Komeettarekka lähtee matkaan perjantaina

Avaruusrekka

Kaksi vuotta sitten Suomea kiertänyt Avaruusrekka lähtee jälleen matkaan! Toukokuussa se kiertää Suomen lisäksi Norjaa, Tanskaa ja Ruotsia ja pysähtyy kaikkiaan 16 paikkakunnalla.

Nyt rekan kyytiin on lastattu Euroopan avaruusjärjestö ESAn komeettaluotain Rosettaa ja sen huikeaa tutkimusmatkaa esittelevä näyttely.

Matkallaan rekka pysähtyy monenlaisissa paikoissa, mutta kenties eksoottisin tapaaminen on 3. toukokuuta Oulussa, missä rekka ajaa Tiedekeskus Tietomaan pihaan ja tapaa siellä juuri avautuneessa Age of the Dinosaur -näyttelyssä dinosaurukset. Komeetat ovat dinojen tapaan taivaiden ammoisia jättiläisiä, ja todennäköisesti joko asteroidi tai komeetta, joka törmäsi Maahan 66 miljoonaa vuotta sitten, päätti dinosaurusten valtakauden maapallolla.

Huima matka pyrstötähden intiimiin elämään

Yli vuosikymmenen ajan avaruudessa kohti kiinnostavaa pyrstötähteä lentänyt Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotain saapuu tänä vuonna perille.

Se heräsi pitkästä horroksestaan tammikuussa ja lähestyy nyt komeettaa nimeltä 67P/Churyumov–Gerasimenko. Näillä näkymin Rosetta saapuu sen luokse nyt toukokuussa ja alkaa kiertää sitä elokuussa. Marraskuussa se lähettää komeetan ytimen pinnalle laskeutujan.

Ainakin kahden seuraavan vuoden ajan Rosetta seuraa komeettaa sen matkalla lähemmäs kohti Aurinkoa ja näkee miten kuollut, jäinen komeetan ydin herää henkiin Auringon lämmön vaikutuksesta ja muuttuu vähitellen hurjasti kaasua syökseväksi pyrstötähdeksi.

Koskaan aikaisemmin emme ole päässeet katsomaan näin läheltä ja intiimisti: miten pyrstötähti toimii ja mistä se oikein koostuu? Kyseessä on samalla myös matka ajassa taaksepäin, sillä komeettojen oletetaan olevan jäänteitä Aurinkokunnan alkuajoilta lähes viiden miljardin vuoden takaa.

Rosetta on eräs ihmiskunnan hurjimmista nykyajan tutkimusmatkoista!

Suomella on olennainen osa lennolla. Rosetta-luotaimessa ja Philaessa on mukana kuusi tieteellistä mittalaitetta, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa Ilmatieteen laitos on ollut mukana. Laitoksen tutkijat osallistuvat samoin tieteellisten havaintojen käsittelyyn ja analysointiin. Myös Rosettaa koossa pitävä runko on suomalaista tekoa.

Tietoa ja toimintaa rekassa!

Tätä lentoa sekä komeettoja yleisesti esittelevä erikoisrekan sisälle rakennettu avaruusnäyttely kiertää nyt toukokuussa Pohjoismaita. Kiertue alkaa Suomesta, Vaasasta toukokuun 2. päivänä ja on sen jälkeen 3.5. Oulussa, Tiedekeskus Tietomaassa, missä komeettarekka tapaa dinosaurukset vasta avatussa uudessa näyttelyssä.

Sen jälkeen rekka kiertää noin kahden viikon ajan Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa, ennen kuin se rantautuu Turkuun 18. toukokuuta. Sen jälkeen Rosetta-rekka on Helsingissä, Lahdessa, Tampereella ja Jyväskylässä, ennen kuin kiertue päättyy 24.5. Seinäjoella.

Koko perheelle tarkoitetussa, ilmaisessa näyttelyssä on Rosetta-luotaimen ja sen laskeutujan hienot mallikappaleet sekä komeetan pintamalli, jonka päälle voi istua ja ottaa siinä vaikkapa selfien pyrstötähtimaisemassa. Rekassa on myös komeettalaboratorio, missä kokataan pienikokoisia, superkylmiä komeetanytimiä joka näyttelypäivä klo 11, 13, 15 ja 17.

Mukana rekassa on myös Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoita, jotka kertovat paitsi laitoksen osallistumisesta Rosetta-lentoon, niin myös yleisesti avaruustutkimuksesta. Ilmatieteen laitoksella esimerkiksi tehdään parhaillaan mittalaitteita Marsiin lähetettävään ExoMars-luotaimeen.

Rekkaan kutsutaan paikalle myös koululaisia: heitä kehotetaan valmistamaan omia laskeutujiaan. Niitä voidaan koittaa saada komeetan pintamallin päälle onkivapaan ripustettuina ja katsoa, pääsevätkö ne hyvin perille. Parhaat laskeutujat palkitaan ESAn repulla joka on täynnä avaruustavaraa. Mukana kiertueella reissaa myös ESAn opetustoimiston Paxi-maskotti.

Koululaisryhmiä pyydetään ilmoittautumaan etukäteen sähköpostiste osoitteeseen info@avaruusrekka.fi, koska rekan sisusta on ahdas.

Kiertueen Suomen osuuden päätapahtuma järjestetään Helsingissä 19.5. Silloin rekassa vierailee ESAn Rosetta-tutkijatiimin edustaja Mark McCaughrean kertomassa komeettaluotaimen tuoreimpia kuulumisia sekä koko joukko Ilmatieteen laitoksen edustajia.

Oulussa rekassa on tavattavissa Oulussa opiskellut, nykyisin Ilmatieteen laitoksella Mars-instrumenttien laadunvarmistuksesta vastaava Maria Komu, sekä avaruussäätutkija Tiera Laitinen. Molemmat tuntevat myös Rosetta-lennon sekä komeetat erinomaisesti.

Turussa paikalla on Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Walter Schmidt, joka vastasi Rosetta-luotaimen ja sen laskeutujan suomalaislaitteiden tekemisestä.

Rekan kyydissä on myös Ursan edustaja sekä pieni kirjamyyntipiste.

Avaruusrekan paluu

Rosetta-rekan idea perustuu vuonna 2012 Suomessa kiertäneeseen Avaruusrekkaan. Euroopan avaruusjärjestön sekä Ruotsin, Norjan ja Tanskan avaruusasioista vastaavien viranomaisten nimissä pohjoismaiselle kiertueelle lähtevä rekka on suunniteltu Suomessa ja varustetaan matkaan suomalaisvoimin.

Kiertueen Suomen osuuden yhteistyökumppaneina toimivat ESA, Tekes, Ilmatieteen laitos ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Myös Tiedetuubi on matkalla mukana: kiertueen tapahtumia ja toimintaa seurataan Suomen osuuden aikana päivittäin ja muutoinkin hyvin tiiviisti.

Kiertuetta seurataan myös tiiviisti ESAn nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa, etenkin Rosetta-blogissa ja Rosetta-lennon twitter-syötteessä sekä Facebook-sivulla. Twitterissä kiertueen aikana kannattaa seurata avainsanaa #rosettatour.

Lisätietoa:

tuottaja Jari Mäkinen
Puh. 040 8013084
Sähköposti: jari.makinen@kupla.com

Kiertueen kartta

Kuvamateriaalia tiedotusvälineiden käyttöön

Kuva 1: Rosetta-rekka 1 (kuva Avaruusrekka)
Rekkaan rakennettu komeettanäyttely kiertää toukokuussa Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa. Rekka esittelee komeettaluotain Rosettan tutkimusmatkaa kaukaiselle komeetalle ja sen saapumista komeettaa kiertävälle radalle. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Rekan ympärillä oleva viiva on Rosettan rata sen lähestyessä komeettaansa.

Kuva 2: Rosetta-rekka 2 (kuva Avaruusrekka)
Rekkaan rakennettu komeettanäyttely kiertää toukokuussa Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa. Rekka esittelee komeettaluotain Rosettan tutkimusmatkaa kaukaiselle komeetalle ja sen saapumista komeettaa kiertävälle radalle. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Kuva 3: Rosetta-rekan reitti kartalla (kuva Avaruusrekka)
Rosetta-rekka kiertää toukokuun ajan Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa ja avaa ovensa yhteensä 16 paikkakunnalla.

Kuva 4: Havainnekuva rekasta (kuva Avaruusrekka)
Komeettanäyttely on rakennettu laajennettavan rekan kyytiin.

Kuva 5: Rosetta-luotain lähestymässä komeetta 
67P/Churyumov–Gerasimenkoa (kuva ESA / ATG medialab)
Taiteilijan näkemys Rosetta-luotaimesta lähestymässä komeetta 
67P/Churyumov–Gerasimenkoa. Vuonna 2004 avaruuteen laukaistu Rosetta asettuu kiertämään komeettaa tämän vuoden toukokuussa.

Kuva 6: Rosetta-luotain kiertämässä komeetta 
67P/Churyumov–Gerasimenkoa (kuva ESA / AOES medialab)
Taiteilijan näkemys Rosetta-luotaimesta kiertämässä komeetta 
67P/Churyumov–Gerasimenkoa.

Kuva 7: Philae-laskeutuja komeetan pinnalla (kuva ESA / AOES medialab)
Rosetta kantaa mukanaan pientä Philae-laskeutujaa, jonka on määrä laskeutua tutkimaan komeetan jäistä pintaa tämän vuoden marraskuussa. Taiteilijan näkemys.

Lisää kuvia Rosetta-lennosta on ESAn nettisivuilla.

Rosetta-rekan pysähtymispaikat ja aikataulu Suomessa:

2.5. Vaasa, Keskustori klo 12-18
3.5. Oulu, Tietomaa klo 10-18
---
18.5. Turku, Kauppatori klo 9-18
19.5. Helsinki, Narinkkatori klo 9-18
20.5. Helsinki, Narinkkatori klo 9-18
21.5. Lahti, Kirjastoaukio klo 9-18
22.5. Tampere, Laukontori klo 9-18
23.5. Jyväskylä, Aren aukio klo 9-18
24.5. Seinäjoki, Kauppatori klo 9-16

Kiertueen pysähdyspaikat muissa maissa:

5.5. Trondheim, Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet (Norja)
6.5. Trondheim, Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet (Norja)
7.5. Oslo, Institutt for teoretisk astrofysikk (Norja)
8.5. Oslo, Institutt for teoretisk astrofysikk (Norja)
9.5. Borlänge, Framtidsmuseet (Ruotsi)
10.5. Göteborg, Vetenskapsfestivalen (Ruotsi)
11.5. Göteborg, Vetenskapsfestivalen (Ruotsi)
12.5. Århus, Steno Museet (Tanska)
13.5. Århus, Steno Museet (Tanska)
14.5. Kööpenhamina (Tanska)
15.5. Linköping (Ruotsi)
16.5. Södertälje (Ruotsi)
17.5. Södertälje (Ruotsi)

Tiedetuubi 1 vuotta!

Viime viikonloppuna Tiedetuubi teki kävijäennätyksensä: yli 500 yksittäistä kävijää vuorokaudessa. Viimeisen kuukauden aikana sivustolla on käynyt lähes 2000 yksittäistä henkilöä ja lukukertoja on liki 10 000. Tulos on varsin hyvä, etenkin kun sivustoa ei ole vielä varsinaisesti julkistettu, vaan tieto siitä on kiirinyt pääasiassa sosiaalisessa mediassa ja puskaradiossa.

Tärkein syy viikonlopun kävijäryntäykseen oli artikkelimme GOCE-satelliitista ja sen maahanpaluusta. Toivottavasti sen kautta monet kävijöistä myös huomasivat, että Tiedetuubissa on jo reippaasti yli 500 muuta juttua, joita on kerätty sinne vähitellen jo noin vuoden ajan.

Kyllä vaan: huomasin juuri tilastotietoja selvitellessäni, että latasin Tiedetuubin ensimmäisen version nettiin jo yli vuosi sitten, 12. lokakuuta 2012. Kyseessä oli testiversio sivustosta, joka Markus Hotakaisen mukaan tulemisen jälkeen sai nimen T-Tuubi ja joka siirtyi hieman muokattuna kokonaan omalle serverilleen omaan osoitteeseensa tammikuussa 2013. T-Tuubista Tiedetuubiksi sivusto muuttui kesällä, kun kyllästyimme väliviivan aiheuttamiin teknisiin hankaluuksiin.

Sivustoa on kehitetty hissukseen ja pidetty jopa hieman pimennossa, koska toistaiseksi sitä tehdään vain harrastuksena. Alun perin ideana oli käyttää sivustoa muusta mediatyöstämme "yli jääneen" materiaalin julkaisemiseen, monenlaisen muun tieteestätiedottamistoimintamme apuna ja eräänlaisena sekalaisten juttujemme loppusijoituspaikkana. Olemme Markuksen kanssa siinä mielessä hulluja, että teemme työtämme myös vapaa-aikanamme, työmme on harrastuksemme, emmekä aina tule pyytäneeksi työstämme palkkaa. Ja meistä tieteestä kertominen on paitsi mukavaa, niin myös koemme sen erittäin tärkeäksi: nähtävästi useampikin nuori on valinnut ainakin osittain meidän innostamanamme tieteellisen uran, minkä lisäksi monet muut ovat ainakin laajentaneet maailmankuvaansa ja kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota omaan kotiplaneettaamme, sen monimuotoisiin ilmiöihin sekä koko mahtavaan maailmankaikkeuteen ympärillämme.

Alkuperäisen nimen T-kirjan kertoi mistä myös nettisivustollamme oli kyse: tieteestä, tekniikasta, tutkimuksesta ja vähän niihin liittyvästä taiteestakin. Mielestämme näistä voidaan kertoa iloisesti, asiallisesti ja ajankohtaisesti, ja siihen olemme pyrkineet myös Tiedetuubissa.

Tiedetuubin viime kuukausina jatkuvasti lisääntynyt kävijämäärä on merkki siitä, että tällaiselle materiaalille on kysyntää. Valitettavasti vain teemme edelleen sivua harrastuksena muun toimittajan- ja kirjailijantyömme ohessa, joten emme pysty pitämään sivustoa toistaiseksi aivan niin ajankohtaisena ja kattavana kuin haluaisimme. Aika ei riitä. Esimerkiksi aihevalikoimassa omat lempiaiheemme painottuvat liiaksi ja useita juttujamme olisi kannattanut editoida ja kuvittaa hieman paremmin. Meillä on lisäksi runsaasti materiaalia varastossa Tiedetuubiin laitettavaksi, mutta kun vuorokaudessa on vain 24 tuntia, sen työstäminen jää jatkuvasti muun tekemisen jalkoihin. Videoitakin on varastossa kymmenkunta, mutta niiden editointiin ei ole vielä ollut aikaa.

Toistaiseksi olemme voineet kattaa mm. sivuston ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia keväällä Tiedonjulkistaminen neuvottelukunnalta saamallamme apurahalla, ja toivomme, että saamme tähän – samoin kuin toiminnan laajentamiseen – lisärahoitusta lähitulevaisuudessa.

Samalla kun siis kiitämme lukijoitamme, pyydämme ymmärrystä sille, että sivustoa ei toimiteta tällä haavaa samoilla kriteereillä kuin yleensä tiedotusvälineitä. Yhdestä emme kuitenkaan tingi: kevyimmissäkin jutuissamme puhutaan oikeasti asiaa ja faktat pitävät paikkansa!

Toivottavasti pääsemme laajentamaan ja vakiinnuttamaan toimintaamme jo lähitulevaisuudessa – ja silloin rummutamme kyllä Tiedetuubista kuuluvammin!