Jättimäinen kokokuva Plutosta
25.09.2015

Nasan viikoittainen New Horizons -luotaimen ottamien kuvien julkaisutahti pitää, ja eilen vuorossa oli koko joukko hämmästyttäviä yksityiskohtia Pluton pinnalta. Kuvissa näkyy käärmeen nahalta näyttäviä muodostelmia ja todella kummallisia "saaria" jäälakeuksien keskellä.

Kuvissa näkyy aikaisempien lähikuvien tapaan merkkejä monimutkaisista geologisista prosesseista, joissa on metaanijäätä, vesijäätä ja typpeä eri muodoissaan. Vesijää käyttäytyy todennäköisesti kuin kallio maapallolla ja nestemäinen typpi on kuin meikäläinen vesi: sitä on toisinaan nesteenä, toisinaan jäänä, ja kumpikin saa aikaan eroosiota vesijäämuodostelmiin.

Lisäksi Pluton kaasukehä aiheuttaa omat ilmiönsä. Kaasukehästä härmistyy tai tiivistyy typpeä pinnalle, pinnan päällä nähdään usvaa ja todennäköisesti Plutossa on myös tuulia, jotka muovaavat maisemaa dyyneiksi ja saavat aikaan eroosiota. Pluto on samaan aikaan painajainen ja todeksi tullut päiväuni planeettageologeille sekä kaasukehätutkijoille. Alla on muutamia jännittävimpiä uusia kuvia.

Otsikkokuvana tässä jutussa on kuitenkin kokokuva Plutosta New Horizons -luotaimen värikamera MVIC:in kuvaamana. Tämä jättikokoinen kuva Plutosta (huom. alkuperäinen, linkin takana oleva kuva on kooltaan yli 85 MB) on yksi ja ainoa kameran ottama kuva, jota on käsitelty. Kuvaa on suurennettu ja sen eri värikanavia on käsitelty ja tarkennettu kutakin erikseen, jolloin tuloksena on noin 8000 pikseliä kanttiinsa oleva supertarkka kuva kääpiöplaneetasta. Kuvassa erottuu parhaimmillaan 1,3 km kooltaan olevia yksityiskohtia.

Tätä parempaa ja suurempaa kuvaa ollaan parhaillaan koostamassa useammista kuvista, joista kukin on tätä tarkempi. Ohilennon aikana luotain oli niin lähellä Plutoa, että se ei mahtunut kokonaisena kameran kuvakenttään.

Kuvaa katsoessa kannattaa muistaa, että värejä on liioiteltu – paljain silmin katsottuna Pluto olisi hieman pliisumpi näky.

Yllä oleva kuva on yksityiskohta Sputniktasangolta, missä jäälakeuden keskellä on omituisia saarimaisia muodostelmia. Pursuaako jotain pinnan alta jäälle, vai ympäröikö jää muodostelmaa kuten talvella jäätynyt järven pinta saaren? 

Yhtä lailla omituista on havaitun metaanin (metaanijään) jakautuminen: kirkkailla tasankoalueilla ja kraatterien reunustoilla sitä on enemmän, kun taas tummemmilla alueilla sekä kraatterien keskustoissa sitä on vähemmän. Sputniktasangolla on metaania, kun taas Cthulhuksi kutsutulla alueella (joka näyttää tummalta valaalta ja sijaitsee kuuluisan Pluton sydämen länsipuolella) ei ole juuri lainkaan metaania.

Vaalea väri ja metaani siis kuuluvat yhteen, mutta sitä ei osata sanoa johtuuko vaaleus siitä vai kerääntyykö metaani vain paremmin näille jäisille, vaaleille pinnoille.

Yllä oleva kuva esittää Tartarus Dorsaksi nimetyllä alueella olevia vuoria, jotka New Horizons kuvasi niiden ollessa kauniisti lähellä yön ja päivän rajaa. Siksi kuvassa näkyy varjoja, jotka korostavat korkeuseroja ja tekevät kuvasta dramaattisen näköisen. 

Tosin huima se olisi ilmankin varjoja: monimutkaisia pinnanmuotoja, siniharmaita harjanteita ja punertavaa ainetta niiden välissä. 

Kuva on halkaisijaltaan noin 530 kilometriä ja sen yksityiskohdat ovat kooltaan noin 1,3 km.

Kaikki kuvat: NASA/JHUAPL/SWRI