2
min read
A- A+
read
Komeettalaskeutuja Philae on pahaenteisesti hiljaa
Jari Mäkinen
04.07.2015

Komeetta Chury kuvattuna 23. kesäkuuta 2015

Noin kolme viikkoa sitten ilo oli ylimmillään, kun marraskuusta alkaen mykkänä komeetta Churyumov-Gerasimenkon pinnalla ollut laskeutuja Philae otti viimein yhteyttä komeettaa kiertävään Rosetta-luotaimeen. Sen jälkeen yhteys on saatu muutamia kertoja ja Rosetta-luotainta on ohjattu radalle, mistä se saa periaatteessa paremmin muodostettua yhteyden Philaeen, mutta silti yhteys on ollut pätkittäinen ja 24. kesäkuuta jälkeen ei yhteyttä ole ollut lainkaan.

Laskeutujan Saksassa, sikäläisen ilmailu- ja avaruustutkimuskeskus DLR:n tiloissa oleva lennonjohto onkin huolestunut siitä, että onko Philae nyt oikeasti sammunut tai onko komeetan koko ajan lisääntyvä aktiivisuus vaikuttanut siihen. Se onkin lähettämässä huomenna sunnuntaina Rosetta-luotaimesta Philaeen käskyn, joka käynnistäisi sen Concert-radiotutkimuslaitteen: se lähettää jatkuvaa signaalia ja jos signaali saadaan, niin sen avulla voidaan paitsi varmistaa kuuleeko Philaen Rosettan radioviestejä ja samalla sen avulla voidaan mahdollisesti määrittää paremmin Philaen sijaintia.

Rosetta on nyt noin 160 kilometrin etäisyydellä komeetasta ja ja periaatteessa se lentää nyt säännöllisesti Philaen laskeutumispaikan päältä siten, että yhteyden muodostuminen olisi helppoa. Ensi viikolla etäisyyttä pienennetään edelleen noin 155 kilometriin.

Lennonjohto ei uskalla ohjata luotainta paljoa lähemmäksi, koska komeetta "Chury" muuttuu koko ajan aktiivisemmaksi sen lähestyessä ratansa Aurinkoa lähintä kohtaa.;

Komeetan pinnalta on havaittu esimerkiksi kuoppia, joista kaasua ja ainetta näyttää purkautuvan avaruuteen.

Rosettan OSIRIS-kameran kuvista on paikannettu 18 tällaista aktiivista kuoppaa komeettaytimen pohjoiselta puolelta. Ne ovat kooltaan kymmenistä metreistä satoihin metreihin halkaisijoiltaan ja niiden alla oleva aktiivinen alue näyttää tunkeutuvan noin 210 metrin syvyyteen. Osa näistä havaituista kuopista on edelleen aktiivisia: niistä purkautuu selvästi kaasua ja ainetta pois pinnalta ja ne näyttävät kasvavan sekä muuttuvan.

Aktiivisimpia alueita kuopissa ovat niiden reunat ja joissain olevat halkeamat. Nämä rikkoutumat pinnassa ovat joko syntyneet siten, että kaasu on purkautunut niistä ulos, tai sitten ne ovat syntyneet pinnan rikkoonnuttua lämmössä ja niiden kautta kaasu pääsee vain purkautumaan helpommin ulos. 

Ma’at -alueella (kaikki komeettaytimen pinnalla oleville alueille annetut nimet ovat egyptiläisiä) olevat purkauskuopat 1, 2 ja 3 näyttävät todennäköisen kuoppien kehityskulun: nuorien, aktiivisten kuoppien reunat ovat jyrkkiä, kun taas vanhempien sekä vähemmän aktiivisten kuoppien reunat ovat loivempia tai lähes kokonaan pölyn täyttämiä. Keski-ikäisissä on pohjalla erilaisia kappaleita, kun taas vanhemmissa nämä kappaleet ovat todennäköisesti hienojakoisen pölyn peitossa. Nämä kuvat otettiin OSIRIS-kameralla Rosettan ollessa 28 kilometrin päässä ytimen pinnasta.

"Kuoppien avulla on mahdollista arvioida pinnan ikää", selittää Jean-Baptiste Vincent Max Planck -instituutin aurinkokuntatutkimuksen osastolta. "Mitä enemmän kuoppia on alueella, sitä nuorempaa ja vähemmän muuttunutta pinta on."

"Tätä oletusta tukevat viime aikoina tehdyt havainnot komeettaytimen eteläpuolelta. Siellä pinta on huomattavasti muuttunutta, koska kyseinen puoli komeetasta saa paljon enemmän energiaa Auringosta kuin pohjoinen puoli. Siellä ei näytä olevan niin paljon purkauskuoppia."

Tutkimus kuopista julkaistiin Naturessa heinäkuun 2. päivänä.