cray

Kuvassa näkyvää koneen vesijäähdytteistä keskusyksikköä ei olisi edes ymmärtänyt tietokoneeksi, vaan omituiseksi istuimeksi, mutta se edusti aikansa huippua.

Päivän kuva Kuvassa on 1970- ja 1980-lukujen klassinen supertietokone Cray, joka oli erikoisesti muotoiltu – kuten Cray-tietokoneet ovat aina olleet ja ovat edelleen.

Ensimmäinen tämänkaltainen kone oli Cray 1, joka esiteltiin vuonna 1976. Koneen suunnittelija oli jo aiemminkin suurten ja tehokkaiden tietokoneiden kanssa työskennellyt Seymour Cray, jonka ideana oli tehdä tietokoneesta hevosenkenkämäinen, missä osat olivat säteittäisesti toistensa ympärillä, koska silloin yhteys koneen osasta toiseen oli lyhyempi ja nopeampi kuin laatikkomaisissa, perinteisissä tietokoneissa.

Alla oleva kuva näyttäää Lausannen teknillisessä yliopistossa olleen koneen sisuskalut.

Cray-1 oli vallankumouksellinen tietokone, sillä se oli vuonna 1976 maailman nopein tietokone, maailman kallein tietokone sekä myös hinta/teho-suhteella laskettuna edullisin tietokone. Tutkijoiden lisäksi monet yritykset ostivat koneita käyttöönsä ja siitä tuli nopeasti suosittu.

Koneen kellotaajuus oli aluksi 80 MHz, mutta se saatiin myöhempinä vuosina nostettua 120 MHz:iin. Teoreettisesti se pystyi hetkellisesti 160 - 240 MIPSin laskentavauhtiin.

Huippunopeat kytkentäratkaisut vaativat huomattavan paljon sähköenergiaa, ja Cray-1:n tehontarve olikin noin 115 kilowattia. Tästä syntyi koneen toimiessa paljon hukkalämpöä, mistä johtuen koneessa oli fronia käyttänyt jäähdytysjärjestelmä ja jäähdytysnäkökohdat oli huomioitu erityisesti myös muotoilussa.

Massaa koneella oli noin 5,5 tonnia.

Tehon ja suorityskyvyn vertaaminen suoraan nykykoneisiin on hieman hankalaa, mutta karkeasti arvioiden vuonna 2013 esitelty iPhone 5S on on noin 10 000 kertaa tehokkaampi tietojenkäsittelylaite kuin oli Cray 1.

Suomessa luotettiin myös 1970- ja 80-luvuilla Cray-tietokoneisiin ja kuvassa olevan kaltainen kone Cray X-MP on esillä Jyväksylän yliopiston Agora-rakennuksessa Mattilanniemessä. Kiinnostavan tarinan koneesta ja sen käytöstä voi lukea Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n nettisivuilta.

Myös nykyisin Suomen tehokkaimmat tietokoneet ovat Cray-koneita, tosin alkuperäinen yhtiö on tehnyt välillä konkurssin (koneet olivat kenties "liian" taiteellisia).

Vuonna 2013 avatussa CSC:n Kajaanin datakeskuksessa on Cray XC30 "Cascade" -malliin perustuva Sisu, joka jo kättelyssä oli noin kolme kertaa tehokkaampikuin edellisen sukupolven Suomessa ollut Cray-superkone (Louhi).

Seuraavana vuonna Sisu sai vielä lisää puhtia uusien prosessorien myötä ja nyt sen teoreettinen huipputeho on 1,7 petaflopsia eli 1,7 · 10¹⁵ liukulukulaskutoimitusta sekunnissa. Se oli vuonna 2014 Pohjoismaiden nopein supertietokone ja on edelleen eräs äreimmistä.

Konetta käyttävät mm. ilmaston, astrofysiikan ja nanotekniikoiden tutkijat, samoin materiaali- ja biotieteilijät sekä fuusioenergian ja uusiutuvien energiamuotojen tutkijat.

Otsikkokuva: Chilton Computing Lab

Tagit

supertietokone