Populaaripuuroa: Nessie löytyi – taas...

Iltasanomissa hehkutetaan: "Vuoden 2014 vakuuttavimman todisteen Loch Nessin olemassaolosta on esittänyt ruotsalainen Bjarne Sjöstrand". Tosin uutisointi pistetään brittimedian piikkiin ja jutun otsikko on hieman epävarmempi "Löysikö ruotsalaismies todisteen Loch Nessin hirviöstä?"

Voin vastata kysymykseen: ei löytänyt. Sjöstrand bongasi kotikoneellaan Ruotsissa Google Mapsista otoksen, jossa näkyy "vaalea, pitkulainen muoto". Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Nessietä on metsästetty menestyksellisesti satelliittikuvien avulla; asia oli esillä Tiedetuubissakin viime syksynä.

Sjöstrand lähetti kuvan Skotlantiin, jossa perinteisessä kilpailussa etsitään "vuoden vakuuttavinta todistetta Loch Nessin hirviöstä".

Paitsi ettei etsitä. Kisan virallinen otsikko on "Best Nessie Sighting of The Year" eli vuoden paras Nessie-havainto. Olkoonkin, että tämä voi joidenkin mielestä mennä hiusten halkomiseksi, mutta "vuoden paras havainto" on aika lailla eri asia kuin "vakuuttavin todiste". Nessie-fanit epäilemättä pitävät Sjöstrandin kuvaa – jolla hän voitti kilvan ja 2 000 puntaa – vakuuttavana todisteena, mutta toisaalta melkein mikä tahansa käy sellaisesta, jos usko on riittävän vahva. 

Kuvakisan ratkaisivat Inverness Courier -lehden lukijat nettiäänestyksellä, jossa Sjöstrandin voittoisa kuva sai huikeat 92 000 ääntä. Mikä tietysti tekee siitä todisteena entistä vakuuttavamman, koska 92 000 ihmistä ei voi olla väärässä.

Uutinen siitä, että viime vuonna Nessiestä saatiin ylipäätään kuvia kilpailtavaksi asti, on kaiken kaikkiaan hyvin huojentava. Edellisvuonna hirviö ei nimittäin suostunut näyttäytymään kertaakaan. 

Tarinassa viimeisen sanan pääsee sanomaan Gary Campbell, joka pitää rekisteriä Nessie-havainnoista: "Toistaiseksi pitkulaiselle muodolle ei ole esitetty hänen mielestään järkevää selitystä." Se on harvinaisen osuva luonnehdinta.  

Sinänsä kilpailun voittaja ei ole yllätys, sillä ruotsalaiset ovat tunnetusti hyviä löytämään "vakuuttavia todisteita" kaikenlaisista vedessä ja myös veden alla liikkuvista "asioista".

 

 

 

blogi
markus hotakainen
populaaripuuroa
Loch Ness
Nessie

Nessie pakoilee edelleen

Markus Hotakainen

Tasan 22 vuotta sitten, 28. lokakuuta vuonna 1992, Loch Nessiä kaikuluotaimella kartoittaneet tutkijat saivat mahdollisesti "kontaktin" järvessä asuvaan myyttiseen hirviöön – jälleen kerran.

Jokainen on varmasti kuullut Loch Nessin hirviöstä, legendaarisesta liskosta, jonka historia ulottuu lähes puolentoista vuosituhannen taakse. Seudulle sattunut, sittemmin pyhimykseksi julistettu Columba läksytti armon vuonna 565 vakavin äänenpainoin vesielikkoa, joka oli aikeissa syödä suihinsa rannalla taapertaneen munkin. Hirviö totteli nuhteita ja painui takaisin järven syvyyksiin.

Myyttinen monsteri vietti pitkään hiljaiseloa, kunnes siitä otettiin vuonna 1933 ensimmäinen valokuva. Tai valokuva, jonka väitettiin esittävän Loch Nessin hirviötä. Sen jälkeen "Nessien" olemassaolosta on väännetty ankarasti kättä, ja hirviötä on metsästetty kolmessa vuorossa niin verkoin, videoin kuin vedenalaisin luotauslaitteinkin.

Parhaita Nessiteras rhombopteryxin eli Nessien tähystelypaikkoja on Loch Nessin länsirannalla, lähellä Drumnadrochitin pikkukylää sijaitseva Urquhartin rauniolinna. Sen torneista ja muureilta avautuu esteetön näköala pitkälle mutta kapealle järvelle, jolla on syvyyttä enimmillään peräti 230 metriä.

Suuri syvyys tekee järven läpikotaisen tutkimisen vaikeaksi, ja siksi jotkut väittävät, että siellä on kymmenien miljoonien vuosien ajan onnistunut piileskelemään muinainen plesiosaurus eli joutsenlisko – tai varmaankin useampia liskosukupolvia, sillä kukaan ei sentään ole väittänyt, että sama yksilö olisi asustanut seudulla koko tuon ajan.

Vaikka vuosikymmenten saatossa on tehty niin vedenpinnalla kuin pinnan allakin lukuisia havaintoja, jotka vannoutuneimpien Nessien metsästäjien mielestä ovat kiistattomia todisteita hirviön olemassaolosta, niille kaikille on yhteistä epämääräisyys: ainuttakaan niistä ei voi pitää likikään kiistattomana.

Tällaisten uskomuksiin perustuvien olentojen tutkimuksella on oma nimityksensäkin, kryptozoologia. Sen "tutkimuskohteita" ovat Nessien ohella myös muut eläimet, joista on tehty kiistanalaisia havaintoja, kuten merihirviöt ja lumimiehet.

Tekniikan kehittyessä Loch Nessin syvyyksien salat ovat paljastuneet yhä paremmin ja hirviömyytti on ajautunut ahdinkoon. Havaintoja tehdään yhä vähemmän ja esimerkiksi viime vuonna Nessietä ei nähty kertaakaan. Kuluvan vuoden alussa se pääsi jälleen otsikoihin, kun Google Earth -palvelun kuvista löytyi valtavan eväkkään hahmo. Tarkasteltaessa kuvaa lähemmin se kuitenkin osoittautui huvijahdiksi, jonka keula- ja peräaallot luovat mielikuvan paksupäisestä vedeneläjästä.

Loch Nessin rantatöyräitä samotessa tulee miettineeksi, kuinka suuri osa paikalla käyvistä ihmisistä todella uskoo hirviön olemassaoloon. Tuskin kovinkaan moni, mutta silti enemmistö todennäköisesti toivoo näkevänsä myyttisen olennon edes vilaukselta. Parhaat mahdollisuudet siihen on hirviön markkina-arvoa perusteellisesti hyödyntävän Loch Ness Centren vieressä olevassa lammikossa.

Tilaa aihepiirin Nessie RSS-syöte