yhdysvallat

Hillary Clintonin (dem.) ja Donald Trumpin (rep.) lisäksi kyselyyn vastasivat myös Vihreiden Jill Stein ja Libertaarien Gary Johnson. Jälkimmäisilläkin on pieni matemaattinen voitonmahdollisuus, vaikka se jäänee käytännössä vain teoreettiseksi. USA:ssa on yhä vallalla vankkumaton kaksipuoluejärjestelmä.

Ehdokkaiden antamat vastaukset olivat avoimia esseitä. Scientific American -lehti (SA) arvioi esseet kattavuuden, asiantuntijuuden ja tieteellisen todenmukaisuuden perusteella, ja julkaisi yhteenvedon perusteluineen sivuillaan.

Alla kaavio ehdokkaiden tenttimenestyksestä aihepiireittäin. Hahmottamisen vuoksi käänsimme tulokset perinteiselle suomalaiselle kouluarvosana-asteikolle. SA pisteytti vastaukset alunperin nollasta viiteen.

Tarkemmat aihepiirikysymykset löytyvät suomennettuna artikkelin lopusta. Useimmat niistä sopisivat esitettäväksi myös suomalaispoliitikoille — niin vaalien alla kuin aika ajoin valtakaudellakin.

SA ei kerro käyttämiensä arvostelijoiden lukumäärästä tai asiantuntevuudesta juuri mitään. Konsensus on kuitenkin selvä: Clinton loisti ja Trump osoitti kaikilla osa-alueilla piittaamattomuutta ympäripyöreillä vastauksilla. SA kertoo erään biologin summaneen arvionsa seuraavasti: "Trumpin vastaukset osoittavat lähes täydellistä tietämättömyyttä sekä tieteestä että [kysymyksissä listattujen] uhkaavien ongelmien tärkeydestä." Etenkin ympäristöongelmien (mm. ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin vähenemisen, pandemioiden, saastumisen, yms) vähättely pistää miettimään mitä Trumpin presidenttikaudella tulisi tapahtumaan.

Clinton taas on tutkimusmyönteinen ja näkee ongelmat. Ainakin periaatteessa tavoitteet ovat korkealla ja tiedeasiat hallussa. Vihreiden Stein on pitkälti samoilla linjoilla, vaikkakin eri painotuksilla.

Clinton todisti ainoana omaavansa aiheista hyvät tiedot (8-). Stein ylsi tyydyttävään (7-) ja libertaari Johnson kohtalaiseen (6-). Trump ylsi 4½:lla juuri ja juuri välttävän ja hylätyn rajalle.

Ehdokkaiden tarkemmat vastaukset löytyvät ScienceDebate-sivustolta englanniksi. Ne kannattaa lukea läpi, mutta samalla kannattaa muistaa pari tärkeää asiaa:

1) Vastaukset on annettu etänä, joten kirjoittaja voi olla itse ehdokas tai joku avustajansa. Onko delegointi sitten hyvä vai huono juttu, se on mielipidekysymys.
2) Voi hyvin olla, että arvostelijat olivat alunperin kallellaan Clintoniin päin ja halusivat saada Trumpin näyttämään huonolta. Siksi kannattaakin lukea ihan itse Trumpin vastaukset – jos niistä vaikka sattuisi löytämään jotain viisautta.

Kysymyspatteristo

Tiedekyselyssä oli 20 kysymystä eri aihepiireistä:

1. Innovaatiot - Tiede ja teknologia ovat vastuussa yli puolesta USAn talouskasvusta toisen maailmansodan jälkeen. Maan johtoasema näillä alueilla on kuitenkin vaakalaudalla. Mikä on paras politiikka, jolla USAn paikka innovaatioiden eturintamassa turvataan?
2. Tutkimus - Monet tieteelliset kehitysaskeleet tarvitsevat pitkäaikaista rahoitusta yli vaalikausien. Minkä tieteen ja taknologian tulisi mielestänne olla etusijalla nykyisessä taloustilanteessa? Kuinka tasapainotatte lyhyen ja pitkän tähtäimen rahoituksen?
3. Ilmastonmuutos - Maapallon ilmasto muuttuu. Poliittinen keskustelu on jakautunut sekä tieteen että parhaan reagointitavan suhteen. Mitkä ovat näkemyksenne ilmastonmuutoksesta, ja kuinka hallituksenne toimisi näkemysten valossa?
4. Biodiversiteetti - Biologinen monipuolisuus tarjoaa tuotteita ja palveluja, joista olemme päivittäin riippuvaisia - esimerkiksi ruokaa, kuituja, lääkkeitä ja puhdasta vettä. Tutkijoiden mukaan monipuolisuus vähenee hälyttävää vauhtia ihmisen toiminnan seurauksena. Mitä tekisitte tämän estämiseksi?
5. Internet - Internetistä on tullut talouden, yhteiskunnan, oikeustoimen ja armeijan toiminnan pohja. Kuinka suojaisitte haavoittuvaa infrastruktuuria ja laitoksia kyberhyökkäyksiltä? Kuinka turvaisitte yksityisyydensuojan ja toisaalta kansallisen turvallisuuden netissä?
6. Mielenterveys - Mielenterveyden ongelmat tuskaisia ja leimaavia sairauksia. Viranomaisten arvion mukaan niiden kulut USAssa ovat yli 300 mrd USD vuodessa. Kuinka vähentäisitte ongelmien vaikutusta (talouteen ja ihmisten elämiin)?
7. Energia - Energiantuotannon ja -käytön strategia vaikuttaa talouteen, ympäristöön ja ulkopolitiikkaan. Kuinka energianäkymät mielestänne kehittyvät 4 - 8 vuoden sisällä, ja mikä Teidän energiastrategianne presidenttinä olisi?
8. Koulutus - Amerikkalaisoppilaat ovat taantuneet kansainvälisissä vertailuissa tieteen ja matematiikan alalla. Kuinka hallituksenne varmistaa kaikkien oppilaiden (ml. naiset ja vähemmistöt) olevan valmiita kohtaamaan aikamme haasteet? Lisäksi suuri yleisö joutuu tekemisiin aina vain useampien asioiden kanssa, joiden pohjalla on monimutkaista tiedettä. Kuinka yleisölle varmistetaan riittävä luonnontieteiden ja tekniikan ymmärrys?
9. Yleisterveys - Tupakoinnin väheneminen, päihtyneenä ajamista käsittelevät lait, sekä veteen lisätty fluori pelastavat ihmishenkiä sekä parantavat yleisterveyttä ja tuottavuutta. Kuinka parantaisitte tutkimusta ja terveydenhuoltojärjestelmää, jotta amerikkalaiset turvataan terveysuhkilta kuten uusilta taudeilta ja antibiooteille vastustuskykyisiltä mikrobeilta?
10. Vesi - Puhtaan veden saantia uhkaavat vanhentuva infrastruktuuri, pohjavesivarantojen loppuminen, saastuminen sekä ilmaston vaihtelut. Joillain yhteisöillä USAssa ei enää ole puhdasta vettä saatavilla, ja tämä haittaa niiden elinvoimaisuutta sekä romahduttaa kiinteistöjen hintoja. Mitä tekisitte varmistaaksenne kansalaisten vedensaannin?
11. Ydinvoima - Ydinvoimalla voidaan tuottaa kasvihuonekaasupäästötöntä sähköä, mutta samalla esiin nousee turvallisuus- ja ympäristökysymyksiä. Haluatteko lisää ydinvoimatuotantoa vai luopua siitä kokonaan? Mitä tekisitte fissioituvien materiaalien valvonnan, hallinnan ja turvaamisen eteen?
12. Ruoka - Maatalouteen liittyy monimutkainen vyyhti maan- ja energiankäyttöä, työntekijöiden terveys- ja turvallisuusasioita, veden laatua ja käyttöä, sekä terveellisen ja edullisen ruuan saatavuutta. Kaikkien perustassa on vankkaa tieteellistä tietoa. Kuinka hoitaisitte USAn maataloutta, jotta siitä olisi eniten hyötyä kestävimmällä mahdollisella tavalla?
13. Globaalit haasteet - Elämme globaalissa taloudessa kasvavan ihmismäärän kanssa. Tästä koituu taloudellisia, terveydenhuollollisia sekä ympäristöä koskevia haasteita, jotka eivät kunnioita valtiorajoja. Kuinka hallintonne käsittelisi tieteen osoittamia uhkia, kuten pandemioita ja ilmastonmuutosta, ja tasapainottelisi kansallisten etujen ja globaalin yhteistyön välillä?
14. Sääntely - Tiede on oleellinen osa monia lakeja ja linjavetoja, jotka pitävät kansalaiset turvassa. Kuinka hallintonne käyttäisi tiedettä sääntelyn muokkaamiseen? Kuinka kannustaisitte yksityistä sektoria ja samalla suojaisitte kansalaisia terveys- ja ympäristöongelmilta?
15. Rokotukset - Terveysviranomaiset varoittavat, että meidän tulisi suojautua kansainvälisiltä epidemoilta, kuten Ebolalta ja Zika-virukselta. Samalla turhkarokko on alkanut yleistyä rokotusvastaisuuden myötä. Kuinka hallintonne tukisi rokotustiedettä?
16. Avaruus - Kansallisesta avaruuden hyötykäytöstä ja tutkimuksesta käydään poliittista debattia. Mikä maan tavoitteen tulisi olla avaruuden tutkimuksessa ja Maan tarkkailussa avaruudesta? Kuinka hallintonne edistäisi tätä?
17. Opioidit - Huumausaineet ovat kasvava ongelma, joka tuhoaa elämiä, perheitä ja yhteiskuntaa. Kuinka hallituksenne käyttäisi tutkijoita, lääkäreitä ja lääkeyrityksiä ongelman kohtaamisessa?
18. Merten hyvinvointi - Tutkimusten mukaan 90 %:a kalavarannoista käytetään yli kestävyysrajojen, ekosysteemit (esim. koralliriutat) ovat vaarassa merten happamoituessa, ja laajat meri- ja rannikkoalueet ovat saastuneita. Mitä hallituksenne tekisi tilanteen parantamiseksi?
19. Siirtolaisuus - Maahanmuutosta ja rajavalvonnasta käydään keskustelua. Kannatatteko tutkijoiden ja tekniikan ammattilaisten osalta muutoksia siirtolaisuuspolitiikkaan, jos he valmistuvat USAn yliopistoista? Toiselta kantilta: mitä mieltä olette viimeaikaisista työllisyysongelmista ja H1-B -viisumiohjelmasta? [Ohjelman avulla työtehtäviä on ulkoistettu esimerkiksi halvemmille intialaistyöntekijöille.]
20. Tieteellinen lahjomattomuus - Tieteelliset todisteet ovat varmin pohja rehdeille ja oikeudenmukaisille linjavedoille. Samalla oletetaan, että todisteet ovat luotettavia ja tieteellinen toiminta on läpinäkyvää ja vapaata poliittisista ennakkoasenteista ja painostuksesta. Kuinka vaalisitte läpinäkyvyyttä ja vastuuta hallinnossa, kuitenkin samalla suojaten tutkijoita ja virastoja poliittiselta sekaantumiselta?

Presidentinvaalit järjestetään marraskuussa. Valittu henkilö vaikuttanee jossain määrin koko maailman tilanteeseen, ainakin välillisesti.

Jää nähtäväksi, mihin uuden presidentin tiedepolitiikka käytännössä vie, oli hän sitten kuka tahansa.

Otsikkokuva: DonkeyHotey / Flickr

Keltaisilla risteillä on merkitty paloalueita, ja muut kirkkaat värit kuvaavat meren yli kulkeutuneen savun tiheyttä. Punaisilla alueilla savu on kaikkein tiheintä ja se harvenee eri värien (keltainen, vihreä, vaaleansininen, sininen) kautta violettiin, jonka kohdalla savua on vähiten.

Punaiset juovat puolestaan kuvaavat tornadojen kulkureittejä siten, että viivan paksuus kertoo niiden voimakkuuden. Rajuimmat tornadot keskittyivät Alabaman osavaltioon, mistä on myös otsikkokuvamme.

Alabamalaiseen Tuscaloosan kaupunkiin iski toiseksi ylimmän eli F4-luokan tornado. Fujitan asteikolla se merkitsee tuulennopeuksia, jotka voivat yltää 100 metriin sekunnissa eli yli 300 kilometriin tunnissa. Tutkamittausten avulla voitiin todeta, että kaikkein voimakkaimmat tornadot nostivat maasta irtotavaraa jopa seitsemän kilometrin korkeuteen.

Iowan yliopiston tutkijat Gregory Carmichael ja Pablo Saide totesivat, että tuona päivänä pilvien alaraja savun – tai tarkemmin sanottuna sen muodostavien hiukkasten – ansiosta oli matalammalla ja toisaalta "tuuliväänne" (wind shear) eli tuulen suunnan ja nopeuden muutos korkeuden mukana oli normaalia voimakkaampi. Yhdessä nämä kaksi ilmiötä vahvistivat tordanojen syntymekanismia.

Vaikka havainnot ovat peräisin aidosta sääilmiöstä, tutkijat käyttivät apuna tietokonemallinnusta. Yhdessä mallissa otettiin huomioon savun vaikutus Auringon säteilyyn ja pilvien muodostumiseen, toisessa se jätettiin huomiotta. Ensinmainittu malli tuotti havaitut ilmiöt tuulen ja pilvien käyttäytymisestä.

Savun vaikutusta sääoloihin on pohdittu aiemminkin, mutta nyt saatiin ensimmäisen kerran kokeellista havaintoaineistoa todellisesta tilanteesta. Aiemmin äärimmäisten sääilmiöiden ennustemalleissa ei ole otettu huomioon pienten hiukkasten vaikutusta, mutta nyt näyttää siltä, että se olisi hyvinkin tarpeen.

Tutkimuksesta kerrottiin American Geophysical Unionin tiedotteessa.