Ruotsalainen Ericsson julkisti tänään tekemänsä tutkimuksen kuluttajaelektroniikan tulevaisuudenkuvista käyttäjien arvioiden mukaan.

Nykyisenkaltainen mobiililaitteen toivotaan ja oletetaan vähitellen muuttuvan erilaiseksi, yhä älykkäämmäksi ja monipuolisemmaksi laitteeksi, joka pystyy hoitamaan lähes huomaamatta monia arkisia toimia.

Kahdeksan kymmenestä vastaajasta toivoo, että teknologia tulisi tulevaisuudessa auttamaan nykyistä enemmän heidän fyysisiä ominaisuuksiaan: auttamaan näkemään, muistamaan ja kuulemaan paremmin sekä olemaan entistä enemmän jatkuvassa yhteydessä tietoverkkoihin.

Olennaista on myös toive tekoälyn suuremmasta roolista arkisissa askareissa. Sen avulla tulevaisuuden älypuhelin on täysin erilainen kuin nykyisin – nykyisenlaisen älypuhelimen ennustetaankin katoavan kokonaan viiden vuoden kuluessa, joskin paremmin voisi sanoa, että se muuttaa muotoaan. Suuren näytön katoaminen puheentunnistuksen kehittymisen myötä on olennaisin muutos. Itse laite tarvitaan kuitenkin edelleen.

Kenties puhelimien pienentyessä (etenkin kun ruudun koosta ei täydy välittää) tulevaisuuden älypuhelin on päälle puettava tai ranteeseen kiinnitettävä laite. 

Joka tapauksessa selvityksen mukaan nämä ovat kymmenen tulevaisuuden suuntausta kuluttajien mukaan:

1. Verkostot ja yhteistoiminta 
80% vastaajista sanoo hyötyvänsä jo nyt netissä olevista joukkoistamispalveluista. Yksi kolmesta käyttää jo palveluita, joissa jaetaan erilaisia tuotteita tai palveluita muiden käyttäjien kanssa. 38% pitää esimerkiksi matkapalveluiden arviointeja netissä luotettavampina kuin "asiantuntijoiden" arvioita. Vain yksi viidestä henkilöstä ei käytä hyväkseen netissä olevia palveluita.

2. Videoita!
Teinit katsovat YouTube-videoita enemmän kuin muut ja 46% heitä käyttää enemmän kuin tunnin päivässä verkkovideoiden katseluun. 20% jopa yli kolme tuntia päivässä. 30-36 -vuotiaat, siis alkuperäinen internet-sukupolvi käyttää videopalveluita hyödykseen olennaisesti vähemmän: vain noin 9% heistä katsoo yli kolme tuntia YouTubea tai vastaavia päivässä.

3. Tekoäly hakkaa kosketusnäytöt
Tekoälyn avulla tehtävien tekeminen onnistuu paremmin ja kätevämmin kuin ruutua näpyttelemällä. Puolet vastaajista toivoo nykyisenkaltaisten älypuhelimien katoavan viiden vuoden kuluessa. Osa vastaajista toivoo silti yhä suurempia näyttöjä (31%), joskin suurin osa (78%) on näytön kokoa kiinnostuneempi siitä, että tulevaisuuden kännyissä akku riittäisi paremmin. Mitä tulee keskusteluun tekoälyn kanssa, 29% vastaajista puhuisi mieluiten koneen kuin ihmisen kanssa esimerkiksi terveyteen liittyvistä ongelmista.

4. Virtuaalitodellisuus tulee todeksi
Kuluttajat toivovat voivansa osallistua esimerkiksi urheilutapahtumiin tai tekevänsä videopuheluita tulevaisuudessa virtuaalitodellisuuslaitteiden avulla. Puolet vastaajista haluaisi testata nykyistä paremmin vaatteita netissä avatarinsa kanssa ja 64% haluaisi varmistaa sen avulla vaatteiden oikean koon sekä istuvuuden. Samoin puolet haluaisi käyttää virtuaalitodellisuuspalveluita tuotteiden ja tavaroiden 3D-tulostamiseen kotona – ja 44% kyselyyn vastaajista haluaisi myös printata oman ruokansa (todennäköisesti tietämättä kuinka yökköä printattu ruoka on).

5. Älykkäät kodit 
55% älypuhelimien käyttäjistä olettaa, että heidän kotiensa rakentamisessa käytettävät tiilet voisivat sisältää viiden vuoden sisällä sensoreita, jotka paljastavat hometta, vesivahinkoja ja sähkövikoja. 65% olettaa, että pian asuntojen ilmanvaihtoa, lämmitystä ja ikkunoiden avoinnaoloa voidaan hallita älypuhelimella – varmasti aivan oikein, koska se on jo mahdollista nyt.

6. Älykkäät kuluttajat
86% vastaajista haluasi käyttää personoituja liikenneratkaisuita ja reaaliaikaisia tilannetietoja esimerkiksi työmatkoillaan, jos mahdollista. Kuluttajat haluaisivat käyttää aikaansa merkityksellisesti, eikä vain olla passiivisia joukkoliikenteen käyttäjiä. (Kimppataksit, Über, kutsuplus-palvelun kaltaiset sovellukset ja tulevaisuuden automaattiautot ovat ratkaisu!)

7. Hätäpuhelut chatissä
Ihmiset soittavat puhelimella yhä harvemmin, mutta käyttävät yhä enemmän erilaisia netissä olevia viestipalveluita. Niinpä esimerkiksi hätäpuheluita voidaan tulevaisuudessa tehdä sosiaalisen median kautta. 60% vastaajista on kiinnostunut puhelimeen ladattavasta hätätilannesovelluksesta. Matkustaessa monet kääntävät matkakohteessa netin pois päältä korkeiden roaming-maksujen pelossa, mikä tekee pelkästään netin käyttämisen hätäpalveluihin hankalaksi. Ja oikeasti – matkalla tai ei – puhelin ja numero 112 ovat edelleen erittäin yksinkertainen ja helppokäyttöinen vaihtoehto!

8. Matrix tulee todeksi
80% vastaajista haluaisi käyttää teknologiaa apunaan esimerkiksi siten, että näkökentässä olisi lisätietoja, verkosta saisi tietoja kätevästi muistin tueksi ja kuuloaistimusta voisi parantaa. Kiinnostavasti noin 50% vastaajista haluaisi tietotekniikan  myös lisäävän tulevaisuudessa fyysistä suorituskykyä, mutta se ei liene mahdollista ilman eksoskeletoneita tai muita puettavia robottilaitteita – ellei huomioon oteta kuntoiluun innostavia sovelluksia.

9. Tietoturva on yhä tärkeämpää
Suurin osa vastaajista olettaa tietomurtojen, kyberrikollisuuden ja virusten olevan vastaisuudessa yhä suurempi ongelma. Samalla he uskovat, että palveluntarjoajat ja laitevalmistajat pystyvät taistelemaan yhä paremmin häkkääjiä vastaan. 21% pelkää tietotuvan ulottuvan tulevaisuudessa myös keittiön kodinkoneisiin.

10. Aktiivikansalaiset tulevat
Kansalaiset jakavat yhä enemmän tietoja ja havaintojaan maailmasta sekä yhteiskunnasta, sekä uskovat, että he vaikuttavat näin aiempaa paremmin yhteiskunnan toimintaan. Yli kolmannes vastaajista olettaa, että rikoksesta kertominen netissä on merkityksellisempää kuin poliisille ilmoittaminen. Käytännössä tämä tarkoittanee enemmän hät’pikaa kuvattuja videoita, analysoimatonta mutu-puhetta ja huonosta palvelusta netissä valittamista, mutta samalla tekniikka tarjoaa jo nyt mahdollisuuden myös korkealaatuisen kansalaisjournalismin tekemiseen.

Otsikkokuva: m01229 / Flickr

Tänään päättynyt Slush-tapahtuma toi mukanaan ilmoitukset kahdesta uudesta suomalaisesta tietotekniikan kuluttajatuotteesta, joihin jotkut asettavat suuria toivoja, mutta jotka kuitenkin vaikuttavat varsin valjuilta. Sekä Nokia että Jolla esittelivät tablettitietokoneet, Nokia tiistaina ja Jolla tänään keskiviikkona.

Nokia N1 on yhtiön ensimmäinen kuluttajatuote sen jälkeen kun puhelimet myytiin Microsoftille, joka pudotti puolestaan juuri nyt syksyllä tulleista uusista laitteista Nokia-nimen kokonaan pois. Eroa Microsoftiin tekee myös laitteen käyttöjärjestelmä, sillä Nokia-tabletti käyttää Android 5.0 Lollipop -käyttöjärjestelmää ja Nokian omaa Z-käynnistysohjelmaa sen kanssa.

Sisältä löytyy 2,3GHz:n Intel Atom -suoritin, PowerVR-grafiikkaprosessori, 2GB:n RAM, 32 GB käyttömuistia, 8 megapikselin kamera takana ja 5-megapikselinen kamera edessä. Yhteydet ulkomaailmaan hoituvat Bluetooth 4.0:n ja 802.11a/b/g/n/ac:n avulla. Näyttö on 7,9-tuumainen korkearesoluutionäyttö.

Huhujen mukaan jo nyt ohuesta Applen MacBook Air -tietokoneesta on tulossa ensi vuoden alussa – tai jo joulumarkkinoille – uusi, entistä ohuempi versio. Olennaista tässä tietokoneessa on se, että sen suoritin on sen verran vähän virtaa vaativa, että se ei lämpene siinä määrin, että sitä täytyisi jäähdyttää pienillä tuulettimilla. Näiden jättäminen pois tietokoneesta saa siitä heti ohuemman – vähän kuin tablettitietokoneen.

Applen käyttämä suoritin on Intel-yhtiön tekemä Core M, mistä on tulossa useita versioita. Ensimmäinen näistä ns. Broadwell-sarjan suorittimista on jo käytössäkin myynnissä olevassa tietokoneessa, joka tosin ei ole Applen: se on Lenovon Yoga 3 Pro.

Tietokoneesta on ilmestynyt muutamia arvioita, ja ne antavat varsin synkän kuvan suorittimen tehosta.

Itse tietokone on ohut, kevyt ja sen näyttö on erinomainen, mutta akun kesto ei vastaa odotuksia ja sen suorituskyky on heikko. Siihen tosin vaikuttanee myös se, että Lenovo on päätynyt käyttämään hyvin tarkkaa (ja siten paljon laskentatehoa vaativaa) 3800 × 1800 -pikselistä näyttöä ja samalla kellottamaan suorittimen grafiikkapuolta vain 100 MHz:n taajuuteen. Monissa muissa tietokoneissa kellotaajuus on 200 MHz.

Yoga 3 Pron saamat arviot ovat muutenkin varsin heikkoja, mutta suuri osa kritiikistä osuu muualle kuin prosessoriin. Akun kesto on esimerkiksi vaikuttaa se, miten suuren akun valmistaja on koneeseensa laittanut, ja koko tietokoneen suorituskykyyn vaikuttaa moni muukin asia kuin suoritin. Itse asiassa Lenovo ei ole vakuuttanut viime vuosina systeemisuunnittelullaan.

Näyttää myös siltä, että Lenovo on tietoisesti painottanut koneessaan keveyttä ja hyvää näyttöä; kone olisi siis tarkoituksellisesti kuin ”tietokonemainen tabletti”. Koneen näyttöhän voi kääntyä moneen suuntaan ja tässä mielessä laite on aivan erinomainen. Tästä tablettitietokoneajattelusta yksi merkki on myös se, että tietokoneessa suoritin on rajoitettu toimimaan 3,5 W:n teholla sen sijaan että se hyrräisi suunnitellulla 4,5 W:n teholla. Hetkellisesti Yoga voi tosin spurtata 12 W:n tehollakin.

Voi tosin myös olla, että Intelin uusi Core M/Broadwell-Y -suoritin ei ole niin hyvä kuin on annettu ymmärtää. Tämän 14 nm:n viivanleveyteen puristetun, uuden sukupolven suorittimen tekeminen on lähes vuoden myöhässä verrattuna alkuperäiseen aikatauluun ja kaikki testit, mitä itse suorittimelle on toistaiseksi tehty julkisesti, on tehty Intelin varmasti suotuisiksi järjestämissä olosuhteissa.

Todennäköisesti näistä syistä johtuen pitkään jo huhuttu Applen uusi superohut tietokone on myös myöhässä. Apple tosin ei ole julkisesti kertonut tapansa mukaan mitään koneesta, eikä se siten ole virallisesti myöhässä, mutta jo useita vuosia ulkoisesti muuttumattomalle MacBook Air -perheelle on odotettu jo jonkin aikaa pienempää seuraajaa.

Näinä päivinä harvalla on liikaa rahaa, mutta jos sattumalta tiliotteesi näyttää kohtuullisen suurta lukua, niin tässä on yksi tapa saada sitä hieman pienemmäksi: hammasharja: Reinast Luxury, hammasharja, joka maksaa 3200 euroa (alkaen).

Selitykseksi varsin korkealle hinnalle saksalaisyhtiö Reinast toteaa harjan kehittämisen kestäneen neljä vuotta. Yhtiön perustaja tohtori Djorde Djokovic (joka ei liene sukua kuuluisalle tennistähdelle) halusi tehdä kauniin ja kestävän hammasharjan, jota ei täytyisi heittää pois samaan tapaan parin kuukauden välein (kuten kuulemma pitäisi), vaan se voisi jopa kehittyä paremmaksi ajan kuluessa.

Harjan runko on titaania, joka on kevyttä ja kestävää. Lisäksi sitä käytetään runsaasti avaruustekniikassa ja lääketieteellisissä tarkoituksissa (muun muassa kirurgiassa), joten se sopii maineensa puolesta hyvin tarkoitukseen. Harjan rungolle luvataankin elinikäinen takuu.

Heille, jotka eivät pidä metallin kosketuksesta, saa harjan suuhun laitettavaan päähän erilaisia suojuksia. Kuten harjoja, saa näitäkin eri värisinä.

Sen sijaan harjapäät pitää tässäkin harjassa uusia. Puolen vuoden välein yhtiö lupaa lähettää viisi uutta harjan päähän naksahtaen kiinnittyvää vaihtopäätä. Reinast kertoo, että harjapäät sisältyvät hintaan, eli 3200 euron sijoituksella saa - ellei yhtiö mene konkurssiin, katoa muuten tai sopimuksessa on jokin jekku – harjat loppuelämäkseen.

Tosin jos tavallisille hammasharjoille laskee hintaa, niin 10 vuoden kulutus maksaa noin 310 euroa (hintana ei halpa, mutta ei kalleinkaan normaali hammasharja, á 3,10 euroa). Sadan vuoden harjat maksaisivat siten 3100 euroa, kun inflaatiota, tukkualennuksia ja muita sellaisia ei oteta huomioon. Jos vielä harjarungon valmistuskustannuksiksi arvioidaan ronskisti yläkanttiin 100 euroa, on aika todennäköistä, että tällä harjahinnalla yhtiö tekee varmasti hyvää voittoa – harva jaksaa harjata hampaitaan sataa vuotta samalla harjalla.

Kuuleman mukaan yhtiö on jo saanut tilauksiakin. Vähemmän yllättäen muutamat lähi-idän sulttaanit ovat tilanneet satakunta harjaa heti kättelyssä.

Apple esitteli viime viikolla uudet versiot iPhonesta. Hieman nykyistä suuremmalla näytöllä varustettu iPhone 6 ja vielä isompinäyttöinen iPhone 6 Plus olivat lopulta hyvin pitkälti sellaisia mitä huhujen perusteella oletettiin.

Monilla markkinoilla (mutta ei Suomessa) iPhone 6:t olivat tilattavissa jo viime perjantaina ja ensimmäiset toimitukset tapahtuvat tämän viikon lopussa 19. syyskuuta. Suomessa tilaaminen onnistuu syyskuun 26. päivästä alkaen.

Keskisessä Euroopassa puhelimiin on päässyt kuitenkin jo nyt tutustumaan: ne ovat jälleen edellisiä parempia ja edelleen tyylikkäitä puhelimia, jotka eivät Apple-käyttäjää varsinaisesti säväytä, mutta jotka varmasti menevät kaupaksi niin aina uusimpia tuotteita haluaville kuin vanhempia malleja uusiin korvaaville. Apple kertoo uusia puhelimia tilatun jo neljä miljoonaa kappaletta.

iPhone 6 ja sen isoveli ovat hyviä ja tyylikkäitä laitteita, joita iPhone-käyttäjä himoitsee sen verran, että mieli kehittelee jo varmasti mitä erilaisimpia tekosyitä niiden ostamiseen. Vain järki sanoo vastaan, sillä iPhone 4 on monelle edelleen täysin riittävä laite. Ja toisten ekosysteemien kilpailijoilla on varsin hyviä vaihtoehtojakin!

Monet Android- ja Windows-puhelimien käyttäjät ovat irvailleet iPhonen monia ”uutuuksia”, jotka ovat olleet heidän huippumalleissaan jo nyt. Tosin esimerkiksi NFC-mobiilimaksutoiminto on ollut niissä lähes turha, koska sitä ei ole voinut käyttää juuri missään. Muiltakin osin suurin osa puhelimen käyttäjistä ei ole osannut arvostaa mahdollisesti parempia ominaisuuksia.

Jos jossain Apple on tullut selvästi kilpailijoitaan jäljessä, on se näyttöjen koko: yhtiö ei halunnut tehdä niitä alun perin, ja otti yleisön kysynnän korviinsa vasta parin vuoden pohtimisen jälkeen. Se, minne isonäyttöiset puhelimet asettuvat käytössä pienten iPad-tablettien kanssa, jää vielä nähtäväksi.

Isot näytöt

Näkyvimmät uudistukset ovat siis näyttö ja koko. Samalla muotoa on viritetty hieman uudelleen edelliseen version verrattuna: reunat ovat pyöreitä ja rajat eri materiaalien välillä aiempaa saumattomampia.

Uudet puhelimet ovat myös edelleen ohuempia. Siinä missä 5s oli 7,6 mm paksuja, on iPhone 6 vain 6,9 mm paksu ja iPhone 6 Plus 7,1 mm. Tarkalleen ottaen molempiin pitää laskea lisää millin osia, koska kameran linssisuojus törröttää nyt hieman ulospäin. Siitä lisää myöhemmin.

Nyt iPhone 5:n näyttö on kooltaan neljä tuumaa (kulmasta kulmaan mitattuna) ja ”perusversio” iPhone 6 venyttää tätä hieman 4,7 tuumaan. iPhone 6 Plus saa jopa puolitoista tuumaa lisää, eli sen näytön koko on 5,5 tuumaa. Isommassa näytössä on pikseleitä tiheämmässä kuin pienemmässä, sillä Plussassa niitä on 401 tuumassa ja toisessa 326. iPhone 6 ja iPhone 5 ovat siis tässä suhteessa samanlaisia, joskin Apple kutsuu kumpaakin uutta näyttöä ”Retina HD” -nimellä. Pikseleinä näyttöjen koot ovat 1334×750 ja 1920×1080.

Apple lupaa, että näytöt ovat aiempia parempia kontrastiltaan ja katselukulmaltaan sekä ne näkyvät paremmin myös kirkkaassa auringonvalossa. Pikaisesti sisätiloissa katsottuna näytöt ovat yhtä hyviä kuin aikaisemminkin, mutta mittauksissa varmasti erot näkyvät.