Jättinäyttö ja lepotuoli: Volvon visio autonomisesta autosta

Konsepti-Volvon kojelauta

Autovalmistajat esittelevät toinen toisensa jälkeen näkemyksiään siitä, millainen tulevaisuuden autonominen auto voisi olla. 

Osa niistä, kuten Mercedeksen futuristinen sukkula, menevät todennäköisesti konseptiautojen kategoriaan, eli sellaisena ne eivät pääse varmaankaan liikenteeseen. Osa sen sijaan on varsin realistisia; Volvon eilen esittelemä auto on sellainen.

Autonomisesti kulkevat autot eivät ole suinkaan kaukana tulevaisuudessa, vaan sellaiset ovat jo kaduilla koekäytössä. Sellaiset autot, jotka pystyvät suoriutumaan itsekseen suurimmasta osasta ajoa, ovat kaupoissa jo tänä vuonna. 

Volvon Concept 26 -visiossa auto hoitaisi ajamisen tylsässä arkiliikenteessä ja moottoriteillä. Nimessä oleva 26 viittaa siihen, että yhtiön mukaan ihmiset viettävät keskimäärin 26 minuuttia ruuhkissa kotoa työpaikalle ja toisen mokoman matkalla takaisin. Tuon ajan voisi käyttää paremmin kuin jonossa autoa ajaen.

Robin Page, Volvon sisustussuunnittelutoimiston varajohtaja, kertoo yhtiön tiedotteessa, että (vähemmän yllättäen) automatkoilla ihmiset haluaisivat delegoida tylsät kohdat ajamisesta autolle ja käyttää itse tuon ajan koko lepäämiseen, rentoutumiseen tai työntekoon. 

“Autonominen ajaminen tekee tämän mahdolliseksi ja Concept 26 on suunniteltu juuri tämä mielessä.”

Olennaisessa osassa suunnittelua on ollut uudenlainen auton istuin, joka muuttaa muotoaan ja asentoaan tilanteen mukaan. Näitä tilanteita on lähtökohtaisesti kolme: ajaminen, työskentely ja rentoutuminen.

Auton sisusta mukautuu muutoksiin. Kun ajaja haluaa ajaa itse, tulee kojelaudasta esiin ohjauspyörä, joka muulloin on vetäytyneenä näkymättömiin. Rentoutuessa istuin kääntyy lepoasentoon ja suurikokoinen näyttöruutu nousee näkyviin. Siitä voi katsoa elokuvaa tai sen avulla voi hallita musiikkitarjontaa.

Volvon mukaan olennaisinta autonomisten autojen tulemisessa ei olekaan välttämättä tekniikka, joka tekee autonomisen ajamisen mahdolliseksi, vaan se, että autojen sisustat sekä ajankäyttö ajamisen aikana täytyy ajatella uusiksi. 

Ajamisesta vapautuu valtavasti aikaa muuhun tekemiseen!

Niinpä julkistetuissa kuvissa ei näy lainkaan itse autoa, koska konsepti on keskittynyt sisustukseen. 

Volvo tutkii parhaillaan Drive Me -tutkimushankkeessa autonomista ajamista ja aikoo lähettää pienen lauman autonomisia autoja liikenteen sekaan Göteborgissa vuonna 2017.

Teknisesti hanke voisi toteutua nopeamminkin, mutta ongelmana on lainsäädäntö ja vastuukysymykset.

“Meidän mielestämme valmistajan täytyy olla täydessä vastuussa auton tekemisistä, kun se toimii itsenäisesti”, toteaa Volvon tutkimus- ja kehitystoimien johtaja Peter Martens

“Jos valmistajat eivät hyväksy vastuuta, se on osoitus siitä, että he eivät luota tekniikkaansa.”

Volvon mukaan auton valmistaja siis olisi vastuussa aina, kun autolla ajetaan kolari sen toimiessa autonomisesti.

Mutta kuten Teslan autoilla viime aikoina tehdyt näyttävät nopeusennätykset Yhdysvalloissa osoittavat, osaavat käyttäjätkin hyödyntää automaattista ajamista hieman muutenkin kuin vain siten, että he rentoutuvat ja tekevät töitä. 

Kenties pian autot hoitavat tästä syystä ajamisen aivan kokonaan – toivottavasti kuitenkaan ei, sillä ajaminen on toisinaan oikein mukavaa!

Mercedes-Benzin futuristinen robottiauto esillä

Mercedes-Benz F 015

Itävallassa, Linzissä alkaa tänään vuosittainen elektronisen taiteen festivaali Ars Electronica. Eräs se tähdistä on Mercedes-Benz -autovalmistajan kohuttu konseptiauto F 015. Kyseessä on tutkielma uudenlaisesta robottiautosta, missä monet perinteiset (luksus)auton elementit laitetaan uusiksi.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun autoa esitellään Euroopassa yleisellä tiellä. Tätä ennen auto on ollut esillä julkisesti messujen ja näyttelytilojen ulkopuolella vain Shanghaissa, San Franciscossa ja Las Vegasissa. 

Linzissä auto mukana siksi, että Ars Electronican tämän vuoden teemana on tulevaisuuden kaupungit. Loppuviikon ja viikonlopun aikana festivaalilla pohditaan sitä, millaisiksi kaupungit muuttuvat tulevaisuudessa ja kuinka tekniikka sekä design ovat osana kehitystä. Olennainen osa on luonnollisesti liikenne, eikä tulevaisuuden kaupunkeja voi kuvitella ilman autonomisia ja robottiautoja.

Tällaisia autoja on kehitteillä useitakin ja autonvalmistajille tämä tarjoaa syyn sekä mahdollisuuden ottaa hyppäys eteenpäin autotekniikassa. Nykyinen polttomoottorilla toimiva auto on periaatteessa pysynyt samanlaisena lähes vuosisadan ajan, vaikka luonnollisesti tekniikka on parantunut jättimäisesti.

Itse ajava Mersu

Vaikka auto onkin edelleen pyörien päällä ja renkaita on neljä, on auton sisusta, muotoilu ja tekniikka uudenlaista. Samoin F015-konseptiauton tarkoituksena on etsiä autolle paikkaa tulevaisuuden yhteiskunnassa.

”Emme voi katsoa autoilua vain teknologian näkökulmasta, sillä autonominen ajaminen tulee muuttamaan radikaalisti yhteiskuntaamme”, sanoo Dieter Zetsche, Daimler-yhtiön hallituksen puheenjohtaja. 

”Auto kasvaa ulos sen perinteisestä roolista. Se ei ole tulevaisuudessa enää väline paikasta toiseen liikkumiseen, vaan siitä tulee ennemminkin liikkuva olohuone.”

Tämä näkemys onkin selvä, kun katsoo robottimersun sisälle. Siellä on neljä nojatuolimaista istuinta ja paljon tilaa. Istuimet kääntyvät vapaasti siten, että matkustajat voivat istua kasvokkain. Mukavuutta alleviivataan pehmeällä, muunneltavalla valaistuksella sekä istuinten ja sisäpintojen materiaaleilla. Koska Mercedes-Benz haluaa pitää kiinni maineestaan, ovat materiaalit luonnollisesti laadukkaita (ja kalliita, kuten autokin).

Sisustassa nahka ja puu sopeutuvat metalliin ja lasiin, joskin mukana on toki paljon muoviakin. Kieltämättä autossa voisi lähes asua ihan sellaisenaankin, ilman liikkumista minnekään.

Suuret ovet avautuvat sähköisesti 90° ulospäin.

Normaalisti auton sisustaa hallitsevat ohjaimet ja kojetaulu ovat nyt vain sivuroolissa: niihin tartutaan vain kun halutaan tai on pakko. Soikea ohjauspyörä on automaattisesti ajettaessa vetäytyneenä kiinni kojelautaan, mutta nousee siitä tarvittaessa ulospäin. Luonnollisesti kojelaudan vieressä olevat istuimet kääntyvät silloin siten, että ajaja katsoo eteenpäin.

Aurin kojelauta

Kojelaudassa on kuusi suurta näyttöruutua, jotka näyttävät auton tietojen ja lisäksi tarvittavaa tietoa auton ympäriltä. Myös manuaalisesti ajettaessa auto tarkkailee luonnollisesti lähellä olevia autoja ja muita kohteita, ja puuttuu tarvittaessa ajamiseen esimerkiksi pysäyttämällä auton, jos tietokone laskee esimerkiksi törmäyksen olevan tulossa. 

Kun auto liikkuu automaattisesti, sen ulkopuolella aavemaisesti hohtava valaistus on sinistä, kun taas ihmisen ajamana valaistus on valkoista.

Auto on 5,2 metriä pitkä, kaksi metriä leveä ja 1,5 metriä korkea. Etu- ja takarenkaat ovat 3,6 metrin etäisyydellä toisistaan, jotta auton sisätilalle on saatu suuri, vapaa tila. Auton keskeltä paksu ja nokasta sekä perästä matalampi olemus tukevat auton olohuonemaisuutta: se on oikeastaan nätisti muotoiltu laatikko, jonka sisällä on tilaa matkustajille ja jonka renkaat on laitettu laatikon reunoihin.

Auton rakenne on hiilikuitua, alumiinia sekä terästä, ja yhtiön mukaan F 015:n runko on noin 40% kevyempi kuin nykyisten vastaavankokoisten autojen.

Runkorakenteissa käytetään uudenlaista tekniikkaa, joka saa ne jäykistymään ja paisumaan törmäyksissä hieman ilmatyynyn tapaan. Silloin ne suojaavat matkustajia ja vaimentavat törmäystä. 

Luonnollisesti auto liikkuu eteenpäin sähkömoottoreilla, mutta pelkkien akkujen lisäksi virtaa niille saadaan polttokennoista. Polttokennoille saadaan vetyä räjähtämättömästä tankista, missä vety säilötään geeliin.

Sitä, milloin tämänkaltainen auto olisi ostettavissa kaupasta, ei Mercedes-Benz kerro, mutta yhtiöllä on meneillään monia testejä – myös julkisilla teillä – ja tuskin se jää seuraamaan pitkäksi ajaksi sivusta, mikäli Tesla alkaa myydä autonomista autoaan jo ensi vuonna. 

Robottiautot saattavat tulla liikenteeseen sen jälleen hyvinkin pian ja vain muutaman vuoden päästä ihmettelemme miten tulimme edes toimeen ennen kuin autot osasivat ajaa itse paikasta toiseen!

Elämämme muuttuu totaalisesti kymmenessä vuodessa

Olen ajanut autolla ja polkupyörällä nyt helmikuussa noin 5000 km saatuani hullun idean tutkiskella miltä Tour de Francen ja Ranskan ikoniset paikat näyttävät nyt talvella. Tämä juttu ei kerro kuitenkaan tuosta matkasta, vaan siitä, mikä päässäni pyöri koko keikan ajan: robottiautot. 

Kuinka mukavaa olisikaan ollut antaa auton ajaa itse! Vaikka pidän ajamisesta, olisi suuri osa matkanteosta käynyt paljon mukavammin, turvallisemmin ja tuotteliaammin, mikäli olisin voinut tehdä jotain muuta ratin takana. Tai edes katsoa vain, että auto ajaa kunnolla. Matkan varrelle mahtui myös monta kuumakallea, joilta oikeus ajaa itse autoaan pitäisi ottaa ensi tilassa pois.

Liikenne sujuisi paremmin ja joustavammin, mikäli robottiautot sumplisivat keskenään hyvän nopeuden moottoritiellä, eikä kukaan koittaisi ohitella turhaan. Ja huonossa säässä sekä pimeällä tutkat ja kamerat näkisivät paljon ihmistä paremmin. Toivotan todellakin automaattiset autot tervetulleiksi – kunhan vain välillä saisin itsekin tarttua rattiin.

Tästä vuodesta näyttää tulevan merkittävä itseajavien autojen historiassa, sillä useampikin autonvalmistaja on kertonut tuovansa sellaiset markkinoille tämän vuoden kuluessa. Osa näistä on tosin vielä vain osittain automaattisia, eivätkä ne kykene ajamaan aivan kaikissa olosuhteissa. Muutamassa vuodessa tekniikka, joka hoitaa nopeuden säätämisen ja ohjaamisen niin moottoritienopeuksissa kuin ruuhkassakin, tulee enemmän tai vähemmän normaaliksi.

Netissä liikkuvien arvioiden mukaan kaikesta ajamisesta huolehtivat robottiautot voisivat olla tavallisia vuonna 2025 ja viittä vuotta myöhemmin ei olisikaan oikeastaan muita kuin robottiautoja. Tesla-autoyhtiön johtajan Elon Muskin mukaan vuonna 2020 voisit ostaa jo auton, joka osaa ajaa jo niin hyvin, että “voit astua autoon, kertoa minne mennään, nukkua ja herätä määränpäässä”.

Kymmenessä vuodessa siis robottiautot valtaisivat tiet ja samalla ne muuttavat totaalisesti yhteiskuntaamme. Autoilu on niin olennaisessa osassa nykymaailmaa, että siinä tapahtuva suuri periaatteellinen muutos saa aikaan erään suurimmista mullistuksista teollisessa historiassa. Oletan, että siitä tulee vieläkin suurempi mullistus kuin tietokoneiden ja netin tulosta.

Olennaista robottiautoissa ei nimittäin ole se, että auto vain osaa ajaa itse, vaan se, että automaattisen ajamisen myötä suhtautumisemme autoon muuttuu. Jo nyt autojen käyttöaste on itse asiassa vain 4% ja suurin osa autoista liikenteessä kuljettaa vain yhtä henkilöä. Tuo henkilö on ajaja, joka haluaa päästä autolla paikasta toiseen.

Kun auto ajaa itse, olisi auton jakaminen muiden kanssa paljon helpompaa. Itse asiassa suuri osa autoista muuttuisi varmasti jollakin tavalla yhteisomistetuiksi tai liikenteeseen tulisi suuri määrä robottitakseja, joiden hintataso, saatavuus ja mukavuus tekisivät auton omistamisesta tarpeetonta ja jopa tyhmää. Haja-asutusalueilla auton omistaminen voisi olla vielä kannattavaa, mutta taajamissa ei omaa autoa tarvitsisi kuin hyvin harva; auton saisi paikalle koska vain ja sillä voisi lähteä niin lyhyelle kuin pitemmällekin matkalle. 

Ei ihme, että esimerkiksi Yhdysvalloissa Über ja Zipcar valmistelevat jo aktiivisesti omien autolaumojen hankkimista ja operointia.

Tutkiessani asiaa tarkemmin, törmäsin Zack Kanterin erinomaiseen blogikirjoitukseen, missä hän listaa tutkimuksia ja asioita, jotka liittyvät autonomiseen ajamiseen.