Tänään vuorossa on opettavainen päivän kuva: pusukala.
Pusukala on jännän näköinen trooppinen kala, joka elää niin akvaarioissa kuin luonnonvesissäkin, ennen kaikkea Aasiassa Thaimaasta Vietnamiin ulottuvalla alueella. Se saattaa kastaa jopa 30 cm pituiseksi.
Nimensä kala on saanut sen törrömäisistä "huulista", joka on itse asiassa ylimääräinen hengityselin, jonka avulla kala voi saada happea myös ilmasta. Kalat saattavat myös suudella toisiaan innokkaasti, joskin kyse on silloin kaikkea muuta kuin hellyyden osoittamisesta. Kalat koettavat saada siten kiinni toisen kalan huulista, ja jos se onnistuu hyvin, voivat kalat olla kiinni toisissaan useita sekunteja. Voimakkaampi, eli se, joka onnistui saamaan kiinni huulista tai vain toisesta huulesta, on voittaja, kun taas hävinneen pusukalan huulet loistavat haavoittumisen vuoksi punaisina muutaman päivän – mikä saa kalan toisinaan näyttämään siltä, että se olisi käyttänyt huulipunaa.
Ja mitä tulee huulipunaan, niin yllättäen silläkin on kalaisa puolensa.
Kosmetiikkateollisuus käyttää kalateollisuudelta saatavia kalansuomuja, koska ne kiiltävät paremmin kuin aineet, joita on koetettu kehittää laboratorioissa. Suomut koostuvat pääosin puriinista, typpipitoisesta orgaanisesta emäksestä, jolla on jännittävä kaksoisrengasrakenne. Puriinin kiderakenne on samalla säännöllinen että epäsäännöllinen, ja eri kun useita tällaisia kerroksia on päällekkäin, on tuloksena valoa erittäin hyvin – ja miellyttävästi kiillellen – heijastava pinta. Tuloksena on kovahko, kiiltävä pinta, joka muistuttaa helmen pintaa (ja itse asiassa kyseessä on hieman sama ainekin). Se antaa huulipunan lisäksi moniin kynsilakkoihin hienoa kuultoa.
Kemistille aine on 2-amino-6-hydroksyylipuriini, sitä jauhetaan normaalisti Atlantilta pyydettyjen sillien suomuista ja jos aine kirjoitetaan kosmetiikkatuotteen tuoteselosteeseen, on se siellä esimerkiksi nimellä "luontainen helmiäisesanssi. Vaikka aine ei kenties ole kovin romanttinen, on se kuitenkin luonnollinen ja helposti saatavissa oleva edullinen materiaali.
Tosin huulipunassa ei ole kalansuomuja kovin paljoa, sillä kaikkien väriaineiden, hajusteiden ja esimerkiksi tämän kiiltoaineen osuus koko huulipunan sisällöstä on vain noin 5%. Tässä joukossa on mukana usein myös chilipippureista saatavaa hyväntuoksuista aineetta kapsaisiinia (8-metyyli-N-vanillyyli-6-noneeniamidi), minkä tiedetään aiheuttavan joillekin allergisia reaktioita. Erinomaista punaista väriä saadaan mm. kirvoista.
Suurin osa huulipunasta on mukavasti liukasta risiiniöljyä (noin 65%), mehiläisvahaa (n. 15%), loput (n. 15%) muita vahoja, kuten lanoliinia. Ja lanoliiniahan saadaan lampaiden talirauhasista, kuten aineen suomalainen nimi villavaha antaa ymmärtää.
Lisää kosmetiikan kiinnostavista eläimellisistä ulottuvuuksista voi lukea mm. Kosmetiikkattieteen ja -teollisuuden käsikirjasta (Handbook of Cosmetic Science and Technology), tosin se voi olla paitsi raskasta luettavaa tieteellisen sisältönsä vuoksi, niin myös siksi, että se paljastaa paljon kenties epämiellyttävinä pidettäviä totuuksia kosmetiikkatuotteista...
