Kahvinjuonti on varsin terveellistä. Näin kertoo kaksi uutta laajaa tutkimusta, joissa tarkasteltiin yli 700 000 ihmisen elämää ja kuolemaa. Parhaiten pärjännee parilla-kolmella kupilla päivässä.
Puolen miljoonan eurooppalaisen elämää seuranneessa tutkimuksessa huomattiin, että kahvinjuonti korreloi pienemmän kuolleisuuden kanssa.
Tutkimuksesta ei kuitenkaan käy ilmi, onko pienemmässä kuolleisuudessa kyse juuri kahvin nauttimisesta, vai korreloiko kahvin käyttö kenties muutoin hyödyllisten elintapojen kanssa.
Kahvinjuojien veriarvot olivat tilastollisesti hieman kahvista kieltäytyviä paremmat. Myös maksat olivat terveempiä ja glukoosin käsittely parempaa.
Tutkimuksessa oli mukana 521 330 ihmistä kymmenestä eri valtiosta Euroopassa. Mukana olleista kansoista eniten joivat tanskalaiset (0,9 litraa per päivä) ja vähiten italialaiset (0,092 litraa per päivä). Tutkittujen ikähaitari oli 35-vuotiaista ylöspäin.
Tutkimuksen lopuksi, eli keskimäärin runsaan 16 vuoden jälkeen, 41 693 vastanneista oli menehtynyt.
Suurimmat kahvinkuluttajat olivat hieman todennäköisemmin hengissä kuin ne, jotka eivät käytä kahvia ollenkaan. Tulos oli sama, vaikka tutkittavien joukosta poistettiin ensimmäisen kahdeksan vuoden aikana menehtyneet. Kansallisuuskaan ei vaikuttanut tuloksiin.
Kahvin nauttiminen näytti vähentävän erityisesti tappavien ruuansulatuselinten ongelmien riskiä. Tai oikeammin kahvinjuojat kuolivat epätodennäköisemmin ruuansulatuselinten ongelmiin, sillä varmaa syy-yhteyttä kahvin ja pienemmän kuolleisuuden välille on hyvin vaikea todistaa.
Naisilla ero näkyi myös, kun kuolinsyy löytyi verenkiertoelimistä tai aivoverenkierrosta. Munasarjasyövän todennäköisyys kuolinsyynä taas oli kahvia juovilla naisilla hiukan normaalia korkeampi.
On todennäköistä, että terveysvaikutuksen syynä ovat jotkin kahvin ainesosat tai niiden yhdistelmät. Mitkä, se jää tulevaisuuden tutkimusten selvitettäväksi. Kahvin erilaiset käsittelytavat muuttavat kuitenkin ainesuhteita, joten jää nähtäväksi, onko kaikkein terveellisintä väkevä espresso, sivettikissakahvi, vai jokin aivan muu kahvilaatu.
Toisessa samankaltaisessa tutkimuksessa selvisi, että päivittäisen kahvikupposen juominen pienensi kuolemanriskiä 12 prosentilla ja kolmen kupin peräti 18 prosentilla. (Tai oikeammin kahvinjuonti korreloi pienemmän kuolemanriskin kanssa.) Tällä kertaa kahvinjuontitottumuksia tiedusteltiin 185 855 amerikkalaiselta, jotka olivat iältään 45 - 75 -vuotiaita. Heistä menehtyi 16 vuoden tarkastelujakson aikana 58 397, eli vajaa kolmannes, ja jälleen kahvin käyttäjät olivat hieman todennäköisemmin elossa. Tässäkään tutkimuksessa kahvinjuonnin hyödyt eivät vaikuttaneet riippuvan etnisestä alkuperästä. Silläkään, oliko kahvi kofeiinitonta vai ei, ei ollut merkitystä.
Kummassakin tutkimuksessa ihmisiltä kysyttiin kahvinjuonnin tapoja ilmeisesti vain kertaalleen. Elintavat ovat siis voineet tutkimusaikana muuttua, mutta näin laajoissa tutkimuksissa tämän uskotaan olevan marginaalista.
Analyyseissä otettiin kuitenkin huomioon monia muitakin tutkittujen ilmoittamia elintapoja, kuten tupakointi ja ruokailutottumukset. Aineisto normalisoitiin näiden jo tunnettujen riskitekijöiden suhteen ennen kahvinkäytön vaikutuksen analysointia.
Aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että kahvinjuonti korreloi pienemmän riskin kanssa saada esimerkiksi suoliston syöpiä, 2-tyypin diabetes, Parkinsonin tauti, maksa- ja munuaissairauksia, tai muita kroonisia sairauksia.
Tämänkaltaisista tilastollisista joukkotutkimuksista ei voi päätellä, että kahvin runsas juonti pidentäisi yksittäisen ihmisen elinikää tai estäisi kroonisten sairauksien puhkeamista. Kahvin voi kuitenkin jo olettaa olevan kohtuudella käytettynä terveelliseen ruokavalion yksi osa.
Kahvin kannattaa antaa kuitenkin jäähtyä ennen nauttimista. Kuumien juomien nauttiminen nimittäin vaikuttaa lisäävän ruokatorven syövän riskiä.
Lähteet: Gunter ja kumpp. 2017, Setiawan ja kumpp. 2017, MedicalExpress1, MedicalExpress2
