Jupiteria kiertävä Nasan luotain Juno suhautti jo kolmannen kerran jättiläisplaneetan ohitse tutkimusmielessä. Tosin edellinen kerta tuotti vesiperän, kun luotain asettautui varotilaan juuri ennen toimintaa; siksi tähän ohilentoon kohdistettiin tavallistakin enemmän huomiota. Ensimmäiset kuvat julkistettiin eilen.
Juno-lennon tutkijaryhmä ei ole julkistanut toistaiseksi juuri lainkaan tietoja ohilennosta, mutta se tapahtui viime sunnuntaina, joulukuun 11. päivänä klo 19.04 Suomen aikaa. Luotain oli tuolloin noin 4150 kilometrin päässä Jupiterin pilvikerroksen yläosista.
Nasan mukaan luotaimen kahdeksasta tutkimuslaitteesta seitsemän oli tuolloin toiminnassa. Ainoa nukkunut laite oli Jupiterin revontulia tutkimaan tarkoitettu kameralaitteisto, jonka ohjelmistoa ollaan päivittämässä.
Se, kuten muutkin laitteet, on tarkoitus pitää päällä seuraavan ohilennon aikana. Luotain kiertää nykyradallaan Jupiterin kerran noin 53,4 vuorokaudessa ja on lähimmillään jälleen helmikuun 2. päivänä.
Ainoa tutkimuslaite, jonka kuvia sunnuntaiselta ohilennolta on toistaiseksi julkistettu, on JunoCam. Se on kameralaitteisto, joka ei ole varsinaisesti osa luotaimen tutkimuslaitepakettia, vana laitettiin mukaan tuottamaan kauniita kuvia lähinnä netissä jaettavaksi. Silti se tuottaa tieteellisestikin kiinnostavia kuvia – ja juuri kuten haluttiin, siltä saadaan nopeasti kauniita kuvia.
Nyt eilen julkistetut kuvat näyttävät Jupiteria peittävässä pilvikerroksessa olevia pyörteitä. Mukana on myös valkoinen vastapäivään pyörivä pyörremyrsky, joita on tällä haavaa kahdeksan näkyvissä planeetan eteläpuolella.
Määrä vaihtelee, joskin vuodesta 1986 niitä on ollut kuudesta yhdeksään.
Otsikkokuvana on alla olevasta, kokonaisesta kuvasta napattu suurennos. Myös raakakuvat on julkaistu JunoCamin kuva-arkistossa.
Koska JunoCam ottaa laajakulmakuvia, on selvää, että tätä kuvaa ei ole otettu silloin, kun luotain oli kaikkein lähimmillään planeettaansa: se otettiinkin sunnuntaina päivällä, kun luotain oli lähestymässä Jupiteria 24 600 kilometrin päässä.
Nyt jäämme odottelemaan kuvia luotaimen “kunnollisilta” kameroilta. Ne ovat toivottavasti vieläkin upeampia!
Aurinkokuntamme suurinta planeettaa kiertävä Juno on huomenna jälleen lähellä Jupiteria, ensimmäisen kerran sen jälkeen kun se epäonnistui muuttamaan rataansa paremmaksi lokakuussa. Tällä kerralla ei ratamuutosta yritetäkään, vaan luotaimella tehdään havaintoja.
Nasan Juno-luotain on taas tositoimissa huomenna, joulukuun 11. päivänä klo 19.04 Suomen aikaa, jolloin luotain on jo kolmatta kertaa hyvin lähellä Jupiteria. Pienimmillään etäisyys luotaimen ja planeettaa peittävän pilvikerroksen välillä on 4150 km ja nopeus 57,8 kilometriä sekunnissa.
Tutkimuksen kannalta ohilento on luonnollisesti hyvin kiinnostava, koska havaintoja voidaan tehdä hyvin läheltä Jupiteria ja sen pilvikerrosta.
Samalla tutkijat ovat harmissaan siitä, että Juno on edelleen hyvin soikealla radalla Jupiterin ympärillä, sillä tarkoituksena oli muuttaa rataa lokakuussa paremmin jatkuvaan havaitsemiseen sopivaksi. Parhaillaan luotain kiertää Jupiterin kerran 53,4 vuorokaudessa, jolloin sillä voidaan tehdä kunnolla kiinnostavia havaintoja vain silloin, kun se on lähellä Jupiteria. Toki muuallakin voidaan ottaa kuvia ja tehdä mittauksia Jupiteria ympäröivästä avaruudesta, mutta tarkoituksena on ollut – ja on edelleen – olla koko ajan lähempänä Jupiteria ja tehdä siitä jatkuvasti havaintoja.
Lopulliseksi aiotun radan yksi kierros kestää 14 vuorokautta.
Viime lähiohituksen aikaan 19. lokakuuta tarkoituksena oli muuttaa rata sopivaksi, mutta luotaimen polttoainejärjestelmän venttiileissä havaittiin omituisuuksia, joiden vuoksi manöveeristä päätettiin luopua. Lisäksi luotaimeen tulleen vian vuoksi tuolla ohilennolla ei voitu tehdä havaintoja.
Parhaillaan lennonjohdossa pohditaan mitä venttiiliongelman kanssa tehtäisiin, ja tällä kerralla ei ratamuutosta yritetä. Voi olla, että Juno joutuu jäämään tälle epäsuotuisalle radalle, tai sitten riskaabelia ratamuutosta yritetään myöhemmin, kunhan muuten toimintakuntoisella luotaimella on ensin tehty enemmän havaintoja.
Luotaimen mittalaitteista ja kameroista seitsemän tulee toimimaan ohilennon aikaan. Tällä kerralla erityistä huomiota kiinnitetään Jupiterin sisäiseen rakenteeseen, eli luotaimen rataa tullaan havaitsemaan erittäin tarkasti; Jupiterin painovoimakenttä vaikuttaa rataan ja siten luotaimen lennossa tapahtuvat pienet muutokset kertovat osaltaan gravitaatiokentässä olevista vaihteluista ja edelleen Jupiterin sisäisestä rakenteesta.
Seuraavan kerran Juno on lähellä Jupiteria jälleen helmikuun 2. päivänä. Se, yritetäänkö rataa muuttaa silloin paremmin havaintoihin sopivaksi, jää vielä nähtäväksi.
Juno on pystynyt tekemään Jupiterista kunnollisia havaintoja vain yhdellä aikaisemmista lähiohituksistaan, 27. elokuuta 2016. Silloin se kuvasi mm. Jupiterin etelänavalla olevia revontulia. Nyt revontulia tutkiva laite ei ole päällä, koska siihen tehdään ohjelmistopäivitystä.
Video: Ainutlaatuinen tupla-astronautti John Glenn on kuollut
Uutiset kertovat, että jo jonkin aikaa sairastellut astronautti John Glenn on kuollut. Hän lähti tähtien luo 95-vuotiaana ja hyvin kokemusrikkaana: hän oli ensimmäinen amerikkalainen Maan kiertoradalla ja samalla edelleen maailman vanhin avaruuslentäjä, sillä hän pääsi toistamiseen avaruuteen 20 vuotta sitten avaruussukkulan kyydissä.
Tällä videolla on kertomus hänen ensimmäisestä lennostaan vuonna 1962. Hän nousi silloin yksipaikkaisella Mercury-kapselilla Atlas-raketin kyydittämänä avaruuteen, ja teki kolme kierrosta Maan ympäri. Lento kesti neljä tuntia ja 55 minuuttia, ja päättyi suunnittelemattomasti: varolaitteet varoittivat aluksen lämpösuojan olleen irtoamassa, joten paluu tehtiin siten, että aluksen jarruraketit olivat kiinni ja Glenn laskeutui käsiohjauksella.
Videon on tehnyt Youtube-käyttäjä lunarmodule5 NASAn videoista, ja ne näyttävät varsin hyvin Glennin helmikuun 20. päivänä 1962 tapahtuneen lennon laukaisun valmistelut, laukaisun, lentoa ja paluun takasin maapallolle.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Lentonsa jälkeen Glenn erosi pian NASAsta ja alkoi poliitikoksi, ja onnistui uudella urallaan varsin hyvin. Hänestä tuli pitkäaikainen senaattori ja pyrki kahdesti demokraattipuolueen presidenttiehdokkaaksikin.
1990-luvun lopussa hän lähes painosti NASAa tekemään lennon ikä-ihmisen avaruuslentokestävyyden tutkimiseksi ja tarjosi itseään koekaniiniksi. Niinpä hän pääsi lentämään lokakuussa 1998 avaruuteen avaruussukkula Discoveryn kyydissä, jolloin hänellä oli ikää 77 vuotta. Hän suoriutui lennosta erinomaisesti.
Glenn kuoli tänään 8. joulukuuta Ohiolaisessa sairaalassa oltuaan siellä noin viikon päivät. Kuolinsyystä ei ole toistaiseksi kerrottu mitään, mutta hän oli jo jonkin aikaa ollut heikkokuntoinen – mikä 95-vuotiaalle ei ole mitenkään omalaatuista.
Alla on pari kiinnostavaa videota lisää.
NASAn "virallinen" elokuva Friendship 7 -aluksen lennosta
John Glenn palaa avaruuteen avaruussukkulalennolla STS-95 lokakuun 29. päivänä vuonna 1998.
Erittäin kiinnostava esitys, jossa Glenn ja Scott Carpenter kertovan Merculy-lennoista
NASAn tänään julkaisema video John Glennistä
Jutussa sanottiin alun perin Glennin lennon päivämääräksi 5. toukokuuta. Se on 20. helmikuuta. Ensimmäinen amerikkalinen avaruuslento tehtiin 5.5.1961, kun Alan Shepard nousi Merculy-aluksella juuri ja juuri avaruuden puolelle tullen sieltä saman tien takaisin. Kyseessä oli "vain" ballistinen lento, kun Glenn teki ensimmäinen "kunnollisen" lennon kiertoradalla.
Aktiivisen avaruuspäivän toinen ikävä uutinen tulee Jupiterista: venttiiliviasta kärsinyt, planeetan lähiohituksen tänään tehnyt Juno-luotain asettui juuri ennen tutkimustoiminnan alkamista varotilaan ja koko ohilento menetettiin tieteellisessä mielessä. Lennonjohto on saanut luotaimen kuitenkin nyt hallintaansa ja lento voi jatkua.
Juno siirtyi varotilaan keskiviikkoaamuna Suomen aikaan klo 8.47, kun luotaimen tietokone päätti jostain syystä uudelleenkäynnistää itsensä. Tämä tapahtui noin 13 tuntia ennen hetkeä, jolloin luotain olisi ollut lähimpänä Jupiteria.
Luotain toimi kuten on suunniteltu, eli käynnistyi ja asettui varotilaan, ja pysyi siinä aika siihen saakka, kunnes lennonjohto pääsi tarkastamaan luotaimen tilan ja siirtämään sen lopulta normaalitilaan.
Luotain on yhteydessä lennonjohtoon jälleen suurtehoantenninsa välityksellä ja lennonjohto koettaa selvittää mistä tilanne johtui.
Koska ohilento tapahtui nyt varotilassa, eivät tutkimuslaitteet olleet päällä, joten kuvia ja mittaustietoja ei saatu.
Seuraava ohilento tapahtuu nykyisellä radalla joulukuun 11. päivänä, jolloin ainakin ennen tämänpäiväistä tapahtumaa oli tarkoitus tehdä ratamuutos, jolla luotaimen kiertoaika muutettaisiin 53,4 päivästä 14 päivään. Tämän jälkeen luotain voisi tehdä tutkimusta käytännössä koko ajan sen sijaan, että nyt tilaisuuksia on vain 53 päivän välein – lukuun ottamatta muutamia mittauksia, joita halutaan tehdä kauempana Jupiterista.
Nasa kertoo, että tuon seuraavan ohilennon aikana tutkimuslaitteet pidetään päällä, mutta ei varmista, onko ratamuutos edelleen tarkoitus tehdä silloin.
Kiihkeä toiminta avaruuslentopuolella jatkuu: eilen laukaistavaksi aiottu, mutta laukaisualustassa olleen vian vuoksi lykätty rahtilento Kansainväliselle avaruusasemalle on tarkoitus lähettää matkaan ensi yönä Suomen aikaa. Mukana Cygnus-aluksessa on myös Suomeen päätyviä siemeniä.
Nasa käyttää avaruusaseman rahtilentoihin kahta amerikkalaisalusta, joista toinen on SpaceX -yhtiön Dragon ja toinen on nyt laukaisuvuorossa oleva Orbital ATK -yhtiön tekemä Cygnus. Näistä Cygnus on eurooppalaisittain kiinnostava siinä mielessä, että sen paineistettu rahtiosa on tehty Italiassa. Tämä lento on kuudes Cygnuksen lento.
Eilisillaksi suunniteltu laukaisu jouduttiin peruuttamaan laukaisualustalta löytyneen kaapelivian vuoksi. Itse asiassa lento oli tarkoitus tehdä jo viime viikolla, mutta silloin lento päätettiin siirtää myöhemmäksi, koska hurrikaani Nicole rökitti tuolloin Bermudalla olevaa raketin seuranta-asemaa.
Nyt entisen sukkula-astronautin mukaan S.S. Alan Poindexteriksi kutsuttu Cygnus on tarkoitus laukaista matkaan ensi iltana paikallista aikaa, Suomen ajan mukaan yöllä klo 2.40.33, eli jotakuinkin samaan aikaan kun avaruusasema kulkee radallaan juuri Virginiassa, Yhdysvaltain itärannikolla olevan Wallops-saaren laukaisukeskuksen päältä.
Sääennuste illaksi on lupaava, sillä suotuisan sään todennäköisyys on 95 %.
Laukaisun lykkäyksistä on se haitta, että alus joutuu nyt laukaisunsa jälkeen – jos se pääsee siis matkaan ensi yönä – viivyttelemään avaruudessa sunnuntaihin saakka, koska tässä välissä asemalle laukaistaan miehitetty Sojuz-alus Baikonurista. Sojuz MS-02 -aluksen on tarkoitus telakoitua avaruusasemaan perjantaina.
Lennosta tekee erityisen kiinnostavan se, että kysessä on Antares-kantoraketin ensimmäinen lento lokakuussa 2014 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Tuolloin syynä dramaattiseen, laukaisualustan päällä tapahtuneeseen, Cygnus-aluksen tuhonneeseen onnettomuuteen olivat raketissa käytetyt venäläiset AJ26-rakettimoottorit. Nyt moottorit on vaihdetut toisiin venäläismoottoreihin, luotettavammiksi todettuihin RD-181 -moottoreihin.
Kaksi edellista Cygnus-alusta lähetettiin avaruuteen Atlas 5 -kantoraketeilla.
Siemeniä suomalaiskoululaisille(kin)
Cygnus-aluksen kyydissä on 2300 kg avaruusasemalle vietävää rahtia.
Mukana tässä lastissa on myös amerikkalaisen Edge of Space -yhtiön koululaisille tarkoitettuja opetuspaketteja. Nämä SPACE SEEDS™ -paketit pitävät sisällään retiisinsiemeniä ja katkarapujen munia, jotka palautetaan takaisin maapallolle kolmen kuukauden kuluttua.
Tilaa siemenet ja munat eivät Cygnuksessa paljoa vie, sillä ne mahtuvat pieniin pusseihin.
Erilaisia koulutuspaketteja kauppaava yhtiö tarjoaa 2500 näitä siemeniä ja munia sisältävää pakettia mainosmielessä ilmaiseksi kouluille, joissa voidaan vertailla miten avaruudessa olleet ja Maan päällä koko ajan odottaneet siemenet ja munat ovat mahdollisesti erilaisia.
Osa näistä paketeista saadaan myös Suomeen. Cohu Experience Oy tarjoaa suomalaiskouluille mahdollisuuden kasvattaa ensi keväänä avaruudessa käyneitä siemeniä sekä ohjeita tutkimuksen tekemiseen: tarkoituksena on vertailla mahdollisia muutoksia, joita avaruuden olosuhteet aiheuttavat organismien perusrakenteisiin mm. siementen itämisajassa, koossa, muodossa ja väreissä.
Tällainen tutkimus tarjoaa erittäin mielenkiintoisen tavan oppia konkreettisesti paitsi tieteellisen tutkimuksen tekemistä, niin tutustua avaruuteen ja biologiaan.
Siemenkokeita on tehty avaruusasemalla aikaisemmin varsin usein, koska se on helppo ja edullinen tapa suorittaa yksinkertainen avaruuskoe. Siemenet mahtuvat myös hyvin pieneen tilaan ja ovat kevyitä.
Ensimmäinen laajempimittainen sellainen tehtiin Yhdysvalloissa vuonna 1984, kun pari miljoonaa tomaatinsiementä kävi avaruudessa sukkula Challengerin STS-41C -lennolla. Tuorein tällainen on käynnissä parhaillaan, sillä viime kesäkuussa Maahan palanneen Euroopan avaruusjärjestön astronautin Tim Peaken mukana oli kaksi kiloa rucolan siemeniä, jotka lennon jälkeen jaettiin brittikouluihin.
Varsin jännä siemenkoe tehtiin vuonna 2004, kun hollantilaisastronautti André Kuipers vei mukanaan avaruusasemalle siemeniä ja kasvatti niitä myös siellä. Avaruussiemenet-kokeen päätavoite oli tutkia miten painovoima ja valo vaikuttavat kasvien kasvamiseen, ja kuinka niiden ansiosta kasvit kasvavat Maan pinnalla eri tavalla kuin avaruudessa.
Juno-luotain on jälleen lähestymässä Jupiteria hyvin soikealla radallaan planeetan ympärillä. Lähimmillään luotain on 19. lokakuuta, siis ensi keskiviikkona, jolloin tarkoituksena oli käyttää luotaimen rakettimoottoria radan muuttamiseen vähemmän soikeaksi. Nyt tästä manöveeristä on päätetty luopua Junossa mahdollisesti olevan vian vuoksi.
Ongelmana on Junon polttoainetankkien paineistusjärjestelmän venttiilit, jotka eivät ole toimineet odotetulla tavalla. Koska lennonjohto haluaa nyt tutkia tarkemmin venttiilien toimintaa, on ensi keskiviikon ratamuutos päätetty siirtää tuonnemmaksi.
Paineistuksessa käytetään heliumkaasua, jota on luotaimessa paineistettuna tankeissa. Luotaimesta saatu telemetriatieto kertoo, että tankkien venttiilit eivät avautuneet tehdyssä kokeessa muutamassa sekunnissa, kuten niiden pitäisi, vaan avautumiseen meni useita minuutteja. Rakettimoottorin tarkan toiminnan kannalta on tärkeää, että polttoainejärjestelmä paineistetaan juuri oikeaan aikaan, joten venttiilien tarkka toiminta on tärkeää.
Juno kiertää nyt Jupiteria hyvin soikealla radalla, jolla sen kiertoaika planeetan ympäri on 53,4 vuorokautta. Juno on ensi keskiviikkona tämän radan Jupiteria lähimmässä kohdassa, ja sen aikana oli aikomus käyttää luotaimen rakettimoottoria 22 minuutin ajan ratanopeuden hidastamiseen.
Kun hidastus tehdään radan planeettaa lähimmässä kohdassa, se tuo radan kaukaisinta pistettä alemmaksi ja lyhentää kiertoaikaa, tässä tapauksessa 14 vuorokauteen.
Tällä radalla Juno olisi voinut aloittaa jatkuvan Jupiterin havaitsemisen. Nykyisellä radallaan kunnollisia havaintoja voidaan tehdä vain lähellä Jupiteria – paitsi muutamia mittauksia, jotka kertovat millainen on avaruus kauempana planeetasta.
Keskiviikon ohilento aiotaan tosin nyt käyttää tutkimuksen tekemiseen, eli luotaimen kaikki kamerat ja mittalaitteet ovat silloin päällä ja suunnattuna Jupiteriin. Tuloksena on todennäköisesti siten uusia, kiinnostavia kuvia Jupiterista ja sen pilvipinnasta.
Ratamuutoksen aikaan luotain olisi keskittynyt vain siihen, eikä tutkimuslaitteita olisi pidetty päällä. Näin tutkijoille tämä on kiinnostava ylimääräinen bonus, sillä lopullisella tutkimusradallaan luotain ei tule enää näin lähelle planeettaa.
Edellisestä ohilennosta elokuun 27. päivänä oli tuloksena erittäin kiinnostavia kuvia ja tietoja. Uuden ohilennon lentosuunnitelmaa harsitaankin kokoon nyt tuon edellisen lähiohituksen kokemusten perusteella.
Seuraavan kerran Juno on lähellä Jupiteria joulukuun 11. päivänä, ja toivottavasti ratamuutos voidaan tehdä silloin.
Sen tehtävänä on kaivaa Marsin pinnan alta kiviainesta, josta voitaisiin ottaa talteen tarvittavia raaka-aineita, kuten esimerkiksi jäätä. Koska jää on vettä, saadaan siitä elektrolyysin avulla suhteellisen helposti happea ja vetyä. Ja luonnollisesti vesi sinällään on tärkeää, jos Marsissa on ihmisiä, jotka koettavat kasvattaa siellä kasveja ruoakseen.
RASSORia on testailtu ja kehitetty jo jonkin aikaa, mutta nyt syyskuussa sitä testattiin yhdessä polttoainetta paikan päällä Marsissa tekevän laitteiston kanssa. Marco Polo -niminen laitteisto eriyttää Marsin pinta-aineesta (tai maanpäällisessä kokeessa sen koostumusta jäljittelevästä aineesta) vettä ja happea.
Testeissä RASSOR pystyy keräämään kerralla 18 kiloa hiekkaa ja soraa, ja se on suunniteltu toimimaan 16 tuntia vuorokaudessa. Se liikkuu nopeasti ja pystyy kuljettamaan ainetta erittyjälaitteistoon pitkienkin matkojen päästä.
Kauhakuormaajarooveria ei suinkaan olla lähettämässä tällaisenaan Marsiin, vaan kyseessä on perustutkimus sitä aikaa varten, kun Marsissa aloitettaisiin oikeasti veden tiristäminen pinta-aineesta ja sen tuloksena olevaa vettä ja happea tarvittaisiin ihmisille.
Tämä tekniikka on ensiarvoisen tärkeää tulevien miehitettyjen Mars-lentojen kannalta, ja etenkin jos Marsiin ollaan perustamassa kokonaista siirtokuntaa.
Taannoisessa Elon Muskinesittelemässä suunnitelmassa tämä Marsin pinnalla tehtävä toiminta olikin jäänyt varsin pienelle huomiolle, kun hän keskittyi suunnitelmassaan lähinnä ihmisten kuljettamiseen Marsiin.
Joku tarkka lukija saattaa muistaa, että Musk – kuten monet muutkin Mars-lennoista haaveileva – oli ehdottanut rakettien polttoaineeksi metaania, koska sitä on laajalti saatavissa Marsissa. Pinnan alta sitä ei sellaisenaan pysty kaivamaan, mutta Marsin kaasukehässä on jonkin verran metaania. Sitäkin enemmän kaasukehässä on kuitenkin hiilidioksidia, josta yhdessä vedyn kanssa saa varsin yksinkertaisella kemiallisella reaktiolla (Sabatier-reaktiolla) metaania.
Alla on vielä IEEE Spectrumin tekemä RASSORin edellisen version esittely.
Video: Hubblen Europa-havainnot helposti selitettyinä
Nasa kertoi tänään Hubblen avaruusteleskoopilla tehdyistä ultraviolettihavainnoista, joiden mukaan Jupiterin jäisen kuun Europan pinnalta suihkuaa toisinaan vesihöyryä avaruuteen.
Kerroimme tästä varsinaisessa uutisjutussamme tänään aiemmin, mutta tämä samoin tänään julkaistu Nasan Goddardin avaruuslentokeskuksen video näyttää paremmin mistä on kyse.
Suihkuista tehtiin epäsuoria havaintoja jo vuonna 2012 ja niiden olemassaoloa on epäilty jo kauemmin, mutta nyt tehdyt havainnot lisäävät edelleen Europan kiinnostavuutta. Sen jääkuoren alla on todennäköisesti koko kuun kattava meri, missä on yli kaksi kertaa enemmän vettä kuin maapallon merissä yhteensä. On mahdollista, että siellä olisi myös elämää.
Yllä olevaa videota katsoessa kannattaa pitää mielessä, että suurin osa videon kuvamateriaalista on animaatioita ja visualisointeja, ja varsinaisia havaintojakin on käytetty varsin luovasti: esimeriksi Galileo-luotaimen ottamia kuvia on yhdistetty Hubblen kuviin, jotta ne näyttävät paremmilta. Asia pysyy samana, mutta taas kerran komeimmat kuvat ovat keinotekoisia...
Video: NASA's Goddard Space Flight Center/Katrina Jackson
Musiikki: "Next Generation" / Enrico Cacace [BMI]; Atmosphere Music Ltd PRS; Volta Music; Killer Tracks Production Music
Nasa piti runsaasti ennakkoon mainostamansa tiedotustilaisuuden Jupiterin Europa-kuun "yllättävistä" löydöistä nyt maanantaina illalla, mutta tilaisuudessa ei kerrottu mitään varsinaisesti uutta. Siitä huolimatta Hubble-avaruusteleskoopilla saadut tulokset ovat erinomaisen kiinnostavia!
Europan, Jupiterin kiinnostavan kuun jäisen pinnan alla on todennäköisesti koko kuun kattava laaja meri, josta on jo aiemmin havaittu teoreettisen laskelmien lisäksi erilaisia epäsuoria merkkejä: railoja jäässä, jopa jään romahduskohtiin muodostuneita eräänlaisia järviä ja kuun pinnalta ulos avaruuteen purkautuvia suihkuja.
Nyt oli kyse jälkimmäisistä.
Vaikka kyse ei ole ensimmäisistä sellaisten havainnoista, ovat nämä Hubblen avaruusteleskoopilla saadut suorat havainnot Europan kaasukuihkuista ovat todella kiinnostavia.
Europa on eräs harvoista paikoista Aurinkokunnassa, missä voi periaatteessa olla elämää. Sen jäänalaisessa nestemäisen veden meressä olosuhteet ovat teoreettisesti sellaisia, että elämä tulisi siellä toimeen. Siksipä tutkijat haaveilevat erilaisista tavoista laskeutua Europan pinnalle, kairata se jääpintaan reikä ja laskea sen alapuolelle tutkimuslaitteita.
Jään alta purkautuvat suihkut tarjoavat toisen, joskin epäsuoran tavan tutkia maailmaa jään alla.
Vaikka suihkuista on jo aiemmin merkkejä ja nyt Hubblella saadut havainnot ovat hyvin selviä, ei niiden olemassaolo ole täysin varmaa. Näyttää kuitenkin hyvin todennäköiseltä, että Europasta purkautuu vettä jopa noin 200 kilometrin korkeuteen kuun pinnan päälle. Vesi on ensin nesteenä, mutta se härmistyy nopeasti avaruuden kylmyydessä ja tyhjössä.
Suihkuista pinnalle satanut vaalea jää on yksi selitys pinnalta havaituille eri värisille alueille.
Hubblella ultraviolettivalon alueella tehdyt havainnot (yllä) ovat hieman tylsemmän näköisiä kuin Nasan tänään julkistamat grafiikat. Avaruusteteleskoopin tiedeinstituutin (Space Telescope Science Institute, STScI) tutkijan William Sparksin johtaman tähtitieteilijäryhmän tarkoituksena oli tutkia Europan pinnan päällä näkyviä ilmiöitä silloin kun kuu kulkee Jupiterin ja Maan välistä. Tällöin mahdollisessa hyvin ohuessa kaasukehässä olevat kerrokset tai suihkut näkyvät ikään kuin taustavalaistuina.
Tiimi havaitsi kaikkiaan 15 kuukauden aikana kymmenen tällaista ylikulkua, ja näistä kolmessa havaittiin pinnasta nousevia suihkuja. Samanlaisia havaittiin jo vuonna 2012 ja nyt ne näyttivät tulevan samoilta seuduilta ja olevan samankaltaisia. Siinä missä aikaisemmin havainnot olivat epäsuoria spektroskooppisia havaintoja, ovat nyt tehdyt havainnot suoria – suihkut on siis nähty nyt toiminnassa.
Europa on tässä mielessä samankaltainen kuin Saturnuksen Enceladus-kuu, josta on havaittu myös kaasusuihkuja.
Se, miten kaasu tunkeutuu jään läpi, on vielä arvoitus. Tutkijat ovat heittäneet ilmaan kaksi mahdollisuutta: joko suoria, geysirien kaltaisia purkausaukkoja, tai ns. kaoottisen jään alueita, eli eräänlaisia järviä pinnalla, joiden kohdalta suihkuaminen tapahtuu.
Harvoin on edessä yhtä jännittävää viikkoa avaruusasioiden suhteen, kuin tämä alkava viikko. Perjantaina illalla voi katsoa taakse ja hengähtää – toivottavasti tyytyväisenä – mutta katsomme jo ennakkoon, mitä tuleman pitää.
Tämän viikon odotettu tarjonta alkaa jo tänään illalla ko 21 Suomen aikaa, kun Nasa julkistaa odotetut "yllättävät" tiedot Europan jääpeitteessä. On varsin todennäköistä, että kyse on halkeamista Europaa peittävässä jääkerroksessa tai jopa jään alla olevan veden pulppuamisesta pinnalle.
Tilaisuus tuo kuitenkin varmasti paljon kiinnostavia yksityiskohtia, ja onhan myös mahdollista, että kyse on jostain aivan muusta.
Tänään alkaa Meksikon Guadalajarassa Kansainvälisen astronauttisen unionin suuri maailmankokous, joka tuonee tullessaan myös paljon kiinnostavia uutisia.
Kaikkein odotetuin tapahtuma on kuitenkin huomenna tiistaina, kun SpaceX -yhtiön Elon Musk pitää kenties elämänsä odotetuimman puheensa. Musk on kertonut jo eri yhteyksissä suunnitelmastaan lennättää suuri määrä ihmisiä Marsiin uudella superraketillaan, mutta nyt hänen odotetaan kertovan hankkeesta enemmän. Yleisössä on myös maailman parhaat raketti-insinöörit ja avaruustutkijat, joten heille ei voi tarjota mitä tahansa haavekuvaa.
Muskin Mars Colonial Transporter -systeemi koostuu epävirallisin termein aluksesta, joka on nimeltään BFS (Big Fucking Spaceship, jonka suomeksi voisi kääntää sanoilla "pirun iso avaruusalus"), ja sen laukaisevasta kantoraketista, joka on samaan tyyliin BFR (Big Fucking Rocket, eli "pirun iso raketti"). Raketin moottorina olisi uudenlainen Merlin-rakettimoottori, ja kokonaisuudessaan BFR olisi nimensä mukainen, sillä se voisi singota satatonnisen lastin Marsiin. Todennäköisesti ainakin raketin ensimmäinen vaihe olisi uudelleenkäytettävä.
Kerromme näistä enemmän huomenna.
Toinen Meksikosta odotettava uutinen kertoo Sea Launch -yhtiön tulevaisuudesta. Kyseessä on kerrassaan mainio hanke, joka käytti venäläisiä kantoraketteja ja vanhaa, muokattua öljynporauslauttaa satelliittien laukaisemiseenavaruuteen täsmälleen päiväntasaajalta.
Kun sateliitti lähetetään matkaan päiväntasaajalta idän suuntaan, auttaa maapallon pyörimisliike mahdollisimman paljon lähetyksessä, jolloin raketti voi olla hieman kevyempi tai kuorma hieman suurempi kuin muualta laukaistaessa.
Suomi oli olennaisessa osassa hankkeen synnyssä, koska Zenit-raketteja tuottanut venäläinen NPO Energia, amerikkalainen ilmailujätti Boeing ja norjalainen, lauttapuolesta tietävä Kvaerner Maritime solmivat sopimuksen yhteistyöstä Turussa vuoden 1993 marraskuussa.
Sea Launch -nimen saanut yhtiö teki näin laukaisuita vuodesta 1999 vuoteen 2007, jolloin laukaisuonnettomuuden vuoksi monet yhtiön asiakkaat siirsivät tilauksensa muualle. Yhtiö meni konkurssiin vuonna 2009 ja lopetti toimintansa.
Nyt keskiviikkona Guadalajarassa pidetään tiedotustilaisuus, missä huhujen mukaan kerrotaan venäläisen S7 -lentoyhtiön ostavan Sea Launchin ja aloittavan sen toiminnan uudelleen.
Torstaina ja perjantaina huomio kääntyy puolestaan Darmstadtiin, Euroopan avaruusoperaatiokeskukseen, ja sen kautta komeetta Churyumov-Gerasimenkoa kiertävään Rosetta-luotaimeen. Luotain ohjataan laskeutumaan komeetan pinnalle perjantaina, ja luotaimen radan muuttamisen törmäykseen sopivaksi aloitettiin jo lauantaina (kuva yllä).
Kyseessä ei ole siis törmäys, vaan lennonjohto koettaa lähestyä komeetan pinnalla olevaa purkausaukkoa mahdollisimman hitaasti, jotta Rosetta voi tehdä siitä mahdollisimman paljon mittauksia ja ottaa kuvia lähestymisen aikana. Alustavan suunnitelman mukaan Rosetta osuu komeetan pintaan noin klo 16 Suomen aikaa perjantaina ja silloin sen todella komea lento päättyy – ja tutkijat pääsevät viimein kunnolla tietojen kimppuun, sillä tähän mennessä he ovat ennen kaikkea keränneet materiaalia ja keskittyneet saamaan sitä lisää.
Torstaina kuitenkin tutkijat esittelevät jo saatuja tuloksia, ja vaikka tiedossa tuskin on mitään uutta ja ihmeellistä, on kyseessä eräs parhaimmista tilaisuuksista koko menneen lennon tieteellisen annin kartoittamiseen.
Tiedetuubi on mukana ESOCissa tuossa tilaisuudessa ja seuraamassa Rosetta-luotaimen viime hetkiä. Loppuviikosta on tiedossa siis varsin paljon komeetta-asiaa!
