sen johtajaperustaja Elon Muskin kaavaileman BFR-superraketin ylempi osa, joka olisi uudelleenkäytettävä ja palaisi lentonsa jälkeen takaisin Maahan samaan tapaan kuin Falcon 9:n ensimmäiset vaiheet tekevät nyt. Ei siis avaruussukkulan tapaan liitokoneena, eikä avaruuskapseleiden tapaan laskuvarjoilla, vaan yksinkertaisesti rakettimoottorien avulla hidastaen, futuristisesti pystysuoraan alas laskeutumalla.

Kun BFR-raketin ensimmäinen vaihe (nimeltään yksinkertaisesti Super Heavy) tekee samoin, on raketti kokonaisuudessaan täysin uudelleenkäytettävä. Kooltaan tämä on laukaisuvaiheessa suurempi kuin ammoiset Apollo-lentojen kuuraketit – korkeutta sillä on lähes 120 metriä. Se pystyy nostamaan matalalle kiertoradalle Maan ympärillä noin sadan tonnin lastin kerralla.

Starship puolestaan on 55 metriä pitkä ja siitä on suunnitteilla kolme versiota. Yksi on rahdin kuljettamista varten, toinen ihmismatkustajia varten ja kolmas on tankkialus.

Rahtialus on periaatteessa mullistava, sillä se voisi viedä niin pikkusatelliitteja kuin suuria ja painavia avaruusasemien osia tai mitä muita rahteja avaruuteen kätevästi ja edullisesti; se olisi kuin rekka, joka pudottelee kuormaansa halutuille radoille ja palaa sitten hakemaan uutta kuljetettavaa.

Ihmismatkustajille tarkoitettu alus voisi kuljettaa kätevästi useita kymmeniä ihmisiä kiertoradalle ja takaisin. Alkuperäisen version kapasiteetiksi sanottiin jopa satakunta matkustajaa, mutta nykyversiossa on paineistettua tilaa "vain" tuhatkunta kuutiometriä. Tämä on enemmän kuin on asuintilaa Kansainvälisessä avaruusasemassa.

Tankkeriversiota tarvitaan siksi, että Starship kykenee pitkäkestoisiin lentoihin myös Maan lähistöä kauemmaksi. Sillä voi tehdä lentoja Kuuhun ja Marsiinkin, mutta näitä matkoja varten alus pitää tankata uudelleen avaruuteen nousun jälkeen.

Suuri sisätila tulee etenkin näillä lennoilla tarpeeseen. Alukseen voi laskennallisesti tehdä hytit 40 henkilölle, joiden lisäksi matkustajilla on yhteistä tilaa, keittiö, varastotilaa ja myös säteilysuojattu turvatila, missä voidaan olla esimerkiksi aurinkomyrskyjen aikana.

Suunnitelmien mukaan Superheavy ja Starship ovat siis mullistava yhdistelmä, joka saa kaikki nyt pöydällä olevat suunnitelmat Kuun ja Marsin tutkimiseksi näyttämään naurettavilta. Olennaista on kuitenkin se, toimiiko Starship kuten toivotaan.

Tässä tarvitaan siis nyt Teksasissa SpaceX:n ranchilla tehtävää alusta. Tämä "hyppijä" on 40 metriä korkea ruostumattomasta teräksestä tehty alus, joka ei kykene avaruuslentoihin, mutta joka pystyy lentämään Starshipin laskeutumisen loppuvaiheen lentoja samaan tapaan kuin oikea alus. Se siis nimensä mukaisesti tekee hyppäyslentoja. Kolmella metaania ja nestehappea käyttävällä Raptor-rakettimoottorilla varustettu alus on ainakin ulkoisesti nyt valmis ja sillä on aikomus tehdä ensimmäiset lennot nyt vuoden alkupuolella.

Kiinnostavaa aluksessa on paitsi sen retromuoto, niin myös rakennusmateriaali. Eksoottisten metallien, alumiinin tai komposiittien sijaan se on tehty ruostumattomasta teräksestä. Muskin mukaan sen ominaisuudet ovat ylivoimaisia, kun massan lisäksi otetaan huomioon kestävyys ja lujuus.

Nämä koelennot ovat kenties kaikkein jännimpiä avaruuslentoja alkavana vuonna, vaikka ne eivät ole aivan niin näyttäviä kuin muut tulossa olevat tapahtumat.

Video: Upeita maisemia SpaceShip2:n koelennolta lähes avaruudessa

Virgin Galactic -yhtiön SpaceShip2 VSS Unity -avaruuslentokone teki tänään jälleen uuden koelennon. Tällä lennollaan se kurotti jo lähes avaruuteen ja nousi 82,9 kilometrin korkeuteen.


Kyseessä oli VSS Unityn neljäs koelento, jolla se käynnisti rakettimoottorinsa. Sen jälkeen kun alus teki edellisen lentonsa kesällä, alettiin jo uumoilla, että seuraavalla lennollaan alus nousisi ylös avaruuteen. Virgin Galacticin emoyhtiö Virginin perustaja ja johtaja Richard Branson ennätti jo uumoilemaan, että hän pääsisi mukaan avaruuslennolle vielä tämän vuoden puolella, mutta näin ei käynyt.

Nyt onnistuneen lennon jälkeen näyttää siltä, että vuodesta 2019 tulee se vuosi, jolloin avaruusturismi alkaa. Merkkipaalua on lykätty koko ajan eteenpäin, mutta kaikki näyttää hyvältä sen suhteen, että näin todella tulee tapahtumaan.

Virgin Galactic etenee koelennoissaan kuitenkin hyvin rauhallisesti, sillä yhtiössä ymmärretään hyvin, että onnettomuus tässä vaiheessa voisi koitua koko hankkeen kohtaloksi. Ensimmäinen SpaceShipTwo VSS Enterprise tuhoutui koelennollaan lokakuussa 2014, jolloin toinen koelentäjistä kuoli ja toinen loukkaantui vakavasti. Se sai aikaan pitkän viivytyksen ohjelmassa – ja osaltaan sai Virgin Galacticin erittäin varovaiseksi.

Tällä lennollaan VSS Unity ei vielä käyttänyt rakettimoottoriaan koko sitä aikaa, mitä tarvitaan yli sadan kilometrin korkeuteen nousemiseen. Sataa kilometriä pidetään kansainvälisesti avaruuden virallisena rajana, mutta etenkin Yhdysvalloissa rajan on katsottu olevan hieman alempana, noin 80 kilometrissä.

Mitään fyysistä rajaa ei noissa korkeuksissa ole, vaan aluksen ja sen miehistön kannalta olosuhteen 80 kilometrissä ovat samat kuin hieman korkeammallakin. Virallinen määritelmä perustuu kuitenkin siihen fysikaaliseen faktaan, että sadassa kilometrissä oleva ilma on niin harvaa, että siinä ei pysty edes teoriassa lentämään, vaan ainoa tapa pysyä siellä on lentää kiertoratanopeudella.

Siihen SpaceShip2 ei kuitenkaan kiihdytä, vaan se tekee lennollaan vain pomppauksen hyvin korkealle. Kuten tänäänkin, alus nousee emoaluksensa mahan alla noin 15 kilometrin korkeuteen, missä alus irrottautuu lentämään itsekseen, käynnistää rakettimoottorinsa ja suuntaa sen puskemana kohti korkeuksia.

Kun moottori sammuu polttoaineen loputtua (tällä lennolla 60 sekunnin toiminnan jälkeen), jatkaa alus heittoliikkeessä ylöspäin, kunnes se saavuttaa ratansa huippukohdan ja alkaa pudota alaspäin. Pilotit kääntävät aluksen pyrstön pystyyn, jolloin se tasaa lentoa ilmakehän tiiviisiin osiin saavuttaessa.

Lopulta pyrstö käännettään jälleen suoraksi ja alus laskeutuu kiitoradalle kuin paksu ja liitokyvyltään varsin onneton purjekone. Se siis laskeutuu hieman samaan tapaan kuin avaruussukkulat.

Yllä oleva video näyttää miten lento sujui tänään. Tänäisen lennon videomateriaalin mukaan siinä on laitettu kuvia edelliseltä koelennolta viime heinäkuussa, jolloin alus nousi hieman yli 52 kilometrin korkeuteen.

Jos katsotaan, että VSS Unity kävi nyt avaruudessa, niin kyseessä oli ensimmäinen amerikkalainen avaruuslento sitten vuoden 2011, jolloin avaruussukkula teki viimeisen lentonsa. Samalla kyse oli ensimmäisestä kerrasta, kun matkustajaliikenteeseen tarkoitettu avaruusalus nousi avaruuden puolelle.

Yhdysvaltain liittovaltion ilmailuhallinto FAA joka tapauksessa myönsi epävirallisen astronautin tittelin alusta ohjanneille koelentäjille: Mark “Forger” Stucky ja Frederick “CJ” Sturckow saivat "kaupallisen liikenteen" astronauttisiivet. Sturckow on tätä ennen lentänyt jo neljästi avaruussukkulalla, joten hän on myös astronautti Nasan määritelmien mukaisesti.

Virallisesti tämän päivän lento oli myös merkittävä siksi, että se oli SpaceShip2:n ensimmäinen kaupallinen lento. Mukana kyydissä kun oli Nasan tutkimuslaitteita, joita tällä muutaman minuutin ajan painottomana olleella lennolla oli mukana maksua vastaan.

Kilpailu avaruusturisteista kiihtyy edelleen: nyt SpaceShip2 teki ennätyslennon

Virgin galactic ja Blue Origin nokittavat nyt toisiaan yhtenään yhä korkeammalle yltävillä ja kunnianhimoisemmilla lennoilla. Viime viikolla Blue Origin teki kenties viimeisen miehittämättömän koelennon kapselillaan ja nyt eilen Virgin Galactic teki korkeimmalle ylettyneen lentonsa uudella SpaceShip2:lla. Kumpikin aikoo aloittaa turistilennot avaruuteen ensi vuonna – mutta kumpi ehtii ensin?


Yllä oleva Virgin Galacticin video näyttää millainen eilen tapahtunut koelento oikein oli ja millaisia olivat maisemat lennon korkeimmalla kohdalla.

Ne näyttävät jo kovin avaruudellisilta, mutta ovat vielä varsin kaukana sieltä: korkeus parhaimmillaan oli "vain" 52 kilometriä. Edellisellä koelennollaan toukokuussa alus nousi 34,8 kilometrin korkeuteen.

Virgin Galactic etenee tietoisesti koelennoissaan hitaasti, sillä koelento-ohjelmassa ei haluta nyt ottaa riskejä. Kun edellisellä koelennollaan SpaceShip2 käytti rakettimoottoriaan 31 sekunnin ajan ja saavutti 1,9-kertaisen äänen nopeuden, toimi moottori nyt 42 sekuntia ja huippunopeus oli 2,47 Machia. Samassa suhteessa hyppäyslennon huippu nousi nyt yli 50 kilometrin, eli puolimatkaan Maasta avaruuden rajana pidettyyn sataan kilometriin.

Kyseessä oli kolmas VMS Even lento, jolla se käynnisti moottorinsa. Se nousi lentoon jälleen WhiteKnight2-lentokoneen mahan alla, irrottautui siitä 14,2 kilometrin korkeudessa ja sytytti sen jälkeen rakettimoottorinsa. Lennon lakipisteessä lentäjät Dave Mackay ja Mike “Sooch” Masucci käänsivät aluksen pyrstön maahanpaluuasentoon ja pudottautuivat tässä asennossa alaspäin.

52 kilometrin korkeudessa ilmaa on enää hyvin vähän ja olosuhteet ovat hyvin avaruudelliset. Lento jo sinne ja takaisin olisi komea elämys.

Kunhan alus oli pudonnut takaisin tiheämpään ilmakehään, pilotit käänsivät pyrstönsä takaisin suoraan ja laskeutuivat Mojaven lentokentälle, mistä he lähtivät myös lentoon.

On varsin todennäköistä, että seuraavalla lennolla Virgin Galactic nousee jo virallisesti avaruuden puolelle, sillä käytännössä ero 50:n ja sadan kilometrin välissä on hyvin pieni – olennaista on vain rakettimoottorin toiminta-aika. Tosin moottori ja sen toiminta onkin lennolla sen suurin riski.

Avaruusturismi on taas pienen pomppauksen verran lähempänä

Pe, 07/20/2018 - 11:00 By Jari Mäkinen
New Shepard laukaisualustalla

Blue Origin -yhtiö teki toissapäivänä 18. heinäkuuta jo yhdeksännen koelennon New Shepard -raketillaan. Lennolla koeteltiin avaruusturistien tulevaisuudessa käyttöön tulevaa kapselia äärimmilleen. Onnistunut lento tarkoittaa sitä, että kaupalliset lennot kapselilla ovat lähempänä.

Blue Origin on Amazon-nettikaupan perustaneen Jeff Bezosin avaruusyhtiö, joka on kehittänyt uudelleenkäytettävää New Shepard -rakettia ja sen kyydittämänä lentävää ihmisille sopivaa kapselia jo yli vuosikymmenen ajan. Raketti teki ensimmäisen onnistuneen koelentonsa tammikuussa 2016, jolloin kapselin testiversio nousi lähes 102 kilometrin korkeuteen.

Nyt tehty koelento oli jo järjestyksessään yhdeksäs, ja sen kyydissä oli jo kapselin lopullinen versio. Lennon aikana testattiin kapselin hätäpelastussysteemiä, eli rakettimoottoreita, joiden avulla kapseli saadaan irroitettua nopeasti raketista mahdollisessa häiriötapauksessa. Systeemiä käytettiin lennon korkeimmassa kohdassa, jolloin kapseli nousi peräti 119 kilometrin korkeuteen – korkeammalle kuin millään aikaisemmilla lennoilla.

Koelento tapahtui yhtiön mailla Teksasissa noin 160 kilometriä El Pason itäpuolella. Raketti nousi sieltä lentoon keskiviikkona klo 18.11 Suomen aikaa ja sen jälkeen kun New Shepardin moottori oli toiminut kaksi minuuttia ja 20 sekuntia, raketti palasi takaisin alas ja laskeutui pehmeästi lähelle lähtöpaikkaansa. Kapseli puolestaan jatkoi lentoaan ylemmäs ja sytytti lennon lakipisteessä pelastusrakettinsa testimielessä, minkä jälkeen se putosi alas ja laskeutui kolmen laskuvarjonsa avulla.

Rakettien kiihdyttämänä kapseli nousi ylöspäin hetken aikaan jopa noin 10g:n kiihtyvyydellä. Jos kyydissä olisi ollut siis matkustajia, olisivat he joutuneet kestämään hetken aikaan tätä kovaa kiihtyvyyttä. Terveyshaittaa siitä ei tosin olisi ollut, mutta se ei olisi ollut mukavaa. Pelastusraketteja tosin käytetään vain nimensä mukaisesti hätätilanteissa; normaalin lennon aikana kiihtyvyys on suurimmillaan vain noin 3g.

Blue Originin mukaan lento olisi ollut täysin sopiva jo matkustajien kanssa tehtäväksi ja heillä "olisi ollut mahtavat maisemat kapselista".

Yhtiö on testannut hätäraketteja jo kerran aikaisemminkin, tosin nykyistä kapselia edeltäneen koeversion kanssa. Tuo lokakuussa 2012 tehty kokeilu tapahtui laukaisualustalla. Nyt tehty testi tapahtui siis lennon korkeimmassa kohdassa ja auttoi todistamaan sen, että rakettimoottori toimii myös avaruuden olosuhteissa. Yhtiön mukaan kapseli on nyt havaittu toimivaksi ja turvalliseksi kaikissa lennon vaiheissa.

15 kuutiometriä tilavuudeltaan olevan kapselin sisään mahtuu kuusi henkilöä ja siinä on kuusi suurta (73 x 108 cm) ikkunaa, joiden kautta maisema ulkopuolella näyttää varmasti hienolta. Lennon aikana vallitsee painottomuus noin viiden minuutin ajan.

Edellisten koelentojen tapaan mukana oli nyt matkustajaa mallintanut nukke, jonka avulla mitattiin kiihtyvyyksiä ja muita ihmisen kannalta olennaisia tietoja. Lisäksi kyydissä oli useita tutkimuslaitteita sekä tekniikkaa, joita tullaan käyttämään myöhemmin lennoilla.

Tällainen oli mm. kapselin sisälle WiFi-verkon ja sen kautta internet-yhteyden tekevä laite, mistä on iloa paitsi avaruusselfieiden lähettämisessä, niin myös ennen kaikkea tutkimuslaitteiden tietojen lähettämisessä. Myös kapselin sisätilan painetta, lämpötilaa, akustiikkaa, hiilidioksiditasoa ja kiihtyvyyksiä mittaava laitteisto tullee rutiinikäyttöön myöhemmin.

Turistien lisäksi tutkijat tulevat käyttämään alusta varmasti tulevaisuudessa, ja tähän liittyen lennolla testattiin myös tärinävaimennuslaitteistoa, jonka avulla tutkimuslaitteita voidaan käyttää mahdollisimman hyvässä mikropainovoimassa.

Lennolla oli myös kuusi tutkimuslaitetta yliopistoista ja tutkimuslaitoksista Yhdysvalloista, Euroopasta ja Aasiasta. Lisäksi Blue Origin -yhtiön henkilökunta oli saanut laittaa mukaan muutamia esineitä omaksi hyviksi.

Lippujen myynti alkaa

Blue Origin ja Virgin Galactic käyvät parhaillaan kovaa kisaa siitä, kumpi ennättää aloittamaan ensinnä kaupalliset avaruusturistilennot. Kumpikin tekee parhaillaan viimeisiä, kriittisiä koelentoja ja ensimmäiset avaruusturistilennot voinevat alkaa kummallakin ensi vuoden alussa – ellei mitään takaiskuja tule.

Siinä missä Virgin Galactic on myynyt jo pitkään lippuja – ja niitä on ostettu myös Suomesta – on Blue Origin ollut varovaisempi ja alkanee myydä paikkoja lennoilleen lähiaikoina. Hintataso lienee näin aluksi Virginin tapaan korkea, ainakin noin 200 000 euroa. Blue Origin ei ole vielä vahvistanut hintojaan ja oletettavasti aloittaa myynnin toden teolla vasta sen jälkeen, kun kapselilla on tehty ensimmäiset miehitetyt lennot.

Ensimmäisillä lennoilla kyydissä on vain yhtiön omaa väkeä ja näitä miehitettyjä lentoja varten tehdään uusi, kaikilla mukavuuksilla varustettu kapseli.

Alla on vielä video keskiviikon lennosta:

SpaceShip2 teki eilen uuden onnistuneen lennon – ennättääkö avaruuteen ennen kapselia?

Ke, 05/30/2018 - 17:19 By Jari Mäkinen
Unity laskeutuu lentonsa jälkeen

Avaruusturistialus SpaceShip2 teki eilen jo toisen koelentonsa, jonka aikana se sytytti rakettimoottorinsa ja nousi korkealle. Aivan avaruuteen saakka sillä ei vielä uskallettu lentää, mutta kenties seuraava koelento on jo historiallinen. Ensimmäiset avaruusturistien pomppauslennot alkavat pian, tosin Virgin Galactic -yhtiön kilpailija Blue Origin saattaa ennättää ensin omalla kapselillaan.

Blue Origin -yhtiö teki tuoreimman koelentonsa New Shepard -raketillaan ja sen nokassa lentävällä avaruusturistilentoihin sopivalla kapselilla huhtikuun 29. päivänä. Se oli jo toinen lopullisen kaltaisen kapselin koelento, ja seuraavalla koelennollaan yhtiö saattaa rynnistää jo yli sadan kilometrin korkeuteen – siis virallisesti avaruuden puolelle.

Eilen, kuukautta kilpailijansa edellisestä koelennosta, oli vuorossa Virgin Galactic ja sen SpaceShip2 -avaruusalusta tekevä The Spaceship Company. VSS Unity -avaruuslentokone nouse lentoon Mojaven lentoasemalta ja teki toisen koelentonsa, jonka aikana se sytytti rakettimoottorinsa.

Tätä ennen alus on tehnyt 12 koelentoa, joista 11 pelkkänä liitokoneena: alus on noussut WhiteKnight2 -lentokoneen kuljettamana noin 15 kilometrin korkeuteen ja liitänyt sieltä alas eri systeemejään testaten.

Eilisen koelennon aikana aluksen moottorin annettiin toimia 31 sekunnin ajan. Poltto kiihdytti aluksen 1,9 -kertaiseen äänen nopeuteen ja sysäsi laajaan heittoliikkeeseen ylöspäin. Unity nousi 34,9 kilometrin korkeuteen, eli komeasti stratosfäärin puolelle korkeuksiin, jonne yleensä noustaan vain erikoisvalmisteisin ilmapalloin.

Sieltä alus putosi alaspäin, taivutti pyrstönsä vakauttamaan lentoa tiheämpään ilmakehään saavuttaessa, suoristi pyrstönsä ja liiti takaisin Mojaven kiitoradalle.

Tätä edeltäneellä koelennollaan huhtikuun 5. päivänä alus saavutti Mach 1,87:n nopeuden ja 25,7 kilometrin korkeuden.

Yhtiö etenee nyt kohti avaruuslentoa varovasti, sillä aluksen koelennoissa oli parivuotinen tauko lokakuussa 2014 tapahtuneen onnettomuuden vuoksi. Tuolloin VSS Enterprise hajosi koelennollaan ja toinen sen kahdesta pilotista menehtyi. Toinen loukkaantui vakavasti. Vaikka syynä näyttää olleen inhimillinen virhe, tehtiin tuolloin valmistumassa jo olleeseen, nyt koelentoja tekevään Unityyn monia muutoksia.

Tällä eilisellä koelennolla haluttiin testata aluksen käyttäytymistä yliääninopeudessa ja aluksen massatasapaino oli nyt hyvin lähellä sellaista, millainen se tulee olemaan myöhemmin kaupallisilla turistilennoilla.

Pilotteina tällä kerralla olivat Dave Mackay ja Mark Stucky, jotka lensivät alusta myös sen edellisellä koelennolla. Emoalus VMS Even ohjaimissa olivat Frederick Sturckow ja Nicola Pecile. Molemmat ovat myös tulevia avaruusaluksen ohjaajia; Sturckow on tosin jo konkari avaruusmatkaamisessa, sillä hän lentänyt ennen Virginin ohjaajakaartiin liittymistään neljä kertaa avaruussukkulalla kiertoradalle.

Sekä Virgin Galactic että Blue Origin etenevät siis nyt kohti avaruuslentoa lähes samaa tahtia.

Kumpikin niistä haluaa varmasti kerätä kunnian ensimmäisen kaupallisen avaruusturistilennon tekemisestä, mutta kumpikin tietää hyvin, että uusi onnettomuus tässä vaiheessa paitsi lykkää niiden omia avaruuslentohaaveita tulevaisuuteen, niin myös vaikuttaa koko orastavaan avaruusturismiin.

Ellei mitään yllättävää tapahdu, tehdään aluksilla ensimmäiset lennot avaruuden puolelle nyt kesällä ja turistit pääsevät matkaan kenties jo tämän vuoden lopussa. Todennäköisemmin ensi vuoden alussa.

Mutta lasketaanko tätäkin lentoa Mojavessa seurannut Virgin Galacticin Sir Richard Branson turistiksi vai yhtiönsä henkilökunnaksi, on sitten toinen asia. Joka tapauksessa hän ennätti jo innokkaana kehumaan, että pääsee lentämään avaruuteen jo hyvinkin pian... 

Avaruusturistialusten kisa käy kiivaammaksi – nyt Blue Origin teki onnistuneen lennon

Ma, 04/30/2018 - 09:57 By Jari Mäkinen

Blue Origin -yhtiön New Shepard -raketti teki eilen onnistuneen lennon. Tämä jo kahdeksas sen tekemä avaruushyppäys ylettyi juuri ja juuri virallisen avaruuden puolelle, ja jos mittaustiedot kertovat lennon sujuneen yhtä hyvin kuin se näyttää sujuneen, saattaa seuraavalla kerralla kyydissä olla jo ihmisiäkin – nyt lennolla oli mukana vain nukke ja tutkimuslaitteita.

New Shepard -raketti ja sen nokassa lentävä avaruusalus ovat Amazon-miljardööri Jeff Bezosin perustaman Blue Origin -yhtiön kehittämiä.

Yhtiön tarkoituksena on aloittaa näillä rutiininomaiset lennot avaruuteen – tosin vain pikaisille hyppäyksille avaruuden puolelle.

Niillä, kuten tälläkin koelennolla, raketti toimii vain kahden minuutin ajan, minkä jälkeen kapseli jatkaa vapaassa heittoliikkeessä ylöspäin ja sen liike kääntyy putoamiseksi hieman yli sadan kilometrin korkeudessa. Tällä sunnuntaisella lennolla huippukorkeus oli 107 kilometriä, mutta tulevilla lennoilla tätä pyritään hilaamaan ylemmäksi.

Tämän jälkeen kapseli putosi alas ja laskeutui pehmeästi laukaisupaikan luokse noin 10 minuutin kuluttua lentoonlähdöstä. Raketti laskeutui puolestaan rakettimoottorinsa hidastamana neljän laskeutumisjalkansa varaan seitsemän minuutin kuluttua laukaisusta.

Lento tapahtui Blue Origin -yhtiön koealueella lähtisessä Teksasissa Van Horn -kylän luona Yhdysvalloissa. 

Lennolla ei ollut siis mukana ihmisiä, mutta kapseli on jo täysin ihmistenkin lennättämiseen kykenevä. Siinä on suuret ikkunat, joiden läpi matkustajat voivat katsella kauniita maisemia lennon aikana ja ihailla maapalloa avaruudesta.

Rajaa avaruuden ja ilmakehän välille on vaikeata määrittää, mutta sellainen on virallisesti 100 kilometriä. Sitä korkeammalle ulottuvat lennot ovat siis avaruuslentoja, vaikka olisivatkin tällaisia lyhyitä pomppauksia.

Lennon aikana kapselin sisällä on noin viiden minuutin ajan painottomuus, eli aika moottorin sammumisesta siihen, kun ilmakehä alkaa hidastaa laskeutumista. Tarkalleen ottaen näiden välisen ajan alus on vapaassa heittoliikkeessä.

Avaruusturistien lisäksi aluksella on tarkoitus tehdä tieteellistä tutkimusta, joka liittyy painottomuuteen, ilmakehän tutkimukseen tai ulos avaruuteen katsomiseen. Lyhyetkin lennot riittävät moniin koejärjestelyihin, joilla esimerkiksi tutkitaan metallien sekoittumista painottomuudessa tai testataan avaruuteen tarkoitettujen uusien laitteiden toimintaa.

Ilmakehän yläosia on helppo tutkia aluksesta, joka putoaa niiden läpi suhteellisen hitaasti ja missä on isot ikkunat esimerkiksi kameroille.

Tällä lennolla olikin mukana tutkimuslaitteita Nasasta ja Saksan ilmailu- ja avaruustutkimuskeskus DLR:stä.

Yhtiö tulee myöhemmin myymään lentoja tutkimuslaitoksille samaan tapaan kuin turisteille; New Shepard tarjoaa näillä näkymin paljon nykyisiä menetelmiä edullisemman ja kätevämmän tavan tehdä painovoimatutkimusta – lentokoneilla ei saada aikaan kuin noin 20 sekuntia painottomuutta kerrallaan ja luotausraketteihin voidaan laittaa mukaan vain pieniä, automaattisia laitteita. "Kunnolla" avaruuteen meneminen on puolestaan edelleen varsin kallista.

Tutkimuslaitteiden lisäksi mukana oli mallinukke, joka oli varustettu sensoreilla; niiden avulla mitattiin voimia, kiihtyvyyksiä, lämpötiloja ja muita asioita, joita ihmismatkustajat joutuvat kokemaan lennoilla. Mukana oli myös Nasan tekemä laite, joka mittasi olosuhteita aluksen sisällä lennon aikana ja Solstar -niminen yhtiö testasi systeemiään, jonka avulla aluksen sisälle saadaan nettiyhteys lennon ajaksi. 

Paitsi että turistit voivat siis lähettää selfieitä reaaliajassa avaruudesta, niin tutkimuslaitteet saadaan kätevästi verkkoon.

New Spepard nousee lentoon

Kumpi ehtii ensin?

Avaruusturismi on ollut tulossa jo pitkään, mutta tie kaupallisten avaruuslentojen tekemiseen on osoittautunut odotettua hankalammaksi. Blue Origin -yhtiön lisäksi toinen lähellä lentoja oleva yrittäjä on Virgin Galactic Space Ship 2 -aluksellaan.

Siinä missä Blue Origin käyttää siis rakettia lentoonlähtöön ja laskuvarjoilla alas palaavaa kapselia, on Space Ship 2 avaruuslentokone, joka nousee ilmaan isomman lentokoneen kuljettamana, irtoaa omille teilleen 15 kilometrin korkeudessa, nousee avaruuteen rakettimoottorillaan ja liitää takaisin alas lentokoneena.

Virgin Galactic olisi varmaankin jo aloittanut kaupalliset lennot, ellei alukselle olisi tapahtunut vuonna 2014 onnettomuutta. Yhtiö on tehnyt vasta tänä vuonna uudelleen koelentoja, jotka ovat vieneet hanketta eteenpäin, ja oikeastaan milloin tahansa voi olla vuorossa jo avaruuden puolelle ylettyvä koelento. Alus ei voi lentää automaattisena, joten sen ohjaimissa on aina pilotit.

Samoin Blue Originin seuraavalla lennolla voi olla mukana jo ihmismatkustajia. 

Ellei yllätyksiä tapahdu, on mahdollista, että molemmat yhtiöt olisivat valmiit kaupallisiin lentoihin ensi vuoden alussa.

Mutta kumpi ennättää ensin?

Video: Edellisellä kerralla pamahti – nyt SpaceShip2 lensi upeasti

Viime torstaina Virgin Galactic pääsi takaisin tilanteeseen, missä se oli vuonna 2014: uusi avaruusturistialus SpaceShip2 lentää oman rakettimoottorinsa voimin. Video näyttää lennolla pääpilottina olleen Dave Mackayn valmistautumista lennolle, ajatuksia siitä ja myös komeita kuvia itse aluksesta lennossa.


Vuonna 2014 Virgin Galactic oli etenemässä kovaa vauhtia kohti ensimmäisiä avaruusturistilentoja.

Sen ensimmäisenä valmistunut avaruusalus VSS Enterprise teki koelentojaan ja näytti siltä, että ensimmäiset maksavat matkustajat pääsisivät kokemaan pomppauslentoja ilmakehän ulkopuolelle, virallisesti avaruuteen yli sadan kilometrin korkeuteen jo vuonna 2015.

Toisin kävi. 31. lokakuuta 2014 VSS Enterprise tuhoutui koelennollaan Kaliforniassa Mojaven taivaalla.

Alus oli juuri käynnistänyt rakettimoottorinsa lennolla, jolla ei ollut vielä tarkoitus nousta avaruuteen, vaan "ainoastaan" testata moottorivoimalla lentämisä, kun aluksen pyrstö alkoihin kääntyä laskeutumisasentoon ja aerodynaamiset voimat rikkoivat aluksen. 

Alus hajosi ja putosi palasina alas. Koelentäjä Michael Alsbury kuoli ja kapteenina toiminut Peter Siebold, jonka onnistui laukaista heittoistuimensa, loukkaantui vakavasti.

Onnettomuus johtui nähtävästi inhimillisestä virheestä, mutta se johti koko aluksen ja sen tekemisen turvallisuuden analysointiin sekä muutoksiin aluksessa.

Jo tuolloin koneet suunnitelleen ja ne rakentavan Scaled Compositesin tiloissa Mojaven lentoasemalla oli valmistumassa seuraava alus, VSS Unity. Virgin Galactic on tilannut kaikkiaan viisi konetta Scaledin ja Virginin pääosin omistamalta The Spaceship Company -yhteenliittymältä.

Uusi alus VSS Unity teki ensilentonsa jo syyskuussa 2016, mutta torstai oli ensimmäinen kerta, kun se käynnisti rakettimoottorinsa. Edellisillä 11 koelennolla alus nousi vain ilmaan Eveksi nimetyn WhiteKnight2 -lentokoneen mahan alla, irtaantui korkealla omille teilleen ja laskeutui alas liitokoneena – aivan kuten se tulee tekemään avaruuslentojen päätteeksi.

Koneen koelennoilla on edetty hyvin rauhallisesti, ja tästä eteenkinpäin työtä tehdään varovasti ja huolellisesti, sillä toiseen onnettomuuteen ei enää ole varaa. Todennäköisesti kone tekee vielä pari torstaisen kaltaista lentoa ennen kuin sillä kurotetaan avaruuden puolelle. 

VSS Enterprise teki ensimmäisen lentonsa rakettimoottori toimien 29. huhtikuuta 2013.

 

VSS Unityä testataan paljon tarkemmin kuin VSS Enterpriseä aikanaan, mutta toisaalta nyt käytettävissä on paljon kokemuksia ja lentotietoja kahden aluksen koelennoilta – sekä yhdestä onnettomuudesta. Niin traagista kuin se onkin, auttavat onnettomuudetkin kehittämään tekniikkaa turvallisemmaksi.

Torstaina alus nousi lentoon Mojaven lentoasemalta klo 8.02 aamulla paikallista aikaa ohjaimissaan kokeneet koelentäjät Mark Stucky ja Dave Mackay.

Aluskaksikko nousi noin 14 200 metrin korkeuteen, missä Unity irtautui Evestä. Unity putosi alaspäin ja Eve kääntyi nopeasti sivuun, jotta siitä ei olisi vaaraa, kun pilotit käynnistivät Unityn rakettimoottorin parin sekunnin vapaan lennon jälkeen.

Lentäjät ohjasivat rakettimoottorin voimin kiihdyttäneen aluksensa 80° yläviistoon, eli lähes suoraan ylöspäin – aivan kuten tulevilla avaruuslennoilla.

Moottorin annettiin toimia kuitenkin vain 30 sekuntia, sillä nyt tarkoituksena olikin vain tehdä lyhyt poltto ja testata aluksen käyttäytymistä ylisoonisilla nopeuksilla. Unityn nopeus rakettimoottorin sammuessa olikin liki kaksi kertaa äänen nopeus, Mach 1,87. Aluksen lentokorkeus oli parhaimmillaan 25 685 metriä.

Laskeutuminen tapahtui myös kuten avaruuslennoilla: pilotit käänsivät aluksen pyrstön pystyasentoon (niin tehdään, jotta alus on luontaisesti vakaa laskeutuessaan ylhäältä harvasta ilmasta ilmakehän tiheämpiin osiin) ja käänsivät sen jälleen suoraksi 15 kilometrin korkeudessa. Siitä alaspäin kone toimi liitolentokoneena, tosin varsin huonosti liitävänä sellaisena. Avaruussukkulan tapaan kone lentää alas varsin suuressa kulmassa alaspäin.

Julkaistujen tietojen mukaan lento sujui hyvin. Sen aikana kerätyt tiedot käydään nyt läpi ennen kuin vuorossa on seuraava koelento.

Jos kaikki sujuu tästä eteenpäin hyvin, voi VSS Unity kuljettaa ensimmäisiä matkustajiaan avaruushyppäyslennoille kenties jo tämän vuoden lopussa.