Toulouse

Euroopan tiede vyöryy Toulouseen

Ti, 07/10/2018 - 13:14 Jari Mäkinen
Capitol Toulousessa

Eteläisessä Ranskassa sijaitseva Toulouse on tällä viikolla eurooppalaisten tiedepiirien keskipisteessä. Sen valtaa joka toinen vuosi pidettävä ESOF, EuroScience Open Forum, eli eurotieteen avoin foorumi. Luvasssa on paljon EU-henkistä puhetta ja tärkeiltä vaikuttavia Brysselin edustajia, mutta myös roppakaupalla kiinnostavia esityksiä, tieteen ja tutkimuksen helmiä ennen kaikkea Euroopasta sekä koko kaupunkiin levittäytyvä tiedejuhla.

Euroopan unionia voi syyttää aiheestakin paljosta turhasta byrokratiasta, pönötyksestä ja tuhlailustakin, mutta se on myös todella merkittävä tieteen ja tutkimuksen rahoittaja sekä edistäjä. Horizon 2020, tällä hetkellä vielä meneillään oleva tiederahoitushimmeli, käyttää 70 miljardia euroa tutkimukseen (mikä oli 23 % enemmän kuin aiempi budjetti), ja seuraava rahoituspaketti vuosiksi 2021-2027 on luokkaa 100 miljardia euroa. Tämä summa on toistaiseksi vielä ehdotus, mutta yleinen tahto tuntuu olevan ehdotuksen kannalla ja todennäköisesti summa on tuota luokkaa.

Kun kaikki tieteeseen ja tekniikkaan liittyvät rahoitukset lasketaan yhteen, noussee summa 160 miljardiin euroon.

Virallisesti EU ei ole kuitenkaan ESOFin järjestäjä, vaan homman hoitaa järjestö nimeltä EuroScience. Kyseessä on Strasbourgissa majaansa pitävä, käytännössä EU:n suojissa toimiva eurooppalaisten tutkijoiden ja tutkijayhteisön järjestö. Sen tärkein toimintamuoto ovat juuri ESOF-tapahtumat.

ESOF on eräs maailman suurimmista koko tieteen kentän kattavista festivaaleista ja selvästi suurin Euroopasssa. Sen pohjana ovat EU-rahoitteisen tutkimushankkeet, mutta onneksi se esittelee aiheita myös paljon laajemmin. Ohelmassa olevien aiheiden kirjo on todella laaja ja luonnollisesti mukana on myös innovaatiopolitiikkaa, poliittista päätäntää yleisesti sekä liike-elämää.

Paikalla on ilmoittautumisten mukaan yli 4000 osanottajaa yli 80 maasta ja tämän viikon aikana pidetään yli 150 esitystä, työpajaa tai tieteellistä seminaaria.

Vaikka painopiste onkin Euroopassa, on tapahtumassa paitsi osanottajien joukossa, niin myös etenkin näyttelyssä väriä muualtakin. Esimerkiksi Etelä-Afrikka ja Korea ovat näyttävästi mukana. Näyttelyssä on myös mukana mm. Viro, mutta Suomi – jälleen kerran – on näkymätön.

Erittäin olennainen osa ESOFia on kaupunkijuhla. Tiede on näkyvissä kaikkialla Toulousessa, sillä kaupungissa on kolmattasataa erilaista tapahtumaa, joihin odotetaan yli 35 000 kävijää.

ESOFin avajaiset

ESOF 2018:n avajaiset kokosivat lavalle politikkojen lisäksi vaikuttavan joukon tutkijoita ja tieteeseen jotenkin liittyviä julkisuuden henkilöitä.

ESOF on mainio konsepti, joka alkoi Tukholmasta vuonna 2004. Sen jälkeen tapahtuma on ollut Münchenissä, Barcelonassa, Torinossa, Dublinissa, Kööpenhaminassa ja Manchesterissa, kunnes nyt on vuorossa Toulouse. Tapahtuman järjestäminen tuo mukanaan "eurooppalaisn tiedekaupungin" tittelin.

Seuraava ESOF pidetään kahden vuoden päästä Italiassa, Triestessä, ja sitten Alankomaissa, Leidenissä. Toivottavasti joskus Helsinki – tai jokin muu suomalainen kaupunki – liittyisi joukkoon.

Tiedetuubi on tällä viikolla paikalla Toulousessa ja välittää tunnelmia tapahtumasta sekä sen yhtydessä olevista kiinnostavista tutustumismatkoista paikallisiin tutkimuslaitoksiin – joita toki olemme esitelleet aika paljon aikaisemminkin, koska Toulouse on ilmailun ja avaruuden suurkaupunki.

Tässä museossa voi ihailla Ranskan presidentin lentotoilettia

Ke, 08/17/2016 - 10:35 Jari Mäkinen
Concirde 002:n WC

Tiedehenkisten paikkojen listaus jatkuu elokuun loppuun saakka, ja pysytään vielä Ranskassa. Itse asiassa hyvin lähellä edellistä paikkaa, sillä Pic du Midin observatoriolta on vain parin tunnin ajomatka Toulouseen. Siellä sijaitsee Aeroscopia, Euroopan uusin ilmailumuseo.

”KesälläJos missä, niin Toulousessa olisi pitänyt olla kunnollinen ilmailumuseo jo pitkään. Kyseessä on eurooppalaisen ilmailun pääkaupunki, mistä on lennetty 1920-luvulta alkaen maailman ääriin ja missä on valmistettu mitä erilaisimpia lentokoneita ensimmäisen maailmansodan hävittäjistä Concorde-yliäänimatkustajakoneiden kautta nykyisiin Airbuseihin sekä ATR-potkuriturbiinikoneisiin.

Mutta ei, ennen viime vuonna avattua Aeroscopiaa museon virka hoiti Airbusin tehtaan luona lentoaseman hylätyssä kulmassa ollut kaikenkarvaisten lentokoneiden parkkipaikka. 

Paikka oli ilmailufriikille hyvin jännä, mutta ei lainkaan sopiva ilmailuhistorian merkkipaaluille. Tarmacilla lepäsivät sään armoilla niin Caravellen, Concorden kuin alkuperäisen Airbusin prototyypit.

Koneista piti huolta pieni Ailes Anciennes -yhdistys (Vanhat Siivet), ja yleisö pääsi paikalle aina silloin tällöin, kun yhdistys piti ovia avoinna. Tosin silloin ovet olivat todella avoinna, koska kiinnostuneelle kävijälle näytettiin kaikki Concorden peräpyörästä omituisen Deux Ponts -lentokoneen yläkertaohjaamoon.

Idea kunnollisesta museosta eli jo pitkään, mutta 1980-luvulla se alkoi muuttua konkreettiseksi. Mutta kunnolla asia nytkähti eteenpäin 2000-luvun alussa, kun Toulousen ja Blagnacin kylän (missä lentoasema varsinaisesti sijaitsee) päättäjien vaihduttua.

Vuonna 2006 tulevan museon paikaksi valittiin Blagnacin lentokentän koilliskulmassa oleva alue, aivan Airbusin A380-koneille rakentaman kokoonpanohallin vieressä. Rakennukselle palkattiin arkkitehti ja museota alettiin kunnolla suunnitella.

Tosin nyt taas paikallispolitiikka heitti kapuloita rattaisiin, ja budjettileikkauksen vuoksi museota jouduttiin pienentämään kovasti siitä mikä oli ajatus. Tämän itse asiassa näkee museosta nyt, sillä sen paikalle mahtuisi melkein toinen mokoma lisää ja tällaisenaan se on hieman puolivalmiin tuntuinen. Mutta toki ihan hyvä näinkin!

Rakentaminen alkoi vuonna 2011, mutta sitten rakennusyhtiö meni nurin. Sen tilalle saatiin toinen, lisähintaa tietysti maksaen, ja viimein maaliskuussa 2014 rullattiin ensimmäiset koneet museon sisälle. 

Avajaisia vietettiin 13. tammikuuta 2015 ja seuraavana päivänä ovet avautuivat suurelle yleisölle.

Museon suuri lentokonehalli on pakattu täyteen. Ailes Anciennes -yhdistyksen koneiden lisäksi kokoelmassa on Ranskan kansallisen ilmailu- ja avaruusakatemian koneita sekä lentokoneenvalmistajien lahjoituksia, jotka muodostavat kattavan otoksen Ranskan siviili-ilmailusta 1950-luvulta alkaen Toulousen näkökulmasta. 

Sotilaskoneita on myös mukana, mutta vain muutamia. Niinpä Toulouse museo ei yritä astua Pariisin Le Bourget’ssa olevan ilmailu- ja avaruusmuseon varpaille, vaan se täydentää sitä.

Hallissa on kolme kookasta konetta, jotka ovatkin museon helmet: yliäänikone Concorden toinen valmistunut yksilö (ja samalla ensimmäinen sarjatuotantomalli), ensimmäinen Airbus A300 sekä Super Gubby -rahtikone, jolla ensimmäisten Airbusien osia kuljetettiin ympäri Eurooppaa olleista teollisuuslaitoksista loppukokoonpanoa varten Toulouseen.

Koneiden sisälle pääsee myös käymään: Super Gubbyn suuri rahtitila toimii myös elokuvasalina, A300:n sisäseiniä on korvattu läpinäkyvillä pleksilevyillä ja Concorden läpi pääsee kävelemään. 

Etenkin Concorde yllättää: sen sisätilat ovat matalat, matkustamo kapea, ikkunat pieniä ja ovi eriskummallinen, avattaessa osittain kasaan taittuva. Koska kyseessä oli Concorden prototyyppi, on sen sisällä koelentovarustusta – ja myös VIP-osa leveine nahkapenkkeineen: Ranskan presidentti Valéry Giscard d’Estaing käytti konetta valtiovierailuihin.

Ulkona museolla on vielä toinen Concorde sekä Caravelle, kone, joka tuli vanhemmille suomalaisille tutuksi Finnairin laivastosta 1960-luvulta 1980-luvun puoliväliin saakka. Niiden seurana ulkona seisoo Airbusin sotilaskuljetuskoneen A400M:n prototyyppi.

Toulousen alueen vanhempaa ilmailuhistoriaa esitellään kattavasti pienoismallein ja videoin. Kaikkiaan pienoismalleja on museossa nyt noin 30, ja osa niistä on todella hienosti tehtyjä.

 

Sisäkuvia
Sisäkuvia

Kymmeniä koneita taivasalla

Lisää lentokoneita löytyy museon vierestä, minne Ailes Anciennes -yhdistyksen "lentokonekaatopaikka" on nyt siirretty. Sitä on siistitty ja järjestelty, ja se on kerrassaan sympaattinen, koska siellä koneita pääsee kopistelemaan, koskettelemaan ja katselemaan. Niiden ohjaamoihin pääsee istumaan ja jos haluaa, niin myös renkaita voi potkia.

Museon jäsenet entisöivät niitä ja kertovat mielellään koneiden historiasta sekä siitä, mitä niille ollaan tekemässä. Koska englanti on ilmailun kieli, myös ranskaa taitamaton tulee toimeen. Sama pätee myös museoon, missä opasteet ja tekstit ovat englannin lisäksi espanjaksi.

Siellä kuningatar on ehdottomasti alla olevassa kuvassa oleva Breguet Deux-Ponts, eli “Kaksikerroksinen”. Koneharvinaisuudessa on kaksi kerrosta, ja matkustajaversiona siihen mahtui 59 matkustajaa yläkannelle ja 48 alakannelle. Tämä restauroitavana oleva kone on kuitenkin sotilaskäyttöön tehty rahtiversio 765 Sahara. Kun kauniisti pyytää, voi tämänkin koneen sisälle päästä ihmettelemään.

 

Airbusille kylään

Museosta pääsee myös useita kertoja päivässä kiertokäynneille Airbusien tehtaille. Airbus on ollut edelläkävijä Euroopassa teollisuusturismissa, ja sen tuotantolaitoksissa on ollut jo parinkymmenen vuoden ajan erityisesti kiertokäyntejä varten tehty reitti, mistä on päässyt katsomaan aitiopaikalta liikennelentokoneiden tekemistä.

Nyt yhden reitin sijaan tarjolla on kolme eri teemaista kiertokäyntiä: yksi näyttää yleiskatsauksen, toinen keskittyy superjumbo A380:n ympärille ja kolmas uusien tuotantolaitosten vihreyteen. Kyllä, käynnit ovat luonnollisesti Airbusin PR-toimintaa – mutta hyvällä maulla tehtyjä.

Aéroscopia

Nettisivu: musee-aeroscopia.fr

Avoinna joka päivä 9.30 - 18.00 (loma-aikaan klo 19 saakka). Ailes Anciennes-yhdistyksen konepuisto on avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 14-18 ja lauantaisin 9.30 - 18.00.

Osoite: Allée André Turcat, 31700 Blagnac.
Autolla saapuessa seuraa opastusta museoon tai tekstiä “Aéroconstellation”. Osoite näkyy myös yleisimmissä GPS-laitteissa. Toulousen keskustasta pääsee paikalle raitiolinjalla 1 suuntaan Aéroconstellation. Pysäkiltä (Beauzelle-Aeroscopia) joutuu toistaiseksi kävelemään rakenteilla olevan asuntoalueen läpi (viitoitettua reittiä pitkin) museolle noin 800 metrin matkan.

Huom: Airbus-käynnit ovat hyvin suosittuja ja opastuksia järjestetään ranskaksi ja englanniksi. Paikka kiertokäynnille kannattaakin tehtä etukäteen museon nettisivujen kautta!

Tiedetuubin esittelemiä tiedekeskuksia ja muita kiinnostavia kohteita

Milloin SpaceUp Suomeen?

Viime lauantaina järjestettiin Tukholmassa Pohjoismaiden ensimmäinen SpaceUp -avaruusepäkonferenssi.

Paikalla oli noin 80 avaruudesta kiinnostunutta henkilöä sekä yksi henkilö, joka on itse ollut myös avaruudessa: tilaisuuden tähtiesiintyjä oli ruotsalaisten oma astronautti Christer Fuglesang.

Siis mikä SpaceUp? Mikä epäkonferenssi?

Kun ilmiö rantautui Yhdysvalloista Eurooppaan kolmisen vuotta sitten, ihmettelin itsekin mistä hommassa oikein on kyse. Tuo ensimmäinen eurooppalainen SpaceUp pidettiin Belgiassa, ja olisin varmaankin mennyt kiinnostuksesta mukaan, ellen olisi ollut muissa tärkeämmissä menoissa. Tärkeämmissä siksi, että saamani selitys kokouksen luonteesta oli varsin epämääräinen: se on avaruusharrastajien epäkonferenssi. Ja epäkonferenssi puolestaan on vapaamuotoinen tapahtuma, missä ohjelma rakentuu paikan päällä osallistujien toimesta. Siis ne, jotka sattuvat olemaan paikalla kertovat mistä kertovat. Käytännössä tilaisuus on kuitenkin hieman organisoidumpi - tai ainakin nyt uusimmat SpaceUpit Euroopassa ovat olleet sellaisia.

Osallistuin lopulta ensimmäiseen SpaceUpiin Toulousessa syyskuun lopussa, ja siellä kaksipäiväisessä ohjelmassa oli ennalta sovittuja esiintymisiä ja vain osa ajasta oli varattu ad hoc -tyyppisille esityksille. Niistäkin suurin osa ei ollut täysin tuulesta temmattuja, vaan osallistujia pyydettiin valmistelemaan niin 5-minuutisia kuin 15-minuuttisia esityksiä. Näistä lyhyet pidettiin koko joukon edessä pääsalissa ennen ja jälkeen pääesiintyjiä. Pitemmät taas laitettiin aulassa olleeseen tauluun, mikä aluksi oli tyhjä.

Taulun täyttyessä ajan myötä – ja selvästi osan osallistujista kerättyä rohkeutta muiden esityksiä nähtyään – tyhjät ruudut täyttyivät, ja lopulta ohjelmaa Toulousessa Cite d’Espace -avaruusmuseossa pidetyssä tapahtumassa oli aamusta iltaan. Kahtena päivänä.

Euroopan avaruusmuseot

Ke, 06/26/2013 - 09:06 Jari Mäkinen
Space Expo

Euroopassa ei ole yhtä suureellista avaruushistoriaa esiteltäväksi kuin on Atlantin toisella puolella, mutta myös täällä on muutamia kiinnostavia avaruusmuseoita.

Suomea läheisin sijaitsee Hollannissa, Noorwijkissä, Euroopan avaruusjärjestön ESTEC-avaruustekniikkakeskuksen luona. Space Expo on aivan ESTECin vieressä ja sen tarkoitus oli alun perin toimia ESTECin vierailijakeskuksena. Niin se tekee edelleenkin, tosin nyt enemmän omin voimin, tosin sen perusnäyttely perustuu ESTECissä kehittyihin ja testattuihin satelliitteihin sekä luotaimiin. Space Expossa on myös avaruusaseman laboratoriomodulin täysikokoinen kopio, Apollo-kuuhunlaskeutumisaluksen mallikappale sekä Sojuz-kapselin simulaattori, jolla voi kokea laukaisun avaruuteen.

Space Expo perustettiin Euroopan suurimman avaruuskeskuksen ESTECin (European Space Research and Technology Centre) vierailijakeskukseksi. ESTECissä on paljon eri avaruusohjelmien hallintoa, mutta siellä myös kehitetään avaruustekniikkaa ja testataan satelliitteja. Niinpä siellä on suuria laboratorioita ja Euroopan kookkain avaruussimulaattori - suuri tyhjökammio, missä matkitaan avaruuden olosuhteita – sekä täristimiä ja akustisia huoneita, joilla jäljitellään laukaisun rasituksia. Parasta Space Expossa ovat luonnollisesti kiertokäynnit ESTECin puolelle. Jos aikaa riittää, kannattaa käydä myös Leidenin monissa tiedeaiheisissa museoissa!

Museo sijaitsee aivan Euroopan avaruustutkimus- ja tekniikkakeskus ESTECin vieressä Noordwijkissä, noin 40 km lounaaseen Amsterdamista. Paikalle pääsee kätevimmin ottamalla junan Leidenin rautatieasemalle ja sieltä bussilla numero 30 ESTECiin. Space Expon pysäkki on aivan rakennuksen edessä, avaruustekniikkakeskuksen pysäkistä edellinen. Matka Amsterdamista Leideniin kestää noin 40 minuuttia ja bussimatka noin 20 minuuttia. 

Suuri osa junista kulkee myös Schipholin lentoaseman kautta, joten sieltä ennättää käydä Space Expossa vaikka jatkolentoa odotellessa.

Autolla paikalle pääsee parhaiten poikkeamalla A4-moottoritieltä A44-tielle ja kääntymällä sieltä Leidenin luona Katwijkin tai Noordwijkin suuntaan. Niitä yhdistävältä N206-tieltä on hyvä opastus ESTECiin.

Space Expo on avoinna joka päivä (paitsi maanantaisin) klo 10:00 – 5:00.

www.space-expo.nl

Vanhan mantereen suurin avaruusmuseo on Toulousessa, Etelä-Ranskassa, oleva Cité de l’Espace. Mir-avaruusaseman täysikokoinen mallikappale, Ariane 5:n luonnollista kokoa oleva kopio, suuri määrä malleja ja koekappaleita avaruuslaitteista sekä planetaario, IMAX-teatteri ja interaktiiviset näyttelyt tekevät museosta maailmanluokan avaruusturismikohteen.

Toulouse on Euroopan suurin ilmailu- ja avaruusteollisuuden sekä -tutkimuksen keskittymä, joten se on looginen paikka suurelle avaruustiedemuseolle. Museorakennuksia ympäröivässä puistossa on Mir-avaruusaseman täysikokoinen kopio, Sojuz-alus, luonnollisen kokoinen Ariane 5 -kantoraketti sekä satelliittimalleja.

Toulouseen pääsee esimerkiksi junalla ja lentäen Pariisista monta kertaa päivässä. Kaupungin kaakkoispuolella, juuri kehätien sisäpuolella sijaitseva "Avaruuskaupunki", Cité de l'Espace on avoinna päivittäin (paitsi maanantaisin) klo 9:30 - 17:00. Lisäksi joinain päivinä paikka on avoinna pitempään ja toisinaan myös maanantaisin; erikoispäivät kannattaa katsoa nettisivulta.

www.cite-espace.com

Buran Speyerin museossa

Speyerin tekniikkamuseo Heidelbergissä, Frankfurtin eteläpuolella, on onnistunut keräämään suuren määrän avaruuslaitteita, ja näyttelyn sekä esillä olevien kappaleiden koon suhteen Speyer on suurin Euroopan avaruusmuseoista.

Saksa on ollut voimakkaasti mukana Spacelab-avaruuslaboratorion ja nyt Kansainvälisellä avaruusasemalla olevan Columbus-laboratorion kehittämisessä, joten näitä hankkeita esitellään perusteellisesti ja esillä on runsaasti niiden mallikappaleita ja alkuperäisiä koekappaleita. Entisen Itä-Saksan myötä tulleet Neuvostoliiton avaruusohjelman laitteet tekevät siitä erityisen kiinnostavan – näyttelyssä on mm.oikea Buran-avaruussukkula.

speyer.technik-museum.de

Myös muutamissa suurkaupunkien tiede- ja tekniikkamuseoissa on hyvät avaruusosastot. Etenkin Lontoon Science Museum, Münchenin Deutches Museum ja Pariisin La Villettte ovat kiinnostavia. Belgiassa on myös jännittävä, mutta pieni ja hieman hankalasti saavutettava avaruusmuseo Euro Space Center. Se sijaitsee Belgiasta Luxemburgiin vievän E411-moottoritien varrella Transinne-kylän luona.

Tiedetuubin esittelemiä tiedekeskuksia ja muita kiinnostavia kohteita