Komeettalaskeutuja Philae on pahaenteisesti hiljaa

Komeetta Chury kuvattuna 23. kesäkuuta 2015
Jari Mäkinen

Noin kolme viikkoa sitten ilo oli ylimmillään, kun marraskuusta alkaen mykkänä komeetta Churyumov-Gerasimenkon pinnalla ollut laskeutuja Philae otti viimein yhteyttä komeettaa kiertävään Rosetta-luotaimeen. Sen jälkeen yhteys on saatu muutamia kertoja ja Rosetta-luotainta on ohjattu radalle, mistä se saa periaatteessa paremmin muodostettua yhteyden Philaeen, mutta silti yhteys on ollut pätkittäinen ja 24. kesäkuuta jälkeen ei yhteyttä ole ollut lainkaan.

Laskeutujan Saksassa, sikäläisen ilmailu- ja avaruustutkimuskeskus DLR:n tiloissa oleva lennonjohto onkin huolestunut siitä, että onko Philae nyt oikeasti sammunut tai onko komeetan koko ajan lisääntyvä aktiivisuus vaikuttanut siihen. Se onkin lähettämässä huomenna sunnuntaina Rosetta-luotaimesta Philaeen käskyn, joka käynnistäisi sen Concert-radiotutkimuslaitteen: se lähettää jatkuvaa signaalia ja jos signaali saadaan, niin sen avulla voidaan paitsi varmistaa kuuleeko Philaen Rosettan radioviestejä ja samalla sen avulla voidaan mahdollisesti määrittää paremmin Philaen sijaintia.

Rosetta on nyt noin 160 kilometrin etäisyydellä komeetasta ja ja periaatteessa se lentää nyt säännöllisesti Philaen laskeutumispaikan päältä siten, että yhteyden muodostuminen olisi helppoa. Ensi viikolla etäisyyttä pienennetään edelleen noin 155 kilometriin.

Lennonjohto ei uskalla ohjata luotainta paljoa lähemmäksi, koska komeetta "Chury" muuttuu koko ajan aktiivisemmaksi sen lähestyessä ratansa Aurinkoa lähintä kohtaa.;

Komeetan pinnalta on havaittu esimerkiksi kuoppia, joista kaasua ja ainetta näyttää purkautuvan avaruuteen.

Rosettan OSIRIS-kameran kuvista on paikannettu 18 tällaista aktiivista kuoppaa komeettaytimen pohjoiselta puolelta. Ne ovat kooltaan kymmenistä metreistä satoihin metreihin halkaisijoiltaan ja niiden alla oleva aktiivinen alue näyttää tunkeutuvan noin 210 metrin syvyyteen. Osa näistä havaituista kuopista on edelleen aktiivisia: niistä purkautuu selvästi kaasua ja ainetta pois pinnalta ja ne näyttävät kasvavan sekä muuttuvan.

Aktiivisimpia alueita kuopissa ovat niiden reunat ja joissain olevat halkeamat. Nämä rikkoutumat pinnassa ovat joko syntyneet siten, että kaasu on purkautunut niistä ulos, tai sitten ne ovat syntyneet pinnan rikkoonnuttua lämmössä ja niiden kautta kaasu pääsee vain purkautumaan helpommin ulos. 

Ma’at -alueella (kaikki komeettaytimen pinnalla oleville alueille annetut nimet ovat egyptiläisiä) olevat purkauskuopat 1, 2 ja 3 näyttävät todennäköisen kuoppien kehityskulun: nuorien, aktiivisten kuoppien reunat ovat jyrkkiä, kun taas vanhempien sekä vähemmän aktiivisten kuoppien reunat ovat loivempia tai lähes kokonaan pölyn täyttämiä. Keski-ikäisissä on pohjalla erilaisia kappaleita, kun taas vanhemmissa nämä kappaleet ovat todennäköisesti hienojakoisen pölyn peitossa. Nämä kuvat otettiin OSIRIS-kameralla Rosettan ollessa 28 kilometrin päässä ytimen pinnasta.

"Kuoppien avulla on mahdollista arvioida pinnan ikää", selittää Jean-Baptiste Vincent Max Planck -instituutin aurinkokuntatutkimuksen osastolta. "Mitä enemmän kuoppia on alueella, sitä nuorempaa ja vähemmän muuttunutta pinta on."

"Tätä oletusta tukevat viime aikoina tehdyt havainnot komeettaytimen eteläpuolelta. Siellä pinta on huomattavasti muuttunutta, koska kyseinen puoli komeetasta saa paljon enemmän energiaa Auringosta kuin pohjoinen puoli. Siellä ei näytä olevan niin paljon purkauskuoppia."

Tutkimus kuopista julkaistiin Naturessa heinäkuun 2. päivänä. 

 

Philae ja Rosetta jälleen puheväleissä – uusi yhteys saatiin hetki sitten

Jari Mäkinen

Kuten keskiviikkona kerroimme, ei komeetta "Churyn" pinnalla hieman kellellään makaavaan Philae-laskeutujaan saatu yhteyttä viime sunnuntain jälkeen, ja silloinkin yhteys oli huono.

Hiljaisuus ei kuitenkaan ollut yllättävä tai huolestuttavaa, sillä   tietoja Maahan välittävän Rosetta-luotaimen asento ja rata eivät olleet optimaalisia yhteyden muodostumiseen.

Nyt ratamuutoksen jälkeen tilanne oli toinen, ja ESAn Saksassa, Darmstadtissa sijaitseva avaruusoperaatiokeskus ESOC saikin tänään iltapäivällä kahdesti hyvän yhteyden Rosettan kautta Philaeen.

Ensimmäinen signaali saapui klo 16:37 Suomen aikaa ja toinen klo 16:54. Kumpikin yhteyksistä kesti noin kaksi minuuttia ja niiden aikana vastaanotettiin 185 pakettia telemetriatietoja Philaen systeemien tilasta, lämpötiloista, varaustasoista ja niin edelleen.

Tietojen mukana ei ollut vielä tieteellisiä mittauksia, koska niihin laskeutuja komennetaan vasta sitten, kun sen tilasta on tarkka kuva ja yhteydenpito sen sekä Rosettan välillä on paitsi vakaa, niin myös toistuva ja ennakoitavissa oleva.

Jotta tähän päästäisiin, on Rosetta muuttamassa vielä rataansa. Se muuttaa vielä huomenna lauantaina rataansa siten, että se tulee lähimmillään 177 kilometrin etäisyydelle komeetasta ja sen sijainti on laskeutujan “yläpuolella”.

Jos tästä eteenpäin kaikki sujuu suunnitelman mukaisesti, päässee Philae jälleen työn touhuun ensi viikon aikana. Ja kuten kerroimme keskiviikon jutussamme, on ensimmäinen mittauksia tekevä mittalaite suomalaistekoinen SESAME/PP.

Syy siihen, miksi Rosetta ei voi mennä kovin lähelle komeettaa, näkyy tässä 14.6. otetussa kuvassa: komeetta Churyumov-Gerasimenko syöksee aika tavalla kaasua ja pölyä ympärilleen, ja ne voisivat olla vaaraksi Rosettalle. Etäisyys komeettaan (sen keskipisteeseen) on tässä 203 km ja kuvan leveys on 17,7 km.

Komeettalaskeutuja Philae on jälleen vaiti - tuoreimmat uutiset lennonjohdosta

Jari Mäkinen

Komeetta Churyumov-Gerasimenkon pinnalla oleva Philae-laskeutuja oli seitsenkuukautisen odotuksen jälkeen yhteydessä komeettaa kiertävään Rosetta-luotaimeen viime lauantaina illalla. Sen jälkeen yhteys laskeutujaan on ollut vain kerran, hyvin lyhyesti sunnuntaina 14.6. illalla, mutta sen jälkeen siitä ei ole kuultu mitään.

Tämä ei kuitenkaan ole huolestuttavaa, sanoo tänään aamulla Pariisin ilmailunäyttelyssä esiintynyt Rosetta-lennon varalennonjohtaja Elsa Montagon.

"Seuraava mahdollisuus on tänään puolelta päivin, mutta vaikka silloinkaan emme saisi yhteyttä, ei tilanne ole vakava. RF-yhteys lauantaina oli hyvä ja vakaa, ja kolme lyhyttä yhteyttä sunnuntaina riittivät näyttämään, että laskeutuja on hyvässä kunnossa."

Syynä yhteyden puuttumiseen on se, että Rosetta oli ohjelmoitu tekemään tutkimuksia, joissa sen asento oli hyvin hankala yhteydenpitoon; nykyisellä radallaan Rosetta voi olla yhteydessä Philaeen vain kaksi kertaa vuorokaudessa.

Nyt maanantaina 15.6. kaikki laskeutujan ja Rosettan toiminnoista vastaavat tahot, ESAn lisäksi Saksan DLR ja Ranskan CNES, hyväksyivät yksimielisesti suunnitelman muuttaa Rosettan suunniteltuja toimia siten, että se pystyy saamaan paremmin yhteyden Philaeen. Tärkein muutos on se, että luotain alkaa osoittaa suoraan komeetan ydintä kohden yhteysyritysten aikaan, jolloin mahdollisuus Philaen kuulemiseen on paras mahdollinen. Samalla luotaimen rataa aletaan muuttaa siten, että yhteys onnistuu paremmin. Rosettan tekemiä tutkimuksia säädetään sen mukaisesti.

Rosetta suoritti ensimmäisen ratamuutoksensa nyt keskiviikkona aamulla ja seuraava on vuorossa lauantaina. Lopulta Rosetta tulee radalle, jolla se on 180 kilometrin päässä komeetasta ja pystyy olemaan pitempiä aikoja kerrallaan yhteydessä laskeutujaan. Lähemmäksi tuleminen parantaa olennaisesti Philaen kuulemista, sillä kun signaali saatiin ensimmäisen kerran lauantaina, oli etäisyys 200 km ja toisen, sunnuntai-illan heikon yhteyden aikaan etäisyys oli kuusi kilometriä enemmän. Rosettan rata ennen keskiviikon ratamuutosta oli 224 x 235 km.

Lentoa pölypilvessä

Montagon kertoo, että komeetta on parhaillaan hyvin aktiivinen ja se haittaa koko ajan Rosetta-luotaimen tähtietsinten toimintaa. 

"Koska tämä on eräs hankalimmista asioista, mitä oletimme kohtaavamme lennon aikana, tätä simuloitiin aikanaan hyvin huolellisesti, ja nyt tähtietsinten ottamat kuvat vastaavat pitkälti simuloituja. Itse asiassa odotimme tällaista vasta myöhemmin, eli komeetta päästää tällä hetkellä ennakoitua enemmän kaasua ja pölyä ympärilleen."

Tämän vuoksi Rosetta ei voi lentää kovin paljoa lähemmäksi komeettaa, koska pöly saattaisi olla sille vaaraksi; suurin vaara on siinä, että luotain menettää suuntavaistonsa pölypilvessä.

Viime viikkojen aikana tehtyjen havaintojen perusteella kuitenkin pölytilanne on nyt sellainen, että suunnitellut ratamuutokset Philaen kuuntelemiseksi voidaan tehdä.

Laskeutuja valmis toimintaan

Saksan ilmailu- ja avaruushallinto DLR:ssä Philae-laskeutujan lennonjohdossa työskentelevä Barbara Cozzoni kertoo, että lauantain pitkässä ja sunnuntain kolmessa lyhyessä yhteydessä saatiin 300 kappaletta pakettia telemetriatietoja, ja kussakin oli 2 kilotavua tietoa laskeutujan lämmönhallintalaitteista, virrantuotannosta ja tietokonesysteemeistä. 

"Philae on näiden tietojen mukaan hyvässä kunnossa, sen tietokoneet toimivat, ohjelmistot ovat kunnossa, lämpötila laskeutujan sisällä on hyvä ja mikä tärkeintä, aurinkopaneelit tuottavat joka päivä virtaa. Se auttaa lataamaan akkuja ja kunhan saamme yhteyden vakaaksi sekä ennustettavaksi, niin pääsemme toimintaan."

Yhteysmahdollisuuksia on nyt yksi jokaisen komeetan vuorokauden (12,5 tuntia) aikana ja uusi Rosettan rata on suunniteltu siten, että yhteys kestää pitkään. Auringon valoa laskeutuja saa nyt kolmisen tuntia vuorokaudessa ja tilanne paranee koko ajan siten, että elokuussa päivä paistaa aurinkopaneeleihin kuutisen tuntia vuorokaudessa.

Jos kaikki sujuu nyt hyvin, saadaan Philae uudelleen kuuluviin parin vuorokauden sisällä ja sen jälkeen sen toimia voidaan alkaa käynnistämään. Ensinnä sen tila tarkistetaan ja yhteys Rosettaan tehdään mahdollisimman vakaaksi sekä ennustettavaksi. Sen jälkeen tutkimuslaitteita aletaan käynnistää siten, että "vähäriskiset" ovat vuorossa ensinnä ja sitten vasta esimerkiksi mekaanisia liikkumisia vaativat laitteet.

Ilmatieteen laitoksen SESAME/PP -mittalaite (joka mittaa pinnan vesipitoisuutta) on ensimmäinen laite, jolla tehdään mittauksia. Sen jälkeen seuraavat magneettikenttää ja plasmaa mittaava ROMAP sekä komeetan pinnan ominaisuuksia mittaava MUPUS.

Toisessa vaiheessa otetaan toimintaan radiotutkimuslaite CONCERT sekä CIVA-P -kamera, joka kuvaa panoraamaa laskeutujan ympärillä,  kuten myös ROLIS-kameralaitteisto, joka kuvaa laskeutujan alla olevaa maastoa hyvin tarkasti. Myös SESAME-laitteiston akustinen tutka ja pölymittari otetaan käyttöön vasta toisessa vaiheessa.

Lopulta, kun ja jos kaikki on mennyt hyvin, ovat vuorossa heinä-elokuussa kiinnostavimmat ja samalla eniten energiaa kuluttavat mittaukset. Näitä ovat pinnan koostumusta tutkiva APXS ja näytteen poimiva sekä sitä analysoiva SD2.

Tosin on mahdollista, että näytettä voidaan analysoida jo aikaisemminkin – kiitos sen, että Philae pomppasi laskeuduttuaan nostaen pölypilven ilmaan ja osa sitä pölyä on saattanut päätyä minilaboratorion sisään. 

Onko Philae löytynyt?

Philaen hiljaisuuden aikana sitä on yritetty etsiä aktiivisesti Rosetta-luotaimen ottamista kuvista. CONCERT-radiomittausten avulla on saatu selville laskeutujan paikka karkeasti, mutta kuvien avulla olisi periaatteessa mahdollista nähdä millaisessa asennossa Philae on ja miten yhteydenpito siihen onnistuisi parhaiten. Laskeutujan itsensä lähettämissä kuvissa näkyy massiivinen seinämä, jonka luona Philae on, ja se saattaa estää yhteydenpidon siihen suuntaan.

Ympäristön tarkka tunteminen on myös tarpeen, mikäli laskeutujaa haluttaisiin koettaa myös siirtää tai pyörittää.

Yllä olevat kuvat ovat paras arvio laskeutumispaikasta. Kuvissa, jotka on otettu enne ja jälkeen laskeutumisen, näkyy selvästi Philaen muotoinen kappale ja sen ympäristö vastaa hieman laskeutujasta saatuja kuvia. Ongelmana on kuitenkin se, että Philae on kuvissa vain muutaman pikselin kokoinen ja nykyiseltä, noin 200 km:n etäisyydellä olevalta radalta, ei Rosetta saa enää edes näin tarkkoja kuvia.

Parasta olisi, jos Philae voisi lähettää itse pian lisää kuvia, joiden perusteella voitaisiin tunnistaa maastonmuotoja ympäristöstä ja yhdistää niitä Rosettan OSIRIS-kameran ottamiin tarkkoihin kuviin.

Orgaanista ainetta joka puolella!

Viimeisenä keskiviikkoaamun tilaisuudessa esiintynyt planetologi, Rosettan sekä Philaen kameralaitteistojen vastaava tutkija Jean-Pierre Bibling oli aivan innoissaan todeten, että parin viikon päästä ilmestyvässä Science-julkaisun erikoisnumerossa tulee olemaan todella kiinnostavia tietoja Philaen tekemistä mittauksista. Hänellä selvästi oli vaikeuksia pitää kaikkea jännää sisällään, joten hän heitteli esityksessään muutamia kiinnostavia pikkuasioita esiin yleistiedon lomassa.

Ensinnäkin hän oli erittäin tyytyväinen siihen, että Philae pomppasi laskeutuessaan, sillä pomppaus sinällään tuotti paljon uutta ja kiinnostavaa tietoa. "Philae suunniteltiin aikanaan hyppimään, mutta valitettavasti tämä ominaisuus jätettiin pois. Mutta se päättikin silti pomppia."

"Myös se, että Philae päätyi varjoisaan paikkaan, oli lopulta suuri onni, sillä muutoin lämpötila laskeutumispaikalla olisi noussut jo maaliskuussa niin korkealle, että Philae olisi sammunut."

Raja-arvo on kuulemma noin 40°C astetta, mitä suurempaa sisälämpötilaa laskeutuja ei pysty kestämään. Tosin nyt se on värjötellyt paljon suunniteltua kylmemmässä, noin -150°C:n pakkasessa, ja toimii silti.

"Nyt pääsemme tutkimaan komeettaa sen pinnalla perihelin aikaan, mikä on hienompaa kuin osasimme kuvitella. Tämä kaikki on nyt kuin unta, ja jos tämä on todellakin unta, niin en halua herätä!"

Huiminta Biblingin mukaan on kuitenkin se, että komeetan pinta näyttää olevan kauttaaltaan orgaanisia molekyylejä sisältävän aineen peittämää. Musta väri johtuu siitä ja sitä on joka puolella.

"Kuvat komeetasta ovat vaaleita siksi, että niitä on ylivalotettu yksityiskohtien saamiseksi näkyviin. Kirkkainkin kohta pinnalla on kolme kertaa tummempaa kuin tummin alue Kuun pinnalla."

"Komeetat eivät ole todellakaan sellaisia 'likaisia lumipalloja', joita oletimme niiden olevan, vaan ne ovat paljon monimuotoisempia. Näemme pinnalla paljon erilaisia muotoja ja mikä jännittävintä, kuvissa näkyvät kraatterit eivät ole syntyneet ulkoisten iskujen vuoksi, vaan ne ovat alueita, mistä komeetan sisältä purkautuu kaasua ja pölyä. Ja sitä tapahtuu koko ajan, jopa Philaen luona."

Mikäli Philae saadaan nyt uudelleen toimintaan, niin pian pääsemme paitsi katsomaan uusia, huimia kuvia komeetan pinnalta, niin myös todistamaan erästä merkittävintä asiaa avaruuslentojen historiassa: sen pinta-aineen analysointia paikan päällä.

Se saattaa kertoa paljon myös elämän synnystä ja siitä, miksi olemme itsekin tämän planeetan pinnalla. 

Alin kuva: Le Bourget'n Rosetta-tilaisuudessa esiintyivät (oikealta vasemmalle) professori Mark McCaughrean, Elsa Montagon, Barbara Cazzoni, Philippe Gaudon ja Jean-Pierre Bibling, joita avusti ESAn tiedeohjelman tiedottaja Markus Bauer.

Philae virkosi - suomalaislaite pääsee pian taas tutkimaan komeettaa

Markus Hotakainen

Komeetta Churyumov-Gerasimenkon pinnalla marraskuusta alkaen mykkänä värjötellyt Philae-laskeutuja on herännyt.  

Laskeutuja pomppi komeetan pinnalla puolivarjoisaan notkelmaan, joten sen aurinkopaneelit eivät saaneet riittävästi valoa akun lataamiseksi. Komeetan lähestyessä Aurinkoa valon määrä kasvaa kaiken aikaa ja optimistisimpien odotusten mukaisesti Philae on taas toiminnassa.

Philaen projektipäällikön Stephan Ulamecin mukaan Philae ennätti lähettää lauantaina illalla 85 sekuntia kestäneen yhteyden aikana telemetriatietoja tilastaan, joka vaikuttaa yllättävän hyvältä. Laskeutuja on paitsi toiminnassa, niin myös toimintakuntoinen, sen sisälämpötila on "mukavat" -35°C ja tehoa on tarjolla yllättävän paljon: 24W. 

Laskeutuja pystyy toimimaan, kun sillä on käytössään virtaa 5W. Tieteellisiä tutkimuksia tekemään se kykenee saadessaan noin 7W lisää. Kun sähköä on 15W, se pystyy toimimaan normaalisti, joten 24W on enemmän kuin lennonjohdossa uskallettiin odottaakaan. Nähtävästi Philae on ollut hereillä jo parin komeetan vuorokauden ajan, mutta yhteyttä siihen ei saatu vain aikaisemmin.

Nyt odotellaan kiivaasti, että laskeutuja saisi lähetettyä muistissaan olevat yli 8 000 datapakettia Maahan. Lisäksi tärkeää on nyt ymmärtää milloin ja miten Rosetta-luotaimen kannattaa olla yhteydessä laskeutujaan.

Sen jälkeen tutkijat käynnistävät jo tarkkaan harkitsemansa mittaussarjan, ja eräs ensimmäisistä mittauksia tekevistä laitteista on Ilmatieteen laitoksen SESAME/PP -mittalaite, joka tutkii pinnan sähkönjohtokyvyn avulla sen vesipitoisuutta. Laite ei vaadi runsaasti energiaa toimiakseen, joten se on mukana ensimmäisten tutkimusten joukossa.

Tiedetuubi seuraa tilannetta ja välittää lisätietoja heti kun niitä on tarjolla.

Odottaessa kannattaa katsoa alla oleva video, ja lukea kaksi aiempaa artikkeliamme:

Tältä kuulosti, kun Philae pomppasi komeetan pinnalla

Jari Mäkinen

Rosetta-luotaimen pientä Philae-laskeutujaa on jälleen koitettu saada uudelleen kuuluviin. Viimeisimmät yritykset ovat olleet 9.6. alkaen ja tuorein oli eilen illalla, jolloin yhteyttä laskeutujaan yritettiin puolentoista tunnin ajan.

Päivitys sunnuntaina 14.6.: Philaeen saatiin yhteys! Lue toinen juttumme aiheesta: Philae virkosi.

Yhteyden muodostumista odotellessa tutkijat ovat tutkineet Philaen marraskuista toimintaa komeettansa pinnalla tarkemmin, ja Tiedetuubi saa kunnian julkistaa ensimmäisenä maailmassa ainutlaatuisen tiedoston tuosta tapahtumasta: äänen, joka syntyi Philaen pompatessa ensimmäisen kerran pinnalta 12. marraskuuta 2014.

Philaen brittiläis-suomalainen SESAME-laitepakettiin kuuluva CASSE (Cometary Acoustic Surface Sounding Experiment) on nimensä mukaisesti komeetan pinnan akustinen sondaaja, ja osana sitä oli kaikuluotaimen tapaan toiminut laite, joka synnytti ääntä ja kuunteli sen heijastumaa pinnalta hyvin lyhyen etäisyyden päästä. Se oli siis kuin laskeutumisjalkaan kiinnitetty mikrofoni.

"Kun Philae osui komeetan pintaan, iski silloin paineaalto laskeutumistelineen “jalkapohjaan”, missä ilmaisin oli", kertoo Walter Schmidt Ilmatieteen laitokselta. "Jatkuvan signaalin sijaan tuloksena oli nyt lyhyt selvästi kuuluva pomppaus, koska laskeutuja sinkosi pinnalta uudelleen lentoon". Tämä aalto on muokattu oheiseksi äänitiedostoksi ilman, että signaali itse on muuttunut".

Jos siis olisit ollut Philaen kyydissä, olisi pomppaus kuulostanut tältä (mikäli ääni olisi kulkenut komeetan pinnalla korviisi).

Philaen laskeutumisjalan "tassussa" oleva SESAME/CASSE-instumentti.

Kolminkertainen laskeutuminen

Kun Philae osui komeetan pintaan tuolloin marraskuun 12. päivänä klo 17:34:04 Suomen aikaa, mutta signaali sen laskeutumisesta Maahan saapui vasta kello 18:03, koska radiosignaalilta kesti 28 minuuttia kulkea komeetalta maapallolle.

Paitsi että Philae ei jäänytkään kiinni komeetan pinnalle, vaan se pomppasi uudelleen lentoon: sen kaksi harppuunaa, joiden tarkoitus oli ankkuroida pyykinpesukoneen kokoinen laskeutuja pinnalle, eivät toimineet, joten se ponnahti pinnalta ylöspäin 38  senttimetrin sekuntinopeudella. Jos nopeus olisi ollut 44 cm/s, olisi Philae ponnahtanut takaisin avaruuteen, mutta nyt se teki vain hieman noin kaksi tuntia kestäneen pomppauksen. 

Se nousi noin kilometrin korkeuteen, ja jos sitä  olisi voinut katsoa kaukaa omin silmin, olisi se näyttänyt kuin hidastetulta elokuvalta. Tämä siksi, että komeetan heikossa painovoimassa liike ei ollut nopeaa.

Laskeutuja alkoi myös pyöriä uudelleen lentoon noustuaan. Tämä johtui siitä, että sen asentoa vakauttanut vauhtipyörä sammui ohjelmointinsa mukaisesti heti pintaan osumisen jälkeen, ja tämän reaktio sai aikaan sen, että itse laskeutuja alkoi pyöriä noin 13 kertaa sekunnissa pystyakselinsa ympäri. Osittain onnen, mutta osittain myös tämän pyörimisliikkeen ansiosta laskeutuja pysyi “pystyasennossa” hyppynsä ajan ja osui uudelleen pintaan laskeutumisjalat alaspäin suunnattuina. 

Tämä tapahtui klo 19:25:26 Suomen aikaa ja Philae ponnahti uudelleen lentoon vielä kerran. Nyt sen nopeus oli 3 cm/s ja lento kesti vähemmän aikaa: se laskeutui lopulliseen paikkaansa klo 19:31:17.

Paikka oli kaikkea muuta kuin sellainen, mihin sen toivottiin osuvan, sillä se oli varjoinen, epätasainen ja louhikkoinen. Philae päätyi 30° kallelleen, mutta se oli toimintakunnossa, ja onnistui paitsi olemaan yhteydessä Rosettaan ja sen kautta Maahan, mutta myös tekemään lähes kaikki sille suunnitellut tutkimukset.

Vaikka näytteen poraaminen pinnasta ei onnistunutkaan, oli tämä viesti siitä, että pinta oli hyvin kovaa ainetta, ja se sinällään oli kiinnostava tieto. Samoin kuvat olivat erittäin jännittäviä, sillä laskeutujaa ei kuuna päivänä olisi uskallettu lähettää tietoisesti niin vaaralliseen paikkaan.

Myös pomppaukset tuottivat kiinnostavaa tietoa. Voisi sanoa, että yhden laskeutumisen hinnalla Philae pääsi hetkellisesti tutkimaan "Churyn" pintaa kolmesta eri kohdasta ja sen lentoradan tutkiminen on auttanut ymmärtämään paremmin komeetan vetovoimakenttää. Pomppaukset ja niiden koot oikeassa suhteessa komeetan kokoon on esitetty yllä olevassa kuvassa; Agilkia on alkuperäiselle laskeutumispaikalle annettu nimi. Alla on puolestaan CONCERT-radiomittauksen avulla saatu arvio lopullisesta laskeutumispaikasta.

Vaikka Philaeen ei olekaan saatu uudelleen yhteyttä, ei kaikki toivo ole vielä mennyttä. Komeetta tulee vielä kahden kuukauden ajan lähemmäksi komeettaa ja valaistusolosuhteet sen pinnalla muuttuvat koko ajan. Lisäksi laskeutumisalueella saattaa tapahtua muutoksia, jotka parhaassa tapauksessa heittävät Philaen uuteen paikkaan pinnalla – ja kenties siellä se saa paremmin virtaa aurinkopaneeleista myös akkuunsa. 

Milloin tahansa julkistetaan myös varmasti jännittäviä tutkimustietoja – ja samalla uusia kuvia – laskeutumisesta. Yleensä tutkimukset on julkaistu noin kuusi kuukautta myöhässä ja  onkin varsin todennäköistä, että jokin tiedejulkaisu levittelee lähiaikoina tuloksia erikoisnumerossaan.

Komeettalaskeutumisen tarina on siis kaikkea muuta kuin ohitse!

Rosettan laskeutujaan yritetään jälleen yhteyttä

Jari Mäkinen

Rosetta-komeettaluotaimen pieni Philae-laskeutuja on värjötellyt jo puolen vuoden ajan Churyumov-Gerasimenko -komeetan pinnalla. Se laskeutui komeetan pinnalle 14. marraskuuta 2014 ja sen sijaan että se olisi kiinnittynyt suunnitellulla tavalla pinnalle, se pomppasi kolme kertaa takaisin lentoon ja päätyi vinoon asentoon varsin hankalalle ja varjoisalle alueelle laajan tasangon reunalla.

Koska se ei kyennyt lataamaan akkujaan aurinkopaneeleista saatavalla sähköllä, se asettui automaattisesti horrokseen odottamaan akkujen latautumista sen myötä, kun komeetta tulee lähemmäs Aurinkoa ja valaistusolosuhteet tulevat toivottavasti paremmiksi.

Nyt kevään kuluessa laskeutujaan on yritetty jo kolme kertaa – mutta turhaan. Yrityksiä on tosin haitannut se, että komeetan tultua aktiivisemmaksi on Rosetta-luotain (jonka kautta yhteys muodostuu) joutunut pysyttelemään noin 200 km:n etäisyydellä komeetasta ja yhteysajat laskeutujaan ovat olleet hankalia.

Nyt edellytykset ovat parhaimmat tähän saakka yhteyden saamiseen, ja Philaeen on yritetty saada yhteyttä eilisestä alkaen. 

Voi olla, että Philae on sammunut kokonaan kylmässä ja varjoisassa paikassaan, ja voi olla, että kyseisellä paikalla on tapahtunut purkauksia tai muita mullistuksia pinnalla, jotka ovat haudanneet tai rikkoneet laskeutujan.

Mutta voi myös olla, että laskeutuja on saanut vähä vähältä ladattua akkujaan Auringon paistaessa yhä paremmin alueelle, ja vastaa yhteyskutsuun koska tahansa.

Ongelmat: lämpötila ja akkujen varaustaso

Suomessa toukokuun alussa vierailleen Rosetta-lennon pitkäaikaisen, nyttemmin eläkkeelle jääneen tiedejohtajan Gerhard Schwehmin mukaan tärkein kriteeri, joka määrää Philaen heräämistä on sen sisälämpötila: se ei herää toimintaan, jos sen sisä lämpötila on alle -45°C.

Kun laskeutujan horroksen aikana sen tilaa tarkkaileva ohjelma havaitsee akkujen olevan tarpeeksi täynnä ja lämpötilan riittävä, se herättää laskeutujan, joka alkaa odottaa yhteysyritystä. Kutsun Rosettasta saatuaan se vastaa siihen ja kertoo laitteistojensa kunnosta.

Jos kaikki käy hyvin, saadaan luotain hitaasti, vaihe vaiheelta edeten toimintakuntoon, ja toivottavasti sillä saadaan tehtyä myös uusia mittauksia.

Hienointa olisi, jos se voisi tehdä myös pinnan analysoinnin minilaboratoriollaan; se ei ennättänyt tekemään sitä marraskuussa, koska pinta oli odottamattoman kovaa, eikä se saanut siitä näytettä pienellä kairallaan.

“Mutta jo se, että saisimme yhteyden Philaeen ja muutamia mittauksia tehtyä lisää, olisi erinomaista”, toteaa Schwehm.

Toivelistalla on uusien kuvien ottamista ja mittauksia niin  magneettikentästä, kaasuista, pölystä ja niin edelleen. Tutkijat ovat tehneet jo kaksi havaintolistaa, joista ensimmäisessä otetaan aivan aluksi vähän virtaa vaativia mittauksia (kuten ROMAP-magnetometrillä ja SESAME-sähkökenttämittarilla, mihin myös suomalaistekoinen pinnan sähkönjohtavuutta mittaava laite kuuluu) ja vasta sen jälkeen käytettäisiin CIVA- ja ROLIS-kameralaitteistoja. Jos nämä sujuvat hyvin, otetaan toinen lista esiin, ja siinä on samat mittaukset uudelleen sekä kaikki muut Philaen tutkimuslaitteet.

Periaatteessa Philae voisi toimia viikkojen, kenties kuukausienkin ajan siitä kun se herää – jos se vain saa tarpeeksi auringonvaloa. Se voitaisiin mahdollisesti myös ohjelmoida toimimaan kylmempänä, sillä se todennäköisesti kestäisi sen. Ainakaan enää tutkijoilla ei ole paljoa menetettävää, jos se ei kestäisikään.

Hypätä vai ei?

Toinen, uskaliaampi ajatus, mikä on tutkijoiden mielessä, on hyppääminen pois nalkista. 

“Philae suunniteltiin aikanaan siten, että se voisi pomppia komeetan pinnalla, mutta lopulta se päätettiin kiinnittää harppuunoilla pintaan varmuuden varalta”, kertoo Schwehm.

“Sen laskeutumisjalustassa on kuitenkin edelleen olemassa laitteisto hyppyjen tekemiseen, ja sen käyttäminen on tosiaankin mielessä.”

Jos yhteys saadaan, niin tutkijat haluavat varmasti kuitenkin tehdä ensin muutamia mittauksia, ja vasta sitten yrittää hyppäämistä. On mahdollista, että hyppäys saisi sen paremmin valoon, mutta se saattaa joutua vielä pahempaan paikkaan tai päätyä ylösalaisin pinnalle. Tässäkään ei ole enää paljoa menetettävää, joten voi olla, että ellei yhteyttä pian saada, Philae komennetaan hyppäämään mahdollisilla voimillaan, ja sitten se joko tottelee tai ei.

Tässä vaiheessa kuitenkin pitää vielä vain toivoa, että yhteys ylipäätä saadaan. Joka tapauksessa Philae on jo tähän mennessä lyhyen toimintansa aikana täyttänyt sille asetetut toiveet lähes kokonaan. Osittain ne on jopa ylitetty, sillä yhden laskeutumisen sijaan se teki kolme laskeutumista, ja niistä jokaisesta saatiin hieman tietoa kyseisestä kohdasta komeetan pinnalla. 

Moista uhkarohkeaa pomppulaskeutumista ei kukaan tutkija olisi uskaltanutkaan ehdottaa!

Saadaanko Philaeen yhteys?

Jari Mäkinen

Kun Rosetta-luotaimen pieni laskeutuja Philaen pomppulaskeutui komeetta Chuyumov-Grasimenkon pinnalle viime marraskuussa, se joutui nalkkiin, eikä pystynyt olemaan enää yhteydessä Maahan akkujensa hiivuttua.

Sen jälkeen laskeutujaa on koetettu löytää pinnalta – mutta turhaan. Silti sen likimääräinen sijainti on kuitenkin selvillä noin 40 metrin tarkkuudella ja sen asennostakin on saatu vinkkiä. Periaatteessa näihin aikoihin Aurinko paistaa jo sen verran laskeutumisalueelle, että Philae saa mahdollisesti tarpeeksi virtaa aurinkopaneeleistaan, jotta se voi kerätä akkuunsa sen verran sähköä, että se voisi olla yhteydessä Maahan.

Niinpä yhteyttä yritetään nyt torstaina aamulla ensimmäistä kertaa sitten marraskuun. Olisi kuitenkin erittäin suuri onnenkantamoinen, jos laskeutuja piippaisi vastauksensa iloisesti heti ensimmäisen yrityksen jälkeen; joka tapauksessa ensimmäinen teoreettinen mahdollisuus saada elonmerkki Philaelta on klo 6:00 Suomen aikaa torstaina 12.3. aamulla. 

Yhteyden muodostaminen alkaa kuitenkin jo klo 03.18 Suomen aikaa, jolloin Rosetta alkaa huhuilla laskeutujaa ja kuunnella radiolaitteillaan siltä mahdollisesti tulevaa vastausta. Yhteysyrityksiä jatketaan 20.3. klo 06.00 Suomen aikaa saakka. Kahdeksan vuorokauden aikana on yhteensä 11 aikaväliä, jolloin sekä Aurinko paistaa Philaen aurinkopaneelille että Philae on Rosettan antennin vastaanottosuunnassa.

“Philae saa nyt kaksinkertaisesti auringonvaloa verrattuna siihen, mitä se sai viime vuoden marraskuussa”, sanoo laskeutujan projektipäällikkö Stephan Ulamec Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus DLR:sta.

“Laskeutuja on mahdollisesti vielä liian kylmässä herätäkseen, mutta yhteyttä kannattaa jo yrittää. Tästä alkaen mahdollisuus saada yhteys aikaiseksi paranee joka yrityksellä.”

Jotta Philae heräisi, sen sisäosien lämpötilan täytyy olla vähintään –45°C ja sen pitää saada aurinkopaneeleistaan 5,5 wattia energiaa. Muussa tapauksessa se jatkaa olemista horroksessa, mihin se vaipui marraskuussa. Horrostilassa se on ohjelmoitu käyttämään kaiken keräämänsä energian lämpimänä (ja siten toimintakunnossa) pysymiseen.

Komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenko, sitä kiertävä Rosetta ja komeetan ytimen pinnalla Abydos-alueella kellellään lepäävä Philae ovat nyt noin 320 miljoonan kilometrin päässä Auringosta. Etäisyys pienenee nyt koko ajan ja lähimmillään komeetta on Aurinkoa ensi elokuussa.

Kun Philae herää…

Heti sen jälkeen, kun Philae huomaa saavansa tarpeeksi virtaa ja olevansa tarpeeksi lämmin, se herää syvästä horroksesta ja alkaa käyttää akkuun kerääntynyttä sähköä lisälämmittämiseen. Se kytkee radiovastaanottimensa päälle 30 minuutin välein ja kuuntelee signaalia Rosettasta. Vastauksen lähettäminen vaatii kuitenkin vielä lisää energiaa, joten on mahdollista, että Philae on jonkin aikaa jo toiminnassa, mutta ei kykene vielä vastaamaan Rosettan huutoon.

“Jos Philaeen saadaan yhteys, 24. maaliskuuta Ranskassa Pariisissa pidettävässä suunnittelukokouksessa päätetään, mitä havaintoja tehdään ja missä järjestyksessä”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Walter Schmidt.

“Ennen sitä pitää kuitenkin selvittää, onko Philae toimintakunnossa ja mitä tutkimuksia on mahdollista tehdä.” 

Jos yhteys saadaan, havaintojen tekoa voidaan jatkaa syksyyn saakka, koska paikka suojaa Philaelta ylikuumenemiselta Auringon lähestymisestä huolimatta.

Ilmatieteen laitoksen Philae-laskeutujaan toimittamat SESAME/PP-mittalaite ja massamuisti toimivat hyvin laskeutumisvaiheessa ja myös rankan laskeutumisen jälkeen. 

“Toiveet ovat korkealla, että laitteistot ovat valmiina jatkamaan mittauksia, jos yhteys Philaeen saadaan luotua.”

“Kuvien ja muiden analyysien perusteella tiedetään, että Philae on tipahtanut komeetan reunan yli ja alas jonkinlaiselle “parvekkeelle”, joka sijaitsee komeetan sivuseinässä”, Walter Schmidt kertoo. 

Philaen kolmella puolella kuvissa voidaan nähdä kallioseinäke, mutta yksi sen kameroista osoittaa arvioiden mukaan suoraan ulkoavaruuteen. Gravitaatio on kuitenkin sivullepäin. Uusia kuvia pyritään ottamaan herätyksen jälkeen, jotta sijaintipaikasta saadaan tarkempaa tietoa.

Heräämisiä

Markus Hotakainen

Toisin kuin liki neljännesvuosisadan takaisessa Robert De Niron ja edesmenneen Robin Williamsin tähdittämässä elokuvassa, komeettalaskeutuja Philaen herättämiseen ei ole olemassa lääkkeitä tai mitään muitakaan poppakonsteja. Ainoa mahdollisuus on odottaa.

Euroopan avaruusjärjestön tutkijoilla on lyhyt ja ytimekäs lahjalista jouluksi: yksityiskohtaista kuvamateriaalia Rosetta-luotaimen Philae-laskeutujan nykyisestä olinpaikasta.

Vaikka marraskuisen laskeutumisen vaiheista on olemassa kuvia, kaksi pomppua tehneen aluksen lopullisesta lepopaikasta ei ole täsmällistä tietoa. Pinnalta saatujen kuvien perusteella Philae päätyi varjoisan kallionkielekkeen alle, missä Aurinko ei pääse paistamaan sähköä tuottaviin aurinkopaneeleihin kuin hetkittäin.

 

Tilanne ei silti ole likikään niin epätoivoinen kuin alkuun näytti. Komeetta Churyumov-Gerasimenko lähestyy Aurinkoa, joten Philae-laskeutujan aurinkokennoille lankeavan valon määrä kasvaa kaiken aikaa. Tuoreiden arvioiden mukaan se riittää pitämään laskeutujan hengissä ja hyvin todennäköisesti myös herättämään sen horroksesta ensi kevään kuluessa.

Philaen lähettämien kuvien perusteella on voitu päätellä, että se asettui kahden kalliojyrkänteen väliin. Tällä hetkellä sen sijaintipaikalla paistaa aurinko noin 4,5 tuntia ”päivässä” eli kolmasosan komeetan pyörähdysajasta.

Tutkijoiden mukaan se tuottaa riittävästi sähköä pitämään keskeiset laskeutujan laitteet toimintakunnossa, mutta varsinaisia mittauksia ei vielä tässä vaiheessa pystytä tekemään. Jatkon kannalta olisi oleellista tietää tarkalleen, mihin Philae laskeutui, ja miten valaistusolosuhteet laskeutumispaikalla kehittyvät tulevien kuukausien aikana.

Ratkaisevat kuvat on jo otettu, mutta kestää vielä tovin ennen kuin Rosetta saa siirrettyä keräämänsä datan Maahan asti. Parhaassa tapauksessa Philae saa heräämisen kannalta riittävästi valoa jo tammikuussa, mutta todennäköisemmin vasta myöhemmin keväällä.

Tutkijat odottavat Philaen heräämistä innokkaasti, sillä ennen laskeutujan sammumista saatujen tietojen mukaan sen lähiympäristössä on laajoja jääesiintymiä. Alkuun vaikutti siltä, että komeetan ytimen pinnalla ei ole paljasta jäätä, mutta nyt lopullista ”tuomiota” odotetaan uudelleen heräävältä Philae-laskeutujalta.  

Esimerkiksi pinnan alle poraamista on mahdollista yrittää uudelleen, mikäli alus virkoaa. Sama pätee useimpiin muihin Philaen mittausarsenaalin laitteisiin. Ainoastaan pintaa kolkuttelevaa "vasaraa", jonka oli määrä mitata pinnan lujuutta ja lämpötilaa, ei voida käyttää toistamiseen, sillä se ehti rikkoutua ennen Philaen vaipumista horrokseen.

Tulosta oma Churyumov-Gerasimenkosi

Kuvakaappaus Churyn printtausvideolta
Jari Mäkinen

ESAn komeettaluotain Rosettan kohde 67P/Churyumov–Gerasimenko on todella jännittävän näköinen möhkäle. Emme toistaiseksi tiedä onko se muodostunut kahden kappaleen liityttyä toisiinsa kiinni vai onko sen keskellä vain sen verran höttöisempää ainetta, että komeetan ydin on yksinkertaisesti kulumassa halki siitä kohtaa. Toivottavasti tästä saadaan pian lisätietoa, kun esimerkiksi Philaen laskeutumisen aikana saadut tiedot saadaan analysoitua; erityisesti komeetan sisustaa kaikuluotaimen tapaan sondannut CONECRT on tässä mielessä erityisen kiinnostava.

Lisää tietoa asiasta saadaan todennäköisesti joulukuussa pidettävässä Amerikan geofysikaalisen seuran kokouksessa, missä Tiedetuubikin on paikalla kärkkymässä tiedonmuruja.

Sitä odottaessa voi komeetan ytimeen tutustua tosin ihan konkreettisestikin, sillä Dassault Systèmesin 3DS Fablab -tutkimuslaboratorio on tehnyt ESAn avulla 3D-mallinnuksen komeetasta Rosetta-luotaimen ottamien kuvien perusteella. Kolmiulotteista, tarkkoihin OSIRIS-stereokameran kuviin perustuvaa mallia käytettiin hyväksi mm. Philaen laskeutumispaikkaa valittaessa.

Nyt tämän 3D-mallin voi ladata ilmaiseksi Dassault Systèmesin <Communities of Innovators -keskustelufoorumilta: ESA_Rosetta_OSIRIS_67P_SHAP2P.obj. Foorumilla (joka vaatii ilmaisen kirjautumisen) on myös muuta hyvin kiinnostavaa keskustelua komeetasta, sen mallintamisesta ja kuvista, joita ei ole vielä julkistettu laajemmin.

Alla on vielä projektista tehty video:

Philae: komeetalla on orgaanisia molekyylejä

Jari Mäkinen

Siinä missä Rosetta-luotaimeen havaintolaitteita tehneet tutkijaryhmät panttaavat tuloksiaan ja kuviaan, julkistivat sen Philae-laskeutujan tutkijat ensimmäisiä havaintojaan jo keskiviikkona.

Röntgenspektrometriä lukuunottamatta kaikki laskeutujassa olleet instrumentit toimivat sen noin 60 tunnin aikana, jonka Philae oli toiminnassa 67P/Churyumov-Gerasimenkon pinnalla ennen sähkövirran hiipumista. Oikeastaan ainoan pettymyksen tuotti spektrometri, jonka linssiluukku ei avautunut. Laitteista kaikkein suurin mielenkiinto kohdistui kenties kahteen laskeutujan minilaboratorioon, jotka tunnetaan lyhennenimillään COSAC ja PTOLEMY. Valitettavasti näyttää siltä, että näille näytteen pinnalta toimittamaan tehty poralaitteisto ei onnistunut tehtävässään, eivätkä laitteet ole saaneet analysoitua pintanäytteitä.

Sen sijaan COSAC-tiimi kertoi laitteensa analysoineen Philaen ympärillä olleen hyvin harvan kaasun koostumusta: se havaitsi siitä varmuudella orgaanisia molekyylejä. Tuloksia tutkitaan parhaillaan tarkemmin ja lähiaikoina selviää missä määrin nämä ovat yksinkertaisia orgaanisten molekyylien rakennuspalikoita (esim. alkoholia ja ammoniakkia) tai monimutkaisempia yhdisteitä (kuten aminohappoja). Alustavakin tulos on jo kiinnostava, sillä aiemmista komeettojen koostumusta kartoittaneista spektrihavainnoista on löydetty viitteitä siitä, että komeetoissa olisi orgaanisia aineita, mutta nyt siitä on varmistus komeetan pinnalta.

Toinen vastaava aiemmat oletukset varmistava havainto tuli MUPUS-laitteelta, joka nakutti pienen piikin komeetan pintaan ja tutki siten sen kovuutta. Ja se on jäänkovaa, aivan kuten kuvaamme komeetoista ”likaisina, jäisinä lumipalloina” sopii hyvin. MUPUS onnistui vasaroimaan päänsä vain pari millimetriä pinnan alle, ennen kuin se koitti lisätä iskuvoimaa niin paljon, että se rikkoontui: komeetan pinta oli itse asiassa kovempaa kuin oletettiin.

Toisaalla pinta tosin näyttää olevan yllättävänkin paksun hienojakoisen aineen peittämää. Kuvien mukaan alue, mihin Philae osui ensimmäisenä ja mistä se pomppasi uudelleen ilmaan, oli hiekkamaisen aineen peitossa, sillä kuvissa näkyy selvästi sen pinnalle jättämät jäljet. Ainakin siis pinnan koostumusta tutkivien kannalta pomppaus ja päätyminen kraatterin reunalle nalkkiin oli hyvin kiinnostava: pinta on yhtäällä tosi kovaa jäätä ja toisaalla niin hienojakoisen aineen peittämää, että pinnalle saattaa muodostua jopa dyynejä samaan tapaan kuin hiekka-aavikoilla Maan päällä (tosin dyynit ovat komeetalla paljon pienempiä).

Joillain paikoilla höttöistä pölyä ja hiekkaa saattaa olla jäisen pinnan päällä jopa 20 cm.

Myös pinnan sähköisiä, seismisiä ja akustisia ominaisuuksia tutkinut SESAME vahvistaa havainnon pinnan kovuudesta. Laitteen mukaan pinnalta höyrystyi hyvin vähän kaasuja ja aine laskeutujan alla oli tosiaankin jäätä. Tässä havainnossa mukana oli suomalaistekoinen SESAME-pakettiin kuuluva laite.

Jää on erityisen kovaa kylmässä. MUPUS-laitteen mukaan lämpötila laskeutujan alla oli laitteen käyttämisen aikaan -153°C ja sen puolen tunnin aikana kun laite toimi, sen mittausarvo putosi vielä kymmenellä asteella. Keskimääräisesti komeetan pinnan lämpötilaksi on arvioitu noin -75°C, mutta viimeisen laskeutumispaikan varjoisa alue oli ymmärrettävästi selvästi viileämpi kuin keskiarvo. Lämpötilan putoamiseen vaikutti todennäköisesti myös Philaen vieressä ollut jäinen seinämä.

Philaen radiolaitteistoa apunaan käyttänyt CONSERT-instrumentti lähetti laskeutujan toiminta-aikana 7500 lyhyttä radiosignaalia, joiden avulla koitetaan muodostaa kuva komeettayhtimen sisustasta. Laite toimi kuin kaikuluotain: Rosetta lähetti radiosignaalin laskeutujaan ollessaan komeetan toisella puolella ja Philae lähetti toisen signaalin takaisin Rosettaan komeetan ytimen läpi. Viimeiset näistä sondauksista tehtiin Philaen jo vaivuttua horrokseen, kun radiolähetin oli vielä toiminnassa. Signaalien tutkimiseen menee aikaa, mutta alustavien arvioiden mukaan ytimen pinta on kova, mutta sen sisusta on huokoisempi ja koostuu ikään kuin kasaan painautuneista palasista. Tämäkin havainto vastaa pitkälti sitä kuvaa, mikä komeetoista on muodostunut epäsuorien tutkimusten perusteella.

Suurin osa Philaen kameralaitteistojen kuvista on vielä julkaisematta, mutta tutkijoiden mukaan niin sivusuuntaan kuvannut CIVA kuin alaspäin katsonut ROLIS saivat runsaasti hyviä kuvia. Julkaisuissa kuvissa näkyy kuitenkin jo varsin paljon maisemaa laskeutujan ympärillä ja alkuperäinen laskeutumispaikka Philaen alla.

Parhaat kuvat ja tiedot ovat kuitenkin siis vielä edessäpäin.

Edessä saattaa olla vielä myös uusia, kiinnostavia havaintoja, sillä jo nyt mittausten mukaan Philaen aurinkopaneelit tuottivat hetkellisesti sen verran energiaa, että laskeutuja olisi voinut toimia sen voimin. Mitä lähemmäksi komeetta tulee Aurinkoa, sitä enemmän valoa lankeaa sen pinnalle, joten on hyvinkin mahdollista, että noin puolen vuoden kuluttua Philae voisi herätä taas toimintaan. Komeetta on lähimmillään Aurinkoa elokuussa.

Silti Philae tarvitsee auringonvalon lisäksi onnea. Sen täytyy kestää odotettua kylmempää lämpötilaa usean kuukauden ajan, ja lämpötilan laskeutumispaikalla pitää myös nousta, jotta Philae voisi toimia. Lisäksi pitää toivoa, että Aurinko ei saa aikaan liikaa aktiivisuutta komeetan pinnalla juuri laskeutumispaikalla, sillä mikäli pöly peittää aurinkopaneeleita edes osittain, ei lisääntyneestä päivänpaisteesta ole mitään iloa. Ja on myös täysin mahdollista, että pinnan alta purkautuva kaasusuihku saisi Philaen lennähtämään vielä uuteen paikkaan komeetalla – mikä olisi itse asiassa hienoa, mikäli laskeutuja heräisi uudella paikallaan vielä toimimaankin!

Rosetta-luotain on siirtymässä puolestaan laskeutumisen jälkeiseltä kiertoradaltaan kauemmaksi komeetasta, missä se jatkaa tutkimuksiaan tästä eteenpäin rutiininomaisesti. Se pitää komeettaa silmällä, mittaa sitä, tutkii siitä irtoavia kaasuja ja seuraa, kuinka se muuttuu tästä alkaen koko ajan aktiivisemmaksi tullessaan lähemmäksi Aurinkoa.

Rosetta-luotaimen rata laskeutumisen jälkeen: se asettuu jouluun alkuun mennessä 20 km korkealla olevalle kiertoradalle Churyn ympärillä.

Otsikkokuvana on havainnepiirros Philaesta laskeutumispaikallaan päältä katsottuna.

Tilaa aihepiirin Philae RSS-syöte