Ensimmäinen joulukortti Victoria & Albert -museon kokoelmista.

Horsleyn suunnitelma kuvaa kolmea Cole-sukupolvea, jotka nostavat maljan keskeisessä, käsin värjätyssä paneelissa, ympäröitynä koristeellisella ristikkäällä ja mustavalkoisilla kohtauksilla, jotka kuvaavat lahjoittamisen tekoja; viesti oli siis kaksimerkityksinen, siinä oli juhlintaa ja hyväntekeväisyyttä.

Cole painatti tuhat korttia, joihin hän kirjoitti henkilökohtaisia tervehdyksiä vastaanottajan mukaan. 

Horsley piirsi Colen kortin oikeaan alakulmaan pienen omakuvansa allekirjoituksen sijasta ja lisäsi siihen tekstin "Xmasse, 1843".

Cole myös myi korttejaan, mutta yhden shilligin hinta oli kallis, eivätkä kortit tuottaneet rahaa. 

Ne kuitenkin sysäsivät liikkeelle trendin. 

Wikipedian mukaan joulukortit saivat 1800-luvun puolivälissä nopeasti suosiota ja levisivät ympäri Eurooppaa. Keski-Euroopassa uuden vuoden lahjat ja tervehdykset olivat olleet pidempi perinne, joten tämä uusi tapa tuli aiemman rinnalle ja alkoi osin korvata sitä.

Saksaan syntyi 1860-luvulla joulukorttiteollisuutta, joka hallitsi parikymmentä vuotta Euroopan markkinoita.

Joulukorttien aiheet eivät aluksi olleet kovin jouluisia, sillä tonttujen ja jouluisten aiheiden sijaan niissä oli uuden vuoden korttien mukaan pääasiassa pitsimäisiä koristeita, erilaisia kukkasia ja muun muassa neliapiloita.

Uskonnolliset aiheet (jouluseimi, kirkko ja enkelit) tulivat mukaan 1800-luvun lopulla.

Joulupukki ja -tontut eivät olleet kovin nättejä aiheita 1800-luvulla, koska silloin ne olivat vielä pelottavia ja jopa ilkeitä. Vasta 1900-luvun alussa, etenkin Coca Colan brändättyä pukin pulleahkoksi punanutuksi, otettiin joulupukki mukaan korttitaiteeseen.

1800-luvulla joulukortti-innostusta edesauttoi myös postilaitoksen kehittyminen. Postimerkit tulivat käyttöön – osin Sir Henry Colen ansiosta – ja rautatiet tekivät postin kulusta nopeampaa. Uusi painotekniikka teki mahdolliseksi korttien edullisen painamisen. 

Asiaan vaikutti myös luku- ja kirjoitustaidon lisääntyminen.

Joulukortit Suomessa

Varhaisimmat Suomeen tulleet kortit olivat saksalaisia ja ruotsalaisia. Vanhin Suomessa lähetetty joulukortti tunnetaan vuodelta 1871. Suomessa joulukorttien lähettäminen yleistyi merkittävästi 1920-luvulla. Eniten lähetettiin saksalaisia ja ruotsalaisia kortteja, mutta venäläisiäkin oli liikkeellä.

Ensin korttien lähettely oli varakkaiden ja kaupunkilaisten tapa, mutta myöhemmin myös maaseudun asukkaat ja työväestö alkoivat lähetellä kortteja.

Joulu on Suomen postille kiireisintä aikaa, sillä suomalaiset lähettävät kortteja eniten joulunaikaan. Joulukortteja lähetettiin eniten vuosina 1995—2009, jolloin vuosittain lähetettiin reippaasti yli 50 miljoonaa korttia.

Siitä alkaen trendi on ollut laskeva. Vuosina 2010-2015 lähetettyjen korttien määrä putosi 40 %. Vuonna 2023 lähetettyjen joulukorttien määrä väheni noin 12 miljoonaan, tänä vuonna luku lienee vieläkin pienempi.

Nyt suurin osa joulutervehdyksistä lähetetään sähköpostilla tai somessa. Sähköisen joulutervehdysajan kunniaksi Jarmo Korteniemi usitti tekoälyä tekemään meille otsikkokuvassa olevan kortin.