Aineen muuttuessa supranesteeksi se ei tunnu tottelevan edes painovoimalakia, sillä se pääsee helposti karkuun avoimesta astiasta. Neste muodostaa astian sisäpinnalle ohuen kalvon, joka nousee reunalle saakka, pujahtaa sen yli ja valuu astian ulkopintaa pitkin tippuen lopulta pisaroina sen pohjasta alas. Supranesteessä ei ole lainkaan viskositeettia, joka kuvaa nesteen sisäistä kitkaa, joten se on jatkuvassa liikkeessä – kaikkiin suuntiin. Helium muuttuu supranesteeksi neljän kelvinin lämpötilassa. Supranesteitä tutki ensimmäisenä alankomaalainen fyysikko Heike Kamerlingh Onnes, joka sai tasan sata vuotta sitten Nobelin fysiikanpalkinnon matalissa lämpötiloissa esiintyvien ilmiöiden tutkimuksesta.
Kuva: Alfred Leitner