Tai siis jännäähän tämä on jo nyt: sitä mukaa kun komeettaluotain Rosetta on lähestynyt kohdettaan, ovat kuvat tulleet yhä mielenkiintoisemmiksi. 67P/Churyumov-Gerasimenko on enää 300 kilometrin päässä luotaimesta ja keskiviikkona 6. elokuuta luotain saapuu perille komeettansa luokse, jolloin etäisyys on enää satakunta kilometriä. Matkamittarissa on jo 6,4 miljardia kilometriä risteilyä aurinkokunnassa sitten laukaisun, joka tapahtui maaliskuun alussa vuonna 2004.
Saapuminen perille tapahtuu vähemmän dramaattisesti kuin esimerkiksi Marsin kiertoradalle asetuttaessa, sillä odotettavissa ei ole voimakasta luotaimen nopeuden hidastumista päämoottorien kriittisellä poltolla. Luotaimessa ei edes ole suurta päämoottoria, vaan 24 pientä asennonsäätömoottoria, joita käytetään myös ratamuutoksiin.
Rosetta on lähestynyt komeettaydintä jo hitaasti koko kesän ajan, käyttäen moottoreitaan kymmenkunta kertaa, jolloin sen suhteellinen nopeus komeetan suhteen on hidastunut noin 2800 kilometrin tuntinopeuden verran aina siihen, että nyt keskiviikkona nopeus on enää vain noin 1 m/s, eli luotain liikkuu ytimen ympärillä jotakuinkin kävelyvauhdilla.
Jotta se ei olisi joutunut komeetasta jo nyt irtoavan, heikon pyrstön sisään, on Rosetta hivuttautunut kohteensa luokse sen etupuolelta. Nyt sen rata ytimen ympärillä tulee olemaan epävakaa kiertorata, jonka muoto on ympyrän tai ellipsin sijaan lähempänä kolmiota, missä rataa pitää koko ajan hieman korjailla. Yksi kolmikulmaisen radan kierros kestää kolmesta neljään vuorokautta, ja sen aikana luotaimen rataa pitää siis tarkkailla koko ajan sekä muuttaa joka kurvissa aktiivisesti rakettimoottorein.
Myöhemmin Rosettan annettaneen tulla lähimmillään ensin noin 50 kilometrin päähän ytimestä, ja sen jälkeen mahdollisesti jopa 30 kilometrin korkeudelle, jolloin komeetan heikko vetovoima voisi pitää Rosettaa jopa kunnolla kiertoradalla ympärillään.
Näin olleen 6. elokuuta on oikeastaan vain uusi vaihe, eikä vielä aivan perille pääseminen: siitä alkavat lähioperaatiot, ja nyt, kun komeetan ydin näkyy jo kunnolla ja sen toimintaa voidaan seurata, on luotaimen turvallista toimintaa myös helpompaa suunnitella. Mikäli mitään vaaraa ei näytä ilmenevän, annetaan radan tulla lähemmäksi. Lopulta, jos kaikki sujuu hyvin, saattaa Rosetta kiertää ydintä vain 10 kilometrin korkeudella. Tämä on huimaa, sillä tuolta etäisyydeltä kamerat ja tutkimuslaitteet pystyvät näkemään komeetanytimen toimintaa todella intiimisti. Komeetan ytimen kummallista kaksoisolemusta (mikä otsikkokuvassa korostuu varjojen vuoksi) voi tutkia tältä etäysyydeltä kerrassaan upeasti!
Lennonjohto on varpaillaan
Saksan Darmstadtissa, Euroopan avaruusoperaatiokeskus ESOCissa oleva Rosetta-lennonjohto on ollut aktiivinen tammikuun alusta alkaen, kun luotain heräsi pitkästä horroksestaan. Kesän aikana se on piristynyt entisestään ja nyt tästä alkaen se on hyvin aktiivinen vähintään vuoden 2015 loppuun saakka. Siellä tarkkaillaan koko ajan komeetan toimintaa ja luotaimen tilaa, jotta se voidaan pitää koko ajan tarpeeksi turvallisella radalla ytimen luona, mutta samalla tarpeeksi kiinnostavalla radalla, jotta havaintoja voitaisiin tehdä mahdollisimman hyvin ja kaikilla mahdollisilla instrumenteilla.
Juuri parhaillaan saapumista valmisteltaessa kaikki on suunniteltu etukäteen, mutta suunnitelmaa muutetaan sekä tarkistetaan jatkuvasti. Kaikki luotaimelle lähetettävät käskyt tarkistetaan ja suoritetaan ensin luotaimen ESOCissa sijaitsevalla kaksoiskappaleella, ennen kuin ne singotaan avaruuteen.
Niinpä viimeisen, olennaisen ratamuutoksen vaatimat käskyt ovat valmiit vasta tiistaina 5. elokuuta puoleltapäivin. Luotaimen ohjaamiseen tarvittavien toimien lisäksi tutkijaryhmä suunnittelee samanaikaisesti komentoja instrumenteille, jotta ne voisivat kuvata ja mitata mahdollisimman paljon. Komeetan luokse saapumisen hetki on ainutlaatuinen, ja siitä kannattaa puristaa irti mahdollisimman paljon havaintoja!
