salametsästys

Mammutit pian eläinsuojelumääräysten piiriin?

Su, 08/28/2016 - 12:42 By Jarmo Korteniemi
Kuva: Anita Hart

Kansainvälinen eläinten kauppaa kontrolloiva CITES-sopimus voi pian saada mielenkiintoisen lisälajin. Villamammutin.

Mikäli ehdotus menee läpi, villamammutti on ensimmäinen jo valmiiksi sukupuuttoon kuollut eläin, joka lisätään kansainvälisten eläinsuojelumääräysten piiriin. Tavallaan.

Mammutteja - villaisia tai muitakaan - ei ole ollut elossa aikoihin. Viimeiset yksilöt kituuttelivat Koillis-Siperiassa saarella samoihin aikoihin kun minolainen kulttuuri veteli Välimerellä viimeisiään, runsaat 3600 vuotta sitten.

CITES-päätöksen tarkoitus onkin auttaa mammuttien eläviä lähisukulaisia, norsuja. Päätös hillitsisi laitonta norsunluukauppaa.

Mammuttien luita löytyy etenkin Siperian sulavasta ikiroudasta. Kallis kauppatavara, eritoten monimetriset syöksyhampaat, toimitetaan muualle, varsinkin Kaakkois-Aasian ja Kiinan suuntaan. Siellä luut kaiverretaan taiteeksi ja viedään maailmalle. Markkinoilla oleva mammutinluun määrä on kasvanut 15 vuodessa 5,5-kertaiseksi, noin 100 tonniin vuodessa (2012).

Aluksi mammutinluita pidettiin eettisenä ja suositeltavana vaihtoehtona norsunluulle, jonka kauppa kiellettiin pääpiirteissään 1990. Nyt tilanne on kääntynyt hieman päälaelleen.

Räjähdysmäisesti kasvaneen mammuttikaupan ohessa markkinoille livahtaa myös paljon salametsästettyä norsunluuta. Se naamioidaan mammutinluuksi, ja näin salametsästys on hitusen kannattavampaa. Selvää luunpesua!

CITES-ehdotuksessa norsunluu halutaan kitkeä yhtälöstä pois. Mammuttikauppa saa yhä pyöriä, mutta tarkan valvonnan alaisena. Luiden ja etenkin niistä tehtyjen tuotteiden alkuperän todentaminen on tärkeää.

Alkuperäeläin tunnistetaan helpoissa tapauksissa luun pinnan viivoituksen sekä pintakerroksen paksuuden avulla. Lopullinen varmuus saadaan kuitenkin spektroskopian keinoin.

Kaupan sääntely vähentäisi rahan- ja luunpesun mahdollisuuksia. Toivon mukaan seuranta myös hillitsee salametsästystä.

CITES-ehdotus tulee käsiteltäväksi ensi kuussa pidettävässä kokouksessa.

Maailmassa elää kolme norsulajia. Afrikan savanni- ja metsänorsut lasketaan nykyisin vaarantuneeksi, intiannorsu uhanalaiseksi. Kannat ovat pienentyneet dramaattisesti varsinkin Itä-Afrikassa salametsästyksen vuoksi.

Asiasta kertoi aiemmin IFLScience-sivusto. Lue CITES-ehdotus perusteluineen täältä.

Otsikkokuva: Anita Hart

Kaiverrus: Patrick / Flickr

Avaruustekniikka pelastaa sarvikuonoja

Vuosi 2014 ei ollut erityisen hyvä sarvikuonoille. Virallisten lukujen mukaan laiton metsästys kaatoi viime vuonna vieläkin enemmän sarvikuonoja kuin vuonna 2013, jolloin 1004 eläintä tapettiin.

Kolme opiskelijaa Iso-Britanniasta, Cranfieldin yliopistosta keksi ajatuksen käyttää avaruuskaukoputkien kuvantamistekniikaa hyväksi metsästäjien paljastamissa. 

Satelliittien sijaan uudenlaiset kameralaitteet asennettaisiin mehittämättömiin lentokoneisiin, jotka voisivat partioida riistanvartijoiden kanssa alueilla, missä sarvikuonoja metsästetään salaa.

“Ehdotuksemme voisi olla avuksi paitsi villieläinten suojelussa, niin myös etsintä- ja pelastustoimissa”, toteaa Idriss Sisaid. 

Hän sekä opiskelijatoverinsa Enrique Garcia Bourne ja Edward Anastassacos voittivat ideallaan vuoden 2014 Space Solutions University (S2UN) -kilpailun, jonka järjestäjänä toimii ESAn teknologiansiirtotoimisto.

Keksintö käyttää hyväkseen ESAn patentoimaa tekniikkaa, joka kehitettiin korjaamaan optiikan kuvaisvirheitä. Sen avulla esimerkiksi yksinkertaisten linssien muodostama hieman pallomainen kuva voidaan lukea tasomaissella kuvakennolla ja korjata oikeaksi. Tämä auttaa tekemään kuvista teräviä ja tarkkoja ilman monimutkaista optiikkaa korjaavaa laitteistoa.

“Kyseessä oleva ESAn patentti numero 561 auttaa meitä tuottamaan korkealaatuisia, vääristymättömiä laajakulmakuvia”, selittää Enrique ja jatkaa: “Kun tällainen laitteisto asennetaan miehittämättömään lentolaitteeseen, voimme kattaa suuremman alueen ja tehdä sen tarkemmin kuin olisi mahdollista perinteisillä kameroilla ja lentolaitteilla”.

Keksintö tekee havainnoinnista paljon aiempaa edullisempaa, ja näin voidaan kartoittaa nopeasti laajoja alueita. Siten metsänvartijat voisivat paikantaa helposti missä salametsästäjät ovat vaanimassa esimerkiksi sarvikuonoja tai elefantteja.

Havainnonteon edullisuus on tärkeää salametsästäjiä etsiville eläinsuojelujärjestöille ja pienimäärärahaisille metsänvartijoille. Toimiva valvonta vaatii jatkuvaa havainnontekoa sekä laajojen alueiden seurantaa, missä lentolaitteet kameroineen voisivat olla suuri apu.

Hätätilanteissa jokainen sekunti on kallis. Siksi nopeasti ilmaan saatavat ja tehokkaasti laajalta alueelta kuvia keräävät lentolaitteet voivat olla suureksi avuksi myös pelastusjoukoille. Heillä voisi olla näin ajantasaista tietoa heti käytettävissään.

Opiskelijat pohtivat parhaillaan tapoja kehittää ajatustaan eteenpäin ja muuttaa se toimivaksi liiketoiminnaksi – mahdollisesti jonkun ESAn yrityshautomon kanssa.

“Toivomme, että ideamme saa siivet mahdollisimman pian!”

Otsikkokuvassa on eläimiä Virungan kansallispuistossa Kongossa (Kuva: ESA)