Komeettaluotain Rosetta teki lentonsa uskaliaimman tempun viime lauantaina, kun se lensi vain noin kuuden kilometrin etäisyydeltä komeetan ytimen pinnasta. Ohilento tapahtui kaksiosaisen ytimen suuremman osan päältä ja sujui suunnitellulla tavalla.
Tarkoituksena oli paitsi tutkia komeettaydintä erittäin läheltä, niin myös käydä vielä kerran sen lähituntumassa ennen kuin luotain jää tarkkailemaan komeetta Churyumov-Gerasimenkoa hieman kauempaa. Komeettaydin on muuttunut viime aikoina olennaisesti aktiivisemmaksi sen (ja Rosettan) lähestyessä Aurinkoa.
Lähiohituksen jälkeen Rosetta jatkoi kauemmaksi komeetasta ja saavuttaa huomenna tiistaina 255 kilometrin etäisyyden. Tämä siksi, että aikomuksena on nyt saada laajempi kuva siitä mitä komeetan ympärillä on tapahtumassa.
Sen jälkeen rataa lasketaan jälleen lähemmäksi, ja luotain pysyttelee noin sadan kilometrin päässä ytimestä. Sieltä se tekee toisinaan koukkauksia lähemmäksi ja kauemmaksi, riippuen komeetan aktiivisuudesta ja tutkijoiden tarpeista.
Ongelmana kauempana ytimestä lennettäessä on se, että siellä luotain ei ole enää itse asiassa komeetan kiertoradalla, koska heikkopainovoimainen komeettaydin ei kykene pitämään luotainta enää kahleissaan; siellä lennonjohto “lentää” Rosettaa kuin se olisi planeettainvälisessä avaruudessa komeetan lähellä.
