Kotimaisia kasviproteiineja

Pe, 09/12/2014 - 10:32 Toimitus

Lihatuotteiden ja soijan käyttö on mahdollista korvata kotimaisella kasviproteiinilla, jonka viljely lisää ruoantuotantomme omavaraisuutta ja vastaa nykyisiä ravintosuosituksia. Turun yliopiston LounaFoodin Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke on selvittänyt kotimaisen kasviproteiinin nykytilaa ja mahdollisuuksia.

Turun yliopiston Brahea-keskuksen kehittämispalveluiden projektipäälliköiden Leena Erälinnan ja Johanna Mattilan työssä korostuu tutkimustiedon soveltaminen ruoantuottajien tarpeisiin. Useilla yrittäjillä ei ole aikaa tulkita tutkimuksia, vaikka tuloksista voisi olla heille paljon hyötyä.

Varsinais-Suomessa on maamme parhaat olosuhteet viljellä kasviproteiinia, kuten hernettä, härkäpapua, hamppua tai pellavaa. Tilanne on jopa niin hyvä, että alueella olisi potentiaalia tuottaa kasviproteiinia koko Suomen väestölle. Silti suomalaiset käyttävät runsaasti eläinproteiinia, jonka tuotanto nojaa vahvasti tuontiin. Vuoden kestänyt Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke pyrki korjaamaan tilannetta edistämällä kasviproteiinin viljelyä, jalostusta ja käyttöä Varsinais-Suomessa.

"Kuten useimmissa hankkeissamme, tässäkin korostui tutkimustiedon soveltaminen tuotantoketjun käyttöön", Brahea-keskuksen kehittämispalveluiden projektipäällikkönä toimiva Johanna Mattila kertoo.

"Ruoantuottajat saivat tietoa uusista raaka-aineista ja pystyvät siten ideoimaan uusia tuotteita. Monet ovat saaneet myös uusia yhteistyökumppaneita".

Turun yliopiston Brahea-keskuksen alaisuudessa vaikuttava LounaFood nimettiin viime keväänä kattobrändiksi elintarvikealan kehittämiseen keskittyville hankkeille. LounaFoodin hankkeissa on tarkasteltu kasviproteiinin lisäksi muun muassa lähiruoan ekologisia vaikutuksia ja edistetty suoramyyntiä.

"Pääasiallisin tavoitteemme on lisätä ruoantuottajien, kauppojen, keittiöiden ja tukkujen osaamista esimerkiksi koulutuksen ja neuvonnan avulla. Uskon, että LounaFood-brändin nimeämisen myötä palvelemme kohderyhmäämme paremmin, sillä kaikki apu tulee samasta paikasta", jatkaa Mattila.

Lähiruoan ekologisille kestävyysvaikutuksille luotiin perusteet

Lähiruoan ekologisia vaikutuksia tarkastelleessa hankkeessa selvitettiin ensi kertaa kotimaisen lähiruoan ekologisia kestävyystekijöitä. Aikaisemmin kotimaisen lähiruoan ekologisuutta ei ole yksiselitteisesti määritelty, joten kuluttajien odotukset eivät ole aina kohdanneet todellisuuden kanssa.

Hankkeessa luotiin lähiruoan ekologista kestävyyttä arvioiva arviointikehikko. Sen mukaan lähiruoka on ekologisesti kestävää, kun sen tuotanto perustuu paikallisiin luonnonvaroihin, tuotanto tukee paikallisen luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja sekä tuotannon rehevöittävä vaikutus, kemikaalien käytön vaikutus ja ilmastovaikutukset ovat vähäiset.

"Yrittäjät voivat hyödyntää argumentteja lähiruokatuotteiden markkinoinnissaan kuvailemalla kestävyystekijöitä tuotekuvauksessa tai esittäessään mittaustuloksia", huomauttaa hankkeen projektipäällikkö Leena Erälinna. "Esimerkiksi naudanlihan ilmastovaikutuksista puhutaan paljon, mutta toisaalta luonnon monimuotoisuus kärsisi, jos laidunnus loppuisi täysin, sillä se vaikuttaa laidunnuksesta hyötyviin kasveihin ja hyönteisiin".

Suoramyynnin vaatimuksia selkeytetään

Yksi LounaFoodin Aitoja makuja II -hankkeen suurista ponnistuksista on ollut suoramyynnin helpottaminen. Nykyisellään elintarvikevalvojat ovat tulkinneet lakia eri tavoin, mikä on asettanut ruoantuottajat eriarvoiseen asemaan. Hankkeessa on luotu valvojille ja yrittäjille yhteinen ohje, joka julkistetaan 16.9.2014.

"Suoramyyntiä lähdettiin kehittämään, koska kuluttajat kaipaavat ruokaketjuihin läpinäkyvyyttä", toteaa Mattila. "Tähän tarpeeseen täytyy tuottajien vastata."

Ohjeistuksen julkistamisen jälkeen hankkeen työntekijät lähtevät kiertämään maakuntia ja viemään tietoa ohjeesta sekä tuottajille että elintarvikevalvojille. Ohjetta valmistellessa on kiinnitetty huomiota siihen, kuinka vaatimuksia voidaan keventää ilman, että turvallisuus vaarantuu.

"Olemme usein eräänlaisen välittäjän roolissa, sillä meillä on näkemys kokonaiskuvasta, jota yksittäiset tuottajat tai kuluttajat eivät hahmota. Välitämme tietoa eri tahojen välillä ja saatamme heitä yhteen", Mattila kertoo.

Mattilan ja Erälinnan lisäksi LounaFoodin vahvuuteen kuuluvat projektipäälliköt Sanna Vähämiko, Mervi Louhivaara ja Päivi Töyli sekä kehittämispäällikkö Heidi Valtari.

Artikkeli on Turun yliopiston julkaisema tiedote Kasviproteiinin viljely lisää ruoantuotantomme omavaraisuutta.

Otsikkokuva: Flickr / sampsak