OCO-2

Ilmakehän hiilidioksidia mittaava Nasan OCO-2 (Orbiting Carbon Observatory 2) -satelliiti laukaistiin tänään puoleltapäivin Suomen aikaa onnistuneesti avaruuteen. Laukaisua lykättiin vuorokaudella maanantaista laukaisualustan pienen toiminahäiriön vuoksi, mutta tänään uudella yrittämällä satelliittia kuljettanut Delta II kantoraketti nousi matkaan ilman ongelmia. Laukaisu tapahtui Kaliforniasta Vandenbergin rakettitukikohdasta.

OCO-2 on suomalaisittainkin hyvin kiinnostava satelliitti, koska Ilmatieteen laitos osallistuu satelliitin tekemien havaintojen laadun varmistamiseen ja parantamiseen Sodankylässä tehtävien hiilidioksidimittausten avulla. Sodankylä on valittu yhdeksi hankkeen tärkeimmäksi maanpintareferenssiasemaksi, sillä Lapin ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen FTS-mittalaite (Fourier Transform Spectrometer) pystyy takaamaan OCO-2:n mittausten tarkkuuden etenkin pohjoisilla alueilla. Sodankylän FTS-mittaukset aloitettiin vuonna 2009 ja niitä on jo aiemmin käytetty japanilaisen GOSAT- satelliitin laadun parantamiseen. Sodankylässä on myös kehitetty viime aikoina ns. AirCore -mittaussysteemiä, jolla saadaan kasvihuonekaasujen tarkkoja korkeusprofiileja. Näitä käytetään myös OCO-2-satelliittihavaintojen tulkinnan parantamiseen.

Kasvihuonekaasujen kaukokartoitus- ja luotaushavaintojen lisäksi maanpinnalta ilmapitoisuuksia monitoroidaan jatkuvatoimisesti eurooppalaisessa Integrated Carbon Observing System (ICOS) mittausverkossa, johon Suomesta kuuluu viisi asemaa mukaan lukien Sodankylä ja Pallas.

OCO-2 on osa viiden satelliitin rypästä

Amerikkalaisen Orbital Sciences -yhtiön rakentama, laukaisun aikaan 450 kiloa massaltaan ollut ja kooltaan noin kaksi metriä pitkä sekä metrin leveä OCO-2 -satelliitti laukaistiin 705 kilometrin korkeuteen maapallon napojen kautta kulkevalle radalle.

Se on osa ns. A-juna -konstellaatiossa (ks. kuva yllä), mihin tulee kuulumaan kaikkiaan viisi muuta satelliittia. Satelliitit lentävät samalla radalla vain joidenkin minuuttien päässä toisistaan, jolloin ne voivat tutkia samoja alueita allaan kaikkiaan 15 erilaisella mittalaitteella. Eräs satelliiteista on vuonna 2004 laukaistu Aura, missä on hollantilais-suomalaisena yhteistyönä tehty otsonimittauslaite OMI (Ozone Monitoring Instrument). OCO-2 on nimessään olevasta kakkosesta huolimatta ensimmäinen vastaava satelliitti avaruudessa, sillä alkuperäisen OCO-satelliitin laukaisu epäonnistui vuonna 2009.

Tiedoista apua myös ilmastonmuutostutkimuksessa

Ilmatieteen laitos tulee myös osallistumaan OCO-2 -mittausten hyödyntämiseen ilmastotutkimuksessa. Ilmakehän pitoisuushavaintoja käytetään globaaleissa mallisimulaatioissa, joissa arvioidaan hiilidioksidin lähteiden ja nielujen suuruutta ja sijaintia. Hiilidioksidin lähteiden ja nielujen ymmärtämiseen liittyy vielä epävarmuuksia, joihin uudet mittaukset tuovat lisätietoja. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat kasvaneet jatkuvasti teollistumisesta lähtien. Kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen vaikuttaa ilmastoon ja aiheuttaa sen lämpenemistä. OCO-2-satelliitti tulee mittaamaan hiilidioksidin määrää ilmakehässä kattaen maantieteellisesti koko maapallon. Mittaustietoa käytetään selvitettäessä hiilidioksidin lähteitä ja nieluja maapallolla, jotta voidaan paremmin ennustaa ilmastonmuutoksen etenemistä ja vaikutuksia.

Teksti perustuu Ilmatieteen laitoksen 24.6.2014 julkaisemaan tiedotteeseen.