Tiedetuubi ei valitettavasti ennätä mukaan Kosmiseen iltaan huomenna Tiedekulmassa, Helsingissä, mutta suosittelee lämpimästi tätä rentoa ja tietorikasta tilaisuutta, missä saattaa – jos hyvin käy – saada puolihuomaamatta oppia aivoon!

Ohjelmassa on ensin klo 17.30 kellumista kiertoradalla Suomi 100 -satelliitin matkassa Aalto-yliopiston satelliittitiimin kehittämän virtuaalitodellisuuden avulla. Pilottina virtuaaliavaruuslennoilla on Markku Alho. Suomi 100 -satelliitin sivuilla on taustaa tästä virtuaalitodellisuusmatkailusta.

Musiikillista tunnelmaa tarjoaa samalla DJ Yollu, joka pyörittää Kosmisia levyjä.

Avaruusviikonloppu Helsingin observatoriolla alkoi eilen lauantaina yleisöryntäyksellä ja jatkuu tänään planeettatutkimuksella.

Ovet ovat avoinna klo 12-16, minä aikana sisäänpääsy Observatorioon ja sen näyttelyyn on ilmainen. Planetaariossa on niin ikään ilmaisia esityksiä koko ajan, puutarhassa voi katsoa Aurinkoa kaukoputkella (jos sää sallii) ja sisäpihalla oleva Tiedekahvila on myös avoinna. Myös Observatorion avaruusaiheinen myymälä on avoinna.

Koska Observatorio on vain lyhyen kävelymatkan päässä Eteläsatamasta, kannattaa esimerkiksi käynti tänään alkaville silakkamarkkinoille yhdistää avaruusasiaan: klo 15 alkavalla "kysy mitä vain avaruudesta ja avaruustutkimuksesta" -tilaisuudessa voi vaikka kysyä siitä, olisiko muilla planeetoilla meriä ja silakoita...

Pluto, tiedekuntopiiri ja Kysy mitä vain

Päivän ohjelma alkaa kuitenkin jo klo 13, jolloin Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilkka Sillanpää kertoo ensimmäistä kertaa julkisessa esitelmässä Suomessa millaiseksi oudoksi maailmaksi Pluto paljastui heinäkuun ohilennon aikana.

Klo 14 suunnitellaan tutkimusmatka toiselle planeetalle. Lauantaina hauskaksi osoittautuneessa uudenlaisessa ”tiedekuntopiirissä” pohditaan miten planeettoja tutkimaan voidaan laukaista luotaimia, rakennetaan luotain, mietitään mitä planeetan pinnalla kannattaisi laskeutumisen jälkeen tehdä ja tutkitaan aurinkokunnan kohteita kaukoputkilla. Yksi kuntopiirin kohteista in Observatorion kekskimmäinen tähtitorni, mikä sinällään on käynnin väärti – paikka on normaalisti yleisöltä suljettu.

Klo 15 voi kysyä mitä vaan avaruustutkimuksesta. Tietokirjailija-toimittajat Markus Hotakainen ja Jari Mäkinen, planeettageologi Jarmo Korteniemi ja Ursan tiedottaja, tähtitieteilijä Anne Liljeström vastaavat kaikkiin avaruutta, tähtitiedettä ja avaruustutkimusta koskeviin kysymyksiin. Tilaisuus lähetetään myös suorana Periscopessa ja siihen voi lähettää kysymyksiä twitterissä sekä Facebookissa myös etukäteen sekä tilaisuuden aikana. Jos jokin asia on vaivannut mieltäsi, niin nyt on hyvä tilaisuus saada suora vastaus.

Huomaa, että kyseessä ei siis ole Kaivopuistossa oleva Ursan observatorio, vaan Kopernikuksentie 1 Unioninkadun päässä, Tähtitorninvuoren puiston keskellä Eteläsataman vieressä oleva nyt vanha Observatorio.

Viikonlopun ohjelmasta vastaavat Ursa, Helsingin observatorio/Yliopistomuseo ja Tiedetuubi-nettilehti. ​

Nyt viikonloppuna Helsingin observatoriossa on Kansainvälisen avaruusviikon päätapahtuma ja siksi vanha tähtitorni kaupungin keskustassa on täynnä toimintaa.

Ovet avautuvat klo 12, ja samalla alkavat planetaarioesitykset, puuhapisteet puutarhassa ja kahvilassa on pöytä koreana.

Klo 13 esitellään Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi avaruuteen lähetettävä Suomi 100 -satelliittihanke; professori Esa Kallio kertoo millainen laite on tarkoitus lähettää Maata kiertämään vuonna 2017 ja miksi.

Viesti ET:lle Suomesta

Sen jälkeen klo 14 käynnistetään jännittävä kilpailu, missä yleisöä pyydetään kehittämään avaruuteen vieraalle sivilisaatiolle lähetettävä viesti. Millainen viestin tulisi olla, miten se tulisi lähettää ja minne?

Vastausta kerätään yhdessä Yleisradion tiede- ja nuortenohjelmien kanssa lokakuun puoliväliin saakka ja voittava viesti lähetetään oikeasti matkaan lokakuun lopussa. 

Observatoriolla ovat Ursan Tutkijakerhon vetäjät ja asiantuntijat antamassa taustatietoja tämän viestin tekemiseen neljässä työpajassa, joissa pohditaan viestin rakentamisen periaatteita, etsitään elämää avaruudesta, kerrotaan eksoplaneetoista ja sekä kerrataan millaisia viestejä ihmiskunta on jo laittanut kohti tähtiä. 

Viestiehdotuksia voi lähettää vaikka heti huomisesta alkaen YLE Tieteen ja Prisma Studion Facebook-sivujen ja sähköpostilla (tai vaikka perinteiseen tapaan postitse) 18.10. saakka. Jos viesti mahtuu twitter-viestiin, niin @yletiede on silloin hyvä osoite – käytä hashtagiä #viestiavaruuteen.

Lauantain ohjelman päättää vielä katsaus siihen, mitä voisi tapahtua, jos yhteys maanulkoiseen elämään joskus saadaan: lokakuun 9. päivänä elokuvateattereihin tulevasta Vierailu-elokuvasta ja sen tekemisestä kertoo osatuottaja Sami Jahnukainen.

Avaruusviikonloppu jatkuu vielä sunnuntaina 4.10., jolloin katse käännetään hieman lähemmäksi omaan Aurinkokuntaamme ja siihen, miten sitä tutkitaan.

Tarkempia tietoja ja koko viikonlopun ohjelma on täällä.

Ensi viikolla, siis lokakuun ensimmäisenä viikkona vietetään jälleen ympäri maailman Kansainvälistä avaruusviikkoa. Tämän YK:n suojeluksessa olevan viikon Suomen päätapahtuma pidetään ensi viikonloppuna Helsingin observatoriossa, aivan kaupungin keskustassa, missä ohjelmassa on älyllistä elämää, tutkimusmatkoja aurinkokunnassa ja uudenlainen tiedekuntopiiri.

Avaruusviikon ajankohta on valittu siksi, että maailman ensimmäinen satelliitti, Sputnik 1, laukaistiin lokakuun 4. päivänä 1957, ja kymmentä vuotta myöhemmin 10. lokakuuta vuonna 1967 allekirjoitettiin kansainvälinen YK:n sopimus avaruuden rauhanomaisesta käytöstä.

Vuonna 2015 teemana ovat ”löydöt” ja sen hengessä viikon aikana kiinnitetään huomiota siihen, kuinka jännittävää aikaa nykyisin elämme: avaruusteleskooppien ja tutkimuslaitteiden avulla teemme uskomattomia löytöjä lähes päivittäin. Viimeisen vuosikymmenen aikana olemme oppineet uutta koko maailmankaikkeudesta kenties enemmän kuin koko edeltävän historian kuluessa.

Satelliitit, avaruusluotaimet ja kulkijat muiden planeettojen pinnalla näyttävät meille koko ajan uusia, tuntemattomia maailmoja. Ja kaukoputkilla löydetään jatkuvasti kokonaisia uusia planeettoja, tähtijärjestelmiä, galakseja ja muita jännittäviä kohteita niin läheltä kuin kaukaakin! Emme ole kenties koskaan eläneet näin huimaa aikaa – paitsi että nyt uudet löydöt hukkuvat kaiken muun joukkoon.

Ensi lauantaina ja sunnuntaina Observatoriolle Helsingissä!

Viikon päätapahtuma Suomessa pidetään Helsingin observatoriolla viikonloppuna 3.–4. lokakuuta. Muualla Suomessa pidettävistä tapahtumista saa paikallisista tähtiharrastusyhdistyksistä.

Paitsi että Observatorion yleisönäyttelyyn pääsee silloin tutustumaan ilmaiseksi, on paikalla erikoisohjelmaa alla olevan aikataulun mukaisesti.

Observatorio on avoinna kumpanakin päivänä klo 12-16, planetaariossa pidetään näytöksiä ja Ursan kirjamyynti on avoinna. Observatorion kahvila on myös avoinna.

Huomaa, että kyseessä ei siis ole Kaivopuistossa oleva Ursan observatorio, vaan Kopernikuksentie 1 Unioninkadun päässä, Tähtitorninvuoren puiston keskellä Eteläsataman vieressä oleva nyt vanha Observatorio.

Lauantai 3. lokakuuta

Lauantain aiheena on elämä avaruudessa ja sen aikana käynnistetään kaksi jännittävää hanketta:

Klo 13 esitellään Suomi 100 -satelliitti.
Kun Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017, lähetetään tapausta juhlistamaan avaruuteen hyvin erikoislaatuinen satelliitti. Projektin vetäjä, professori Esa Kallio kertoo hankkeesta ja paikalla on myös Aalto-yliopiston satelliittirakentajia.

Klo 14 suunnitellaan viesti lähetettäväksi avaruuteen.
Avaruusviikolla käynnistetään YLE:n Tiede- ja Nuortenohjelmien kanssa projekti, missä yleisö saa ehdottaa millaisen viestin he haluaisivat lähettää avaruuteen. Observatorion itäsiipeen tehdään samanaikaisia työpajoja, joissa yleisö voi kiertää kuin kuntopiirissä ikään: niissä neuvotaan miten viestin voisi tehdä, minne se kannattaisi lähettää, miten viesti voidaan lähettää ja millaisia viestejä maapallolta on lähetetty historian kuluessa. 

Viestin etsiminen jatkuu Yleisradion kanavilla syksyn kuluessa ja huipentuu siihen, että se lähetetään oikeasti avaruuteen.

Klo 15 Vierailu -elokuvan esittely
9.10. elokuvateattereiden ohjelmistoon tulevan SETI-aiheisen Vierailu -elokuvan osatuottaja Sami Jahnukainen kertoo elokuvasta ja sen tekemisestä.

Sunnuntai 4. lokakuuta

Sunnuntaina kerrotaan aurinkokunnan tutkimuksesta. 

Klo 13 on aiheena Pluto.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilkka Sillanpää kertoo auditoriossa millaiseksi paikaksi Pluto paljastui heinäkuun ohilennon aikana.

Klo 14 suunnitellaan tutkimusmatka toiselle planeetalle. 
Kyseessä on jälleen ”tiedekuntopiiri”, mutta nyt pohditaan miten planeettoja tutkimaan voidaan laukaista luotaimia, rakennetaan luotain, mietitään mitä planeetan pinnalla kannattaisi laskeutumisen jälkeen tehdä ja tutkitaan aurinkokunnan kohteita kaukoputkilla.

Klo 15 voi kysyä mitä vaan avaruustutkimuksesta.
Tietokirjailija-toimittajat Markus Hotakainen ja Jari Mäkinen, planeettageologi Jarmo Korteniemi ja Ursan tiedottaja, tähtitieteilijä Anne Liljeström vastaavat kaikkiin avaruustutkimusta koskeviin kysymyksiin. Tilaisuus lähetetään myös suorana Periscopessa ja siihen voi lähettää kysymyksiä twitterissä sekä Facebookissa myös etukäteen.

Viikonlopun ohjelmasta vastaavat Ursa, Helsingin observatorio/Yliopistomuseo ja Tiedetuubi-nettilehti. 

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous teki vuonna 1999 päätöksen tästä kansainvälisestä avaruusviikosta, jota vietettäisiin joka vuosi 4.-10. lokakuuta. Nämä päivät valittiin sen vuoksi, että maailman ensimmäinen satelliitti, Sputnik 1, laukaistiin lokakuun 4. päivänä 1957, ja kymmentä vuotta myöhemmin 10. lokakuuta vuonna 1967 allekirjoitettiin kansainvälinen YK:n sopimus avaruuden rauhanomaisesta käytöstä.

Viikon teemana tänä vuonna on "Avaruus näyttää tietä" ja tarkoituksena on kiinnittää huomiota avaruuden osuuteen arkipäiväisessä elämässämme, erityisesti satelliittinavigointiin, ja laajemmin avaruustutkimuksen merkitystä laajemmin maailmankuvallemme.

Suomessa Avaruusviikon päätapahtumaa vietetään Heurekassa 4.-5.10. päivittäin kello 10-18. Avaruusviikonloppuna avaruuden lisäksi juhlitaan 60-vuotiasta Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNiä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Potkaise protonipossua tai pongahda planeettakierrokselle

Tutustu kaukoputkiin ja komeettoihin, satelliitteihin ja suomalaiseen avaruustutkimukseen. Kuinka GPS oikeastaan toimii? Millainen on ensimmäinen suomalainen satelliitti, joka lähetetään avaruuteen ihan kohta? Kokkaa itse komeettaydin tai kokeile limutölkistä tehtyä hiukkasilmaisinta!

Nyt päästään myös potkimaan protoneja. CERNin kehittämässä ja Helsingin yliopiston hiukkastutkijoiden Heurekaan tuomassa kohteessa pelaajat pääsevät törmäyttämään hiukkasia - hiukan samalla tavalla kuin tutkijat tekevät Geneven lähellä Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERN:in LHC-hiukkaskiihdyttimessä. Osa pyöreistä protoneista muistuttaa hämmästyttävästi tuttuja Angry Birdsin hahmoja...

Heurekan planetaariossa tarjolla on avaruusaiheisia erikoisesityksiä. Lähde pikavisiitille planeettakuntaan Tiedetuubin Markus Hotakaisen opastamana. Tai nouse Nordenskiöldin Vega-laivaan tähtiä tähyilemään ja Koillisväylää etsimään Tuukka Perhoniemen kanssa. Heurekan esittämässä Avaruuden ikkunoissa yleisö pääsee itse vaikuttamaan siihen, mihin avaruuden kolkkaan tai kojeeseen tutustutaan.

Auditoriossa asiantuntijat kertovat muun muassa Higgsin hiukkasen metsästyksestä ja merkityksestä, kosmisen säteilyn hiukkasten tutkimuksesta, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:istä, Rosetta-lennon tuoreista tuloksista, Mars-planeetan ajankohtaisesta komeettaohituksesta (joka tapahtuu kaksi viikkoa tämän tapahtuman jälkeen) ja satelliittinavigoinnin salaisuuksista. Auditorion jättikankaalla esitetään myös elokuva Partical Fever.

Kaikkiin Kansainvälisen avaruusviikonlopun esityksiin ja työpajoihin on vapaa pääsy. Heurekan näyttelyihin on normaalit pääsylippuhinnat. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Tiedetuubi, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, CERN, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Ilmatieteen laitos, Tekes, Suomen avaruustutkimusseura ja tiedekeskus Heureka.

Tiedetuubi seuraa koko viikonlopun ajan tapahtumia ja ellet pääse paikalle, sen kautta voit katsoa myös tunnelmia paikan päältä Heurekasta.

Muutokset ohjelmatietoihin ovat mahdollisia.

Lisätietoja: Heurekan tapahtumatuottaja Siina Vasama, siina.vasama@heureka.fi, 040 9015260.

Avaruusviikonlopun ohjelma

Tapahtumaan on yleisöllä vapaa pääsy. Planetaarion erityisesitykset ovat maksuttomia, mutta planetaarioelokuviin tarvitaan pääsylippu. Myös Heurekan näyttelyalueelle tarvitaan pääsylippu. Muutokset mahdollisia.

Lauantai 4.10.

10.00 Näyttelyalue avautuu

10.00-18.00 Toimintapiste:

Angry Birds -LHC-hiukkaskiihdytin ja muut hiukkaskiihdytinpelit
Opastus hiukkaskiihdyttimen toimintaperiaatteeseen, Sami Lehti ja Helsingin yliopiston fysiikan jatko-opiskelijat

10.00-18.00 Työpajat ryhmätiloissa ja aulatiloissa:

Kasaa itse kaukoputki, Ursa
Rakenna komeetan ydin, Ursa
Hiukkasilmaisin limutölkistä, Helsingin yliopiston fysiikan opiskelijat
HIGGS-muistipeli ja tietokilpailu, Helsingin yliopiston fysiikan opiskelijat
Suomen avaruustutkimusseuran rakettikurssin esittelyä
Suomalainen avaruustutkimus, Aalto-yliopiston tutkimusryhmä esittelee työtään

Planetaarioesitykset:

11.00 Tuukka Perhoniemi: Nouse Nordenskiöldin Vega-laivaan! Live-esitys.
11.45 Avaruusteknologia arjessamme -planetaarioelokuva
12.30 Kaksi pientä lasinpalaa -planetaarioelokuva
13.15 Avaruuden ikkunat. Heurekan live-esitys.
14.00 Markus Hotakainen: Pikavisiitti planeettakuntaan. Live-esitys.
15.00 Tuukka Perhoniemi: Nouse Nordenskiöldin Vega-laivaan! Live-esitys.
16.00 Avaruusteknologia arjessamme -planetaarioelokuva

Auditorio:

10.15 Partical Fever -elokuva
12.00 Higgsin hiukkasen metsästys -esitys. Sami Lehti, Helsingin yliopisto.
12.30 Cernin tutkimuslaitoksen uusimmat saavutukset -esitys.
13.00 Rosetta-lennon tulokset. Tutkimusprofessori Minna Palmroth ja tutkimuspäällikkö Walter Schmidt, Ilmatieteen laitos.
14.00 Kohti yhä tarkempaa satelliittipaikannusta, Professori Markku Poutanen, Geodeettinen laitos
15.00 Higgsin hiukkasen metsästys - tietoa tutkimustuloksista. Sami Lehti, Helsingin yliopisto.
16.00 Partical Fever -elokuva

Sunnuntai 5.10.

10.00 Näyttelyalue avautuu

10.00-18.00 Toimintapiste:

Angry Birds -LHC-hiukkaskiihdytin ja muut hiukkaskiihdytinpelit
Opastus hiukkaskiihdyttimen toimintaperiaatteeseen, Sami Lehti ja Helsingin yliopiston fysiikan jatko-opiskelijat

10.00-18.00 Työpajat ryhmätiloissa ja aulatiloissa:

Kasaa itse kaukoputki, Ursa
Rakenna komeetan ydin, Ursa
Hiukkasilmaisin limutölkistä, Helsingin yliopiston fysiikan opiskelijat
HIGGS-muistipeli ja tietokilpailu, Helsingin yliopiston fysiikan opiskelijat
Suomen avaruustutkimusseuran rakettikurssin esittelyä
Suomalainen avaruustutkimus, Aalto-yliopiston tutkimusryhmä esittelee työtään

Planetaarioesitykset:

11.00 Tuukka Perhoniemi: Nouse Nordenskiöldin Vega-laivaan! Live-esitys.
11.45 Avaruusteknologia arjessamme -planetaarioelokuva
12.30 Kaksi pientä lasinpalaa -planetaarioelokuva
13.15 Avaruuden ikkunat. Heurekan live-esitys.
14.00 Markus Hotakainen: Pikavisiitti planeettakuntaan. Live-esitys.
15.00 Tuukka Perhoniemi: Nouse Nordenskiöldin Vega-laivaan! Live-esitys.
16.00 Avaruusteknologia arjessamme -planetaarioelokuva

Auditorio:

10.15 Partical Fever -elokuva
12.00 Higgsin hiukkasen metsästys -esitys. Sami Lehti, Helsingin yliopisto.
12.30 Cernin tutkimuslaitoksen uusimmat saavutukset -esitys.
13.00 Rosetta-lennon tulokset. Minna Palmroth ja Walter Schmidt, Ilmatieteen laitos.
14.00 Avaruusaseman suuri hiukkastutkimuslaite AMS-2. Jari Mäkinen
15.00 Higgsin hiukkasen metsästys - tietoa tutkimustuloksista. Sami Lehti, Helsingin yliopisto.
16.00 Partical Fever -elokuva

Viikon aikana myös ympäri Suomen järjestetään muita tapahtumia: niistä tietoa on Ursan tapahtumakalenterissa.

Tänäkin vuonna ympäri maailman järjestetään tuhatkunta erilaista avaruusviikkoon liittyvää tapahtumaa. Tietoa näistä on Kansainvälisen avaruusviikon globaalilta sivustolta.

Toukokuun alussa Vaasasta pohjoismaiselle matkalleen startannut Komeettarekka on parhaillaan Tanskan Århusissa reittinsä Suomesta katsottuna kaukaisimmassa paikassa, ja lähtee tänään illalla paluumatkalleen. Se pysähtyy vielä Kööpenhaminassa, Linköpingissä ja Södertäljessä ennen kuin rantautuu Turkuun sunnuntaina 18.5.

Turussa rekka pysähtyy Kauppatorille ja on siellä avoinna klo 9-18. Rekassa voi tutustua eurooppalaiseen Rosetta-luotaimeen, sen komeetan pinnalle marraskuussa laskeutuvaan Philae-laskeutujaan sekä yleisesti pyrstötähtiin.

Sen jälkeen maanantaina 19.5. ja tiistaina 20.5. rekka on Helsingissä Narinkkatorilla. Maanantaina rekassa vierailee myös ESAn Mark McCoughrean, tiedeohjelman ylin tiedotusvastaava ja Rosetta-lennon johtava tutkija.

Hän pitää myös yleisöesitelmän illalla yhdessä suomalaisten Rosetta-asiantuntijoiden kanssa Porthanian salissa PIII klo 17:15 alkaen. Luvassa on varmasti vuoden eräs jännittävimmistä avaruusalan esiintymisistä Suomessa, sillä kuulemme tuoreimpia tietoja tänä vuonna komeettansa luokse saapuvasta Rosetta-luotaimesta ja sen historiallisesta tutkimusmatkasta: tarkoitus on paitsi laskeutua ensimmäisen kerran pyrstötähden pinnalle, niin myös lentää sen mukana lähelle Aurinkoa ja seurata miten komeetat muuttuvat kuolleista likaisista lumipalloista kaasua hurjasti syökseviksi pysrtötähdiksi.

Tilaisuuden koko ohjelma on seuraava:

17.15 Tuoreimmat uutiset Rosetta-lennosta (Mark McCaughrean, ESA)
18.00 Suomalaiset mukana Rosetta-lennossa (Sini Merikallio, Ilmatieteen laitos)
18.20 Mikä ero on komeetalla ja asteroidilla? Aurinkokunnan pienkappaleiden omituinen elämä (Mikael Granvik, Helsingin yliopisto)
18.40 Osuuko komeetta Marsiin ensi lokakuussa vai ei? Siding Spring -komeetta suuntaa punaiseen planeettaan. (Markus Hotakainen, Tiedetuubi)
19.00 Tilaisuus päättyy

Tapahtuma järjestetään Helsingin yliopiston Porthanian salissa PIII (Yliopistokatu 3, 00100 Helsinki) ja sinne on vapaa pääsy.

Rosetta-rekan idea perustuu vuonna 2012 Suomessa kiertäneeseen Avaruusrekkaan. Pohjoismaiselle kiertueelle lähtevä rekka varustetaan ja on myös suunniteltu suomalaisvoimin. Kiertuetta seurataan mm. ESAn Rosetta-blogissa, lennon Facebook-sivulla sekä twitterissä hakusanalla #rosettatour.

Runsaasti kuvia matkalta on myös Avaruusrekan Facebook-kuvakansiossa.

Kiertueen Suomen osuuden yhteistyökumppaneina toimivat ESA, Tekes, Ilmatieteen laitos ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Rekan Suomen kiertueen jäljellä olevan osan aikataulu on seuraava:

18.5. Turku, Kauppatori klo 9-18
19.5. Helsinki, Narinkkatori klo 9-18
20.5. Helsinki, Narinkkatori klo 9-18
21.5. Lahti, Kirjastoaukio klo 9-18
22.5. Tampere, Laukontori klo 9-18
23.5. Jyväskylä, Aren aukio klo 9-18
24.5. Seinäjoki, Kauppatori klo 9-16

Tervetuloa!

****

Huomio tiedotusvälineille:

ESAn Mark McCoughrean on tiedotusvälineiden tavattavissa maanantaina 19.5. iltapäivällä klo 15-17.

Lisätiedot ja McCoughreanin haastattelupyynnöt:
Jari Mäkinen (+33 6 37 01 51 90 tai jari.makinen@kupla.com).

Kaksi vuotta sitten Suomea kiertänyt Avaruusrekka lähtee jälleen matkaan! Toukokuussa se kiertää Suomen lisäksi Norjaa, Tanskaa ja Ruotsia ja pysähtyy kaikkiaan 16 paikkakunnalla.

Nyt rekan kyytiin on lastattu Euroopan avaruusjärjestö ESAn komeettaluotain Rosettaa ja sen huikeaa tutkimusmatkaa esittelevä näyttely.

Matkallaan rekka pysähtyy monenlaisissa paikoissa, mutta kenties eksoottisin tapaaminen on 3. toukokuuta Oulussa, missä rekka ajaa Tiedekeskus Tietomaan pihaan ja tapaa siellä juuri avautuneessa Age of the Dinosaur -näyttelyssä dinosaurukset. Komeetat ovat dinojen tapaan taivaiden ammoisia jättiläisiä, ja todennäköisesti joko asteroidi tai komeetta, joka törmäsi Maahan 66 miljoonaa vuotta sitten, päätti dinosaurusten valtakauden maapallolla.

Huima matka pyrstötähden intiimiin elämään

Yli vuosikymmenen ajan avaruudessa kohti kiinnostavaa pyrstötähteä lentänyt Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotain saapuu tänä vuonna perille.

Se heräsi pitkästä horroksestaan tammikuussa ja lähestyy nyt komeettaa nimeltä 67P/Churyumov–Gerasimenko. Näillä näkymin Rosetta saapuu sen luokse nyt toukokuussa ja alkaa kiertää sitä elokuussa. Marraskuussa se lähettää komeetan ytimen pinnalle laskeutujan.

Ainakin kahden seuraavan vuoden ajan Rosetta seuraa komeettaa sen matkalla lähemmäs kohti Aurinkoa ja näkee miten kuollut, jäinen komeetan ydin herää henkiin Auringon lämmön vaikutuksesta ja muuttuu vähitellen hurjasti kaasua syökseväksi pyrstötähdeksi.

Koskaan aikaisemmin emme ole päässeet katsomaan näin läheltä ja intiimisti: miten pyrstötähti toimii ja mistä se oikein koostuu? Kyseessä on samalla myös matka ajassa taaksepäin, sillä komeettojen oletetaan olevan jäänteitä Aurinkokunnan alkuajoilta lähes viiden miljardin vuoden takaa.

Rosetta on eräs ihmiskunnan hurjimmista nykyajan tutkimusmatkoista!

Suomella on olennainen osa lennolla. Rosetta-luotaimessa ja Philaessa on mukana kuusi tieteellistä mittalaitetta, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa Ilmatieteen laitos on ollut mukana. Laitoksen tutkijat osallistuvat samoin tieteellisten havaintojen käsittelyyn ja analysointiin. Myös Rosettaa koossa pitävä runko on suomalaista tekoa.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa kehottaa kaikkia osallistumaan vuosittain järjestettävään GLOBE at Night -havaintokampanjaan, missä kartoitetaan valosaasteen, eli taivaalle siroavan keinovalon määrää eri puolilla maailmaa.

Kampanja on järjestetty vuodesta 2006 lähtien. Siinä ihmisiä pyydetään havaitsemaan taivaalta eri tähtikuvioita ja vertaamaan tulostaan projektin tarjoamiin karttoihin. Kohteena nyt alkuvuonna on iltataivaalla hyvin näkyvä ja helposti tunnistettava Orion. Valosaasteisilla paikkakunnilla tähtiä näkyy vähemmän.

GLOBE at Night -kampanjaan osallistuminen on helppoa, sillä tehtävänä on yksinkertaisesti laskea näkyviä tähtiä. Tarkemmat ohjeet ovat alla, mutta tiivistetysti: mene ulos illalla Auringon jo laskettua hyvä aikaa sitten, anna silmiesi sopeutua pimeään, etsi Orion, vertaa tähtiä karttaan ja laske montako tähteä pystyt näkemään. Kun havaitsijat eri paikkakunnilla eri puolilla maailmaa tekevät samoin ja raportoivat havaintonsa kampanjan verkkosivujen kautta, saadaan koottua kartta maailmanlaajuisesta valosaasteen jakaumasta.

Kartat tulevat kaikkien katsottavaksi ja aiempien vuosien tuloksia voi tarkastella tällä sivulla. Viime vuonna vuonna 2013 projektiin osallistui liki 16 500 havaintoa 89 eri maasta.

Karttojen tekemisen ohella kampanjalla halutaan myös levittää tietoisuutta valosaasteesta ja sen vaikutuksista. Valosaaste paitsi häiritsee tähtitaivaan näkemistä, myös aiheuttaa haittaa ihmisille ja ekosysteemeille. Suomessa valosaastetta tutkii mm. Suomen ympäristökeskus ja tutkimuksen tulokset on koottu Valon varjopuolet -kirjaan (Gaudeamus).

Otsikkokuvassa on astronautti André Kuipersin avaruusasemalta ottama kuva Skandinaviasta ja Suomen eteläosista. Kuvassa näkyy hyvin kuinka laajalle valaistus on levittäytynyt; suuri osa tästä taivaallekin valoa paistavasta valaistuksesta on turhaa.

Tämän vuoden GLOBE at Night kerää tuloksia seuraavilla ajanjaksoilla:

20.-29. tammikuuta (kohdetähtikuviona Orion) - tämä on jo mennyt
19.-28. helmikuuta  (Orion)
21.-30.maaliskuuta (Orion)
20.-29. huhtikuuta (Leijona)
Touko-heinäkuussa koko Suomessa on liian valoisaa havaintojen tekemiseen
15.-24. elokuuta  (Herkules)
15.-24. syyskuuta  (Joutsen)
14.-23. lokakuuta (Pegasus)
12.-21. marraskuuta (Perseus)
11.-20. joulukuuta  (Perseus)

Ohjeet:

1. Etsi havaittava tähtikuvio taivaalta käyttäen apuna vaikkapa planisfääriä, tähtikarttaa tai Globe at Night -sivustoa (englanniksi).

2. Selvitä havaintopaikkasi pituus- ja leveysasteina vaikkapa kännykän navigaattorin tai Google Mapsin avulla.

3. Mene ulos vähintään tunti auringonlaskun jälkeen ja anna silmiesi tottua hämärään. Vältä havaintojen tekoa kun Kuu on noussut, sillä se haittaa kirkkaudellaan taivaan pimeyden arviointia.

4. Vertaa havaitsemaasi tähtikuviota vertailukarttoihin. Montako tähteä näet?

5. Raportoi havaintosi verkkolomakkeella (suomeksi).

Huom! Jos täytät lomaketta ulkosalla esim. älypuhelimella, kannattaa valita kohdan 1. alalaidan "vaihda yönäkymään" -linkkiä. Se muuttaa lomakkeen punertavaksi, jolloin hämäränäkösi ei kärsi.

Teksti on muokattu Ursan julkaisemasta tiedotteesta.