yhdysvallat

Tieteen trumppaus alkoi heti; avaruusväki odottaa mitä tuleman pitää

Eräs ensimmäisistä toimista, mitä eilen presidentin virkaansa astunut Donald Trump teki, oli ilmastonmuutoksesta kertovien sivujen poistaminen Valkoisen talon nettipalvelusta. Ei ihme, että tiedemaailma on huolissaan tulevasta.

 

Trumpin suhtautuminen tieteentekijöihin ja tutkimukseen ei tietenkään ole mikään yllätys sen jälkeen, mitä hän on kertonut jo kampanjansa aikana. Sen sijaan se, että hänen kokoamansa hallinto on näinkin tiedevastainen ja – suoraan sanottuna – asioista mitään ymmärtämätön, on ikävä yllätys.

Edessä on siis varmasti ikäviä aikoja etenkin yhdysvaltalaisille liittovaltion rahoituksesta riippuvaisille tutkimuslaitoksille, mutta vaikutukset tuntuvat kautta maailman. Paitsi että esimerkiksi Yhdysvaltain irtaantuminen ilmastosopimuksesta tietää huonoa koko planeetalle, ovat Yhdysvaltain tutkijat olennaisessa osassa monissa kansainvälisissä hankkeissa.

Erityisesti avaruustoiminta ja -tutkimus ovat aloja, missä USA on eittämätön ykkönen, joka osallistuu jossain määrin melkeinpä kaikkiin olennaisiin avaruudellisiin hankkeisiin. 

On kyse sitten miehitetyistä avaruuslennoista, avaruusasemasta, planeettojen tutkimisesta, perustutkimuksesta avaruudessa, avaruustähtitieteestä tai maapallon sekä sen ilmakehän havaitsemisesta satelliitein, on Nasa merkittävässä roolissa. Jos se yskii, niin koko maailman avaruustoiminta kärsii.

Mitä siis Nasalle on luvassa Trumpin ollessa vallassa?




Juttu jatkuu mainoksen jälkeen


USA:n presidenttiehdokkaat tiedetentissä - Trump ympäripyöreä, Clinton asiantunteva

Ti, 09/27/2016 - 15:11 Jarmo Korteniemi
Kuva: DonkeyHotey / Flickr

Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaiden tiedeaiheiset käsitykset saivat kouluarvosanat - katso kuinka kukainenkin pärjäsi! Otsikon tulos ei ole mikään yllätys, mutta silti kiinnostava.

Haluatko kuulla, kuinka hyvin USAn tuleva presidentti ymmärtää ja arvostaa tiedettä? Vaikka USAn vaalit täyttävätkin jo kaikki tuutit, juuri tämä asia on tärkeä kaikille tieteestä kiinnostuneille.

Presidenttiehdokkaille järjestettiin syyskuun puolivälissä kysely tieteellisistä aiheista. Mukana oli useita terveyteen, tekniikkaan ja ympäristöön liittyviä teemoja, jotka kaikki pohjautuvat tieteelliseen tietoon. Lisäksi ehdokkailta kysyttiin tulevasta tiedepolitiikasta.

Hillary Clintonin (dem.) ja Donald Trumpin (rep.) lisäksi kyselyyn vastasivat myös Vihreiden Jill Stein ja Libertaarien Gary Johnson. Jälkimmäisilläkin on pieni matemaattinen voitonmahdollisuus, vaikka se jäänee käytännössä vain teoreettiseksi. USA:ssa on yhä vallalla vankkumaton kaksipuoluejärjestelmä.

Ehdokkaiden antamat vastaukset olivat avoimia esseitä. Scientific American -lehti (SA) arvioi esseet kattavuuden, asiantuntijuuden ja tieteellisen todenmukaisuuden perusteella, ja julkaisi yhteenvedon perusteluineen sivuillaan.

Alla kaavio ehdokkaiden tenttimenestyksestä aihepiireittäin. Hahmottamisen vuoksi käänsimme tulokset perinteiselle suomalaiselle kouluarvosana-asteikolle. SA pisteytti vastaukset alunperin nollasta viiteen.

Tarkemmat aihepiirikysymykset löytyvät suomennettuna artikkelin lopusta. Useimmat niistä sopisivat esitettäväksi myös suomalaispoliitikoille — niin vaalien alla kuin aika ajoin valtakaudellakin.

SA ei kerro käyttämiensä arvostelijoiden lukumäärästä tai asiantuntevuudesta juuri mitään. Konsensus on kuitenkin selvä: Clinton loisti ja Trump osoitti kaikilla osa-alueilla piittaamattomuutta ympäripyöreillä vastauksilla. SA kertoo erään biologin summaneen arvionsa seuraavasti: "Trumpin vastaukset osoittavat lähes täydellistä tietämättömyyttä sekä tieteestä että [kysymyksissä listattujen] uhkaavien ongelmien tärkeydestä." Etenkin ympäristöongelmien (mm. ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin vähenemisen, pandemioiden, saastumisen, yms) vähättely pistää miettimään mitä Trumpin presidenttikaudella tulisi tapahtumaan.

Clinton taas on tutkimusmyönteinen ja näkee ongelmat. Ainakin periaatteessa tavoitteet ovat korkealla ja tiedeasiat hallussa. Vihreiden Stein on pitkälti samoilla linjoilla, vaikkakin eri painotuksilla.

Clinton todisti ainoana omaavansa aiheista hyvät tiedot (8-). Stein ylsi tyydyttävään (7-) ja libertaari Johnson kohtalaiseen (6-). Trump ylsi 4½:lla juuri ja juuri välttävän ja hylätyn rajalle.

Ehdokkaiden tarkemmat vastaukset löytyvät ScienceDebate-sivustolta englanniksi. Ne kannattaa lukea läpi, mutta samalla kannattaa muistaa pari tärkeää asiaa:

1) Vastaukset on annettu etänä, joten kirjoittaja voi olla itse ehdokas tai joku avustajansa. Onko delegointi sitten hyvä vai huono juttu, se on mielipidekysymys.
2) Voi hyvin olla, että arvostelijat olivat alunperin kallellaan Clintoniin päin ja halusivat saada Trumpin näyttämään huonolta. Siksi kannattaakin lukea ihan itse Trumpin vastaukset – jos niistä vaikka sattuisi löytämään jotain viisautta.

Kysymyspatteristo

Tiedekyselyssä oli 20 kysymystä eri aihepiireistä:

  1. Innovaatiot - Tiede ja teknologia ovat vastuussa yli puolesta USAn talouskasvusta toisen maailmansodan jälkeen. Maan johtoasema näillä alueilla on kuitenkin vaakalaudalla. Mikä on paras politiikka, jolla USAn paikka innovaatioiden eturintamassa turvataan?
  2. Tutkimus - Monet tieteelliset kehitysaskeleet tarvitsevat pitkäaikaista rahoitusta yli vaalikausien. Minkä tieteen ja taknologian tulisi mielestänne olla etusijalla nykyisessä taloustilanteessa? Kuinka tasapainotatte lyhyen ja pitkän tähtäimen rahoituksen?
  3. Ilmastonmuutos - Maapallon ilmasto muuttuu. Poliittinen keskustelu on jakautunut sekä tieteen että parhaan reagointitavan suhteen. Mitkä ovat näkemyksenne ilmastonmuutoksesta, ja kuinka hallituksenne toimisi näkemysten valossa?
  4. Biodiversiteetti - Biologinen monipuolisuus tarjoaa tuotteita ja palveluja, joista olemme päivittäin riippuvaisia - esimerkiksi ruokaa, kuituja, lääkkeitä ja puhdasta vettä. Tutkijoiden mukaan monipuolisuus vähenee hälyttävää vauhtia ihmisen toiminnan seurauksena. Mitä tekisitte tämän estämiseksi?
  5. Internet - Internetistä on tullut talouden, yhteiskunnan, oikeustoimen ja armeijan toiminnan pohja. Kuinka suojaisitte haavoittuvaa infrastruktuuria ja laitoksia kyberhyökkäyksiltä? Kuinka turvaisitte yksityisyydensuojan ja toisaalta kansallisen turvallisuuden netissä?
  6. Mielenterveys - Mielenterveyden ongelmat tuskaisia ja leimaavia sairauksia. Viranomaisten arvion mukaan niiden kulut USAssa ovat yli 300 mrd USD vuodessa. Kuinka vähentäisitte ongelmien vaikutusta (talouteen ja ihmisten elämiin)?
  7. Energia - Energiantuotannon ja -käytön strategia vaikuttaa talouteen, ympäristöön ja ulkopolitiikkaan. Kuinka energianäkymät mielestänne kehittyvät 4 - 8 vuoden sisällä, ja mikä Teidän energiastrategianne presidenttinä olisi?
  8. Koulutus - Amerikkalaisoppilaat ovat taantuneet kansainvälisissä vertailuissa tieteen ja matematiikan alalla. Kuinka hallituksenne varmistaa kaikkien oppilaiden (ml. naiset ja vähemmistöt) olevan valmiita kohtaamaan aikamme haasteet? Lisäksi suuri yleisö joutuu tekemisiin aina vain useampien asioiden kanssa, joiden pohjalla on monimutkaista tiedettä. Kuinka yleisölle varmistetaan riittävä luonnontieteiden ja tekniikan ymmärrys?
  9. Yleisterveys - Tupakoinnin väheneminen, päihtyneenä ajamista käsittelevät lait, sekä veteen lisätty fluori pelastavat ihmishenkiä sekä parantavat yleisterveyttä ja tuottavuutta. Kuinka parantaisitte tutkimusta ja terveydenhuoltojärjestelmää, jotta amerikkalaiset turvataan terveysuhkilta kuten uusilta taudeilta ja antibiooteille vastustuskykyisiltä mikrobeilta?
  10. Vesi - Puhtaan veden saantia uhkaavat vanhentuva infrastruktuuri, pohjavesivarantojen loppuminen, saastuminen sekä ilmaston vaihtelut. Joillain yhteisöillä USAssa ei enää ole puhdasta vettä saatavilla, ja tämä haittaa niiden elinvoimaisuutta sekä romahduttaa kiinteistöjen hintoja. Mitä tekisitte varmistaaksenne kansalaisten vedensaannin?
  11. Ydinvoima - Ydinvoimalla voidaan tuottaa kasvihuonekaasupäästötöntä sähköä, mutta samalla esiin nousee turvallisuus- ja ympäristökysymyksiä. Haluatteko lisää ydinvoimatuotantoa vai luopua siitä kokonaan? Mitä tekisitte fissioituvien materiaalien valvonnan, hallinnan ja turvaamisen eteen?
  12. Ruoka - Maatalouteen liittyy monimutkainen vyyhti maan- ja energiankäyttöä, työntekijöiden terveys- ja turvallisuusasioita, veden laatua ja käyttöä, sekä terveellisen ja edullisen ruuan saatavuutta. Kaikkien perustassa on vankkaa tieteellistä tietoa. Kuinka hoitaisitte USAn maataloutta, jotta siitä olisi eniten hyötyä kestävimmällä mahdollisella tavalla?
  13. Globaalit haasteet - Elämme globaalissa taloudessa kasvavan ihmismäärän kanssa. Tästä koituu taloudellisia, terveydenhuollollisia sekä ympäristöä koskevia haasteita, jotka eivät kunnioita valtiorajoja. Kuinka hallintonne käsittelisi tieteen osoittamia uhkia, kuten pandemioita ja ilmastonmuutosta, ja tasapainottelisi kansallisten etujen ja globaalin yhteistyön välillä?
  14. Sääntely - Tiede on oleellinen osa monia lakeja ja linjavetoja, jotka pitävät kansalaiset turvassa. Kuinka hallintonne käyttäisi tiedettä sääntelyn muokkaamiseen? Kuinka kannustaisitte yksityistä sektoria ja samalla suojaisitte kansalaisia terveys- ja ympäristöongelmilta?
  15. Rokotukset - Terveysviranomaiset varoittavat, että meidän tulisi suojautua kansainvälisiltä epidemoilta, kuten Ebolalta ja Zika-virukselta. Samalla turhkarokko on alkanut yleistyä rokotusvastaisuuden myötä. Kuinka hallintonne tukisi rokotustiedettä?
  16. Avaruus - Kansallisesta avaruuden hyötykäytöstä ja tutkimuksesta käydään poliittista debattia. Mikä maan tavoitteen tulisi olla avaruuden tutkimuksessa ja Maan tarkkailussa avaruudesta? Kuinka hallintonne edistäisi tätä?
  17. Opioidit - Huumausaineet ovat kasvava ongelma, joka tuhoaa elämiä, perheitä ja yhteiskuntaa. Kuinka hallituksenne käyttäisi tutkijoita, lääkäreitä ja lääkeyrityksiä ongelman kohtaamisessa?
  18. Merten hyvinvointi - Tutkimusten mukaan 90 %:a kalavarannoista käytetään yli kestävyysrajojen, ekosysteemit (esim. koralliriutat) ovat vaarassa merten happamoituessa, ja laajat meri- ja rannikkoalueet ovat saastuneita. Mitä hallituksenne tekisi tilanteen parantamiseksi?
  19. Siirtolaisuus - Maahanmuutosta ja rajavalvonnasta käydään keskustelua. Kannatatteko tutkijoiden ja tekniikan ammattilaisten osalta muutoksia siirtolaisuuspolitiikkaan, jos he valmistuvat USAn yliopistoista? Toiselta kantilta: mitä mieltä olette viimeaikaisista työllisyysongelmista ja H1-B -viisumiohjelmasta? [Ohjelman avulla työtehtäviä on ulkoistettu esimerkiksi halvemmille intialaistyöntekijöille.]
  20. Tieteellinen lahjomattomuus - Tieteelliset todisteet ovat varmin pohja rehdeille ja oikeudenmukaisille linjavedoille. Samalla oletetaan, että todisteet ovat luotettavia ja tieteellinen toiminta on läpinäkyvää ja vapaata poliittisista ennakkoasenteista ja painostuksesta. Kuinka vaalisitte läpinäkyvyyttä ja vastuuta hallinnossa, kuitenkin samalla suojaten tutkijoita ja virastoja poliittiselta sekaantumiselta?

Presidentinvaalit järjestetään marraskuussa. Valittu henkilö vaikuttanee jossain määrin koko maailman tilanteeseen, ainakin välillisesti.

Jää nähtäväksi, mihin uuden presidentin tiedepolitiikka käytännössä vie, oli hän sitten kuka tahansa.

Otsikkokuva: DonkeyHotey / Flickr

Kun Kiina-ilmiö tuli koteihin

Ma, 03/28/2016 - 11:20 Jari Mäkinen
Carter lähtee Harrisburgista

Onneksi maailmanhistoriassa ei ole useita vakavia ydinvoimalaonnettomuuksia. Fukushima ja Tšernobyl ovat nyt hyvin muistissa, mutta mitä oli niitä ennen?

Harrisburg.

Päivän kuvaTänään 37 vuotta sitten, 28. maaliskuuta 1979 tapahtui Yhdysvalloissa, Pennsylvaniassa lähellä Harrisburgin kaupunkia sijaitevassa Three Mile Islandin ydinvoimalassa vakava onnettomuus.

Sitä edellisestä vakavasta ydinvoimalaonnettomuudesta oli ennättänyt jo kulumaan aikaa, sillä se tapahtui vuonna 1957 Kyštymissä, Neuvostoliitossa.

Three Mile Islandin onnettomuus oli kansainvälisellä ydinlaitostapahtumien asteikolla luokkaan 5 kuuluva tapahtuma, eli siitä ei aiheutunut henkilövahinkoja eikä merkittäviä ympäristövaikutuksia, mutta laitokselle koitui siitä suuria vahinkoja.

Onnettomuudessa vapautui ilmaan hieman radioaktiivista xenonia ja kryptonia. Ihmisille ja luonnolle vaarallista radioaktiivista jodia vapautui vain hyvin vähän, koska voimalan suojarakennus toimi kuten oli suunniteltu.

Päästöstä aiheutui ympärillä asuville noin kahdelle miljoonalle asukkalle 14 µSv:n säteilyannos, mikä ei ollut vaarallista. Normaali röntgenkuva on noin 32 µSv.

Voimalan kakkosyksikön ydin suli osittain, ja koska paria viikkoa ennen onnettomuutta elokuvateattereihin saapui elokuva The China Syndrome, joka käsitteli ydinvoimakatastrofia ja erityisesti ytimen sulamista (ns. Kiina-ilmiötä), nousi onnettomuus heti otsikoihin. Onnettomuus oli toki merkittävä, mutta siitä muodostui julkisuudessa todellisuutta suurempi tapaus. Koska onnettomuus tapahtui myös Yhdysvalloissa, levisi uutinen heti kaikkialle.

Onnettomuusalueen puhdistus alkoi välittömästi onnettomuuden jälkeen ja saatiin virallisesti päätökseen vuonna 1993, jolloin hintaa operaatiolle oli tullut karkeasti yksi miljardi nollaria.

Voimalan toinen yksikkö, numero 1, on edelleen toiminnassa ja se on tarkoitus pitää tuotannossa vuoteen 2034 saakka.

Yhdysvaltain kansallisarkistosta peräisin olevassa kuvassa presidentti Jimmy Carter lähtee Three Mile Island in voimala-alueelta vierailtuaan paikalla 1.4.1979.

Savu voimistaa tornadoja

Ti, 02/03/2015 - 09:11 Markus Hotakainen
Kuva: Thilo Parg / Wikimedia Commons / CC BY-SA 3.0

Kuulostaa äkkiseltään joltain Karhukoplan kepulikonstilta Roopen rahasäiliön ryöväämiseksi, mutta ei: kyse on todellisesta ilmiöstä, joka sai aikaan suurta tuhoa Yhdysvaltain kaakkoisosissa keväällä 2011.

Savu oli lähtöisin Väli-Amerikasta, missä keväinen kaskeaminen – joka on aika tavalla laajamittaisempaa kuin entisaikain Suomessa – sai aikaan savupilviä, jotka kulkeutuivat Meksikonlahden yli Yhdysvaltain puolelle.

Pelkkä savu ei tietenkään synnytä tornadoja, mutta kun samaan aikaan sikäläinen säätila oli otollinen tavallisia ukkospilviä paljon suurempien supersolujen ja niistä maahan kurottavien tuulenpyörteiden synnylle, yhdistelmä oli tuhoisa.

Paikallisten sääolojen ja kaukaa kulkeutuneen savun yhteisvaikutuksesta muodostui 27. huhtikuuta päivän ja illan mittaan kaikkiaan 122 tornadoa, jotka surmasivat yhteensä 313 ihmistä eri puolilla kaakkoisia osavaltioita. Yhtä rankkaa keliä ei ole esiintynyt sitten vuoden 1950.

Alla olevassa karttakuvassa Meksikonlahden alueesta on yhdistetty eri satelliittien ja tutkimuslaitosten mittaustuloksia tuolta päivältä.

 

Keltaisilla risteillä on merkitty paloalueita, ja muut kirkkaat värit kuvaavat meren yli kulkeutuneen savun tiheyttä. Punaisilla alueilla savu on kaikkein tiheintä ja se harvenee eri värien (keltainen, vihreä, vaaleansininen, sininen) kautta violettiin, jonka kohdalla savua on vähiten.

Punaiset juovat puolestaan kuvaavat tornadojen kulkureittejä siten, että viivan paksuus kertoo niiden voimakkuuden. Rajuimmat tornadot keskittyivät Alabaman osavaltioon, mistä on myös otsikkokuvamme.

Alabamalaiseen Tuscaloosan kaupunkiin iski toiseksi ylimmän eli F4-luokan tornado. Fujitan asteikolla se merkitsee tuulennopeuksia, jotka voivat yltää 100 metriin sekunnissa eli yli 300 kilometriin tunnissa. Tutkamittausten avulla voitiin todeta, että kaikkein voimakkaimmat tornadot nostivat maasta irtotavaraa jopa seitsemän kilometrin korkeuteen.

Iowan yliopiston tutkijat Gregory Carmichael ja Pablo Saide totesivat, että tuona päivänä pilvien alaraja savun – tai tarkemmin sanottuna sen muodostavien hiukkasten – ansiosta oli matalammalla ja toisaalta "tuuliväänne" (wind shear) eli tuulen suunnan ja nopeuden muutos korkeuden mukana oli normaalia voimakkaampi. Yhdessä nämä kaksi ilmiötä vahvistivat tordanojen syntymekanismia.

Vaikka havainnot ovat peräisin aidosta sääilmiöstä, tutkijat käyttivät apuna tietokonemallinnusta. Yhdessä mallissa otettiin huomioon savun vaikutus Auringon säteilyyn ja pilvien muodostumiseen, toisessa se jätettiin huomiotta. Ensinmainittu malli tuotti havaitut ilmiöt tuulen ja pilvien käyttäytymisestä.

Savun vaikutusta sääoloihin on pohdittu aiemminkin, mutta nyt saatiin ensimmäisen kerran kokeellista havaintoaineistoa todellisesta tilanteesta. Aiemmin äärimmäisten sääilmiöiden ennustemalleissa ei ole otettu huomioon pienten hiukkasten vaikutusta, mutta nyt näyttää siltä, että se olisi hyvinkin tarpeen.

Tutkimuksesta kerrottiin American Geophysical Unionin tiedotteessa

 

Päivän kuva 1.9.2013: Neuvostoliiton kuuraketti

La, 08/31/2013 - 23:13 Markus Hotakainen

Kaikuja kylmän sodan ja kuukilvan ajoilta: neuvostoliittolainen N1-kantoraketti laukaisualustallaan syyskuussa 1968 Yhdysvaltain KH-8 Gambit -tiedustelusatelliitin kuvaamana. Yli satametrisen kantoraketin oli määrä singota kahden kosmonautin miehittämä alus kohti Kuuta ennen kuin Apollo-ohjelma ehättäisi huipennukseensa, mutta se jäi haaveeksi. N1-raketilla tehtiin neljä laukaisua, jotka kaikki päättyivät epäonnistumiseen. Kun Neil Armstrong ja Buzz Aldrin laskeutuivat Rauhallisuuden mereen heinäkuussa 1969, Neuvostoliitto piilotti koko hankkeen mappi ö:hön ja projektin yksityiskohdat kuualuksineen ja laskeutumismoduuleineen paljastuivat vasta imperiumin luhistuttua. Oikealla on N1-raketin ja Saturn V -kuuraketin kokovertailu.

Päivän kuva 27.4.2013: Kaunis spiraalimainen sääilmiö

La, 04/27/2013 - 12:43 admin

Yhdysvalloissa on parhaillaan omalaatuinen säätilanne, kun Kanadasta on valumassa etelään voimakas matalapaine. Kuvassa on tilanteen mallinnus ensi viikonlopulle - siis ei vielä ennuste, vaan hahmotelma mahdollisesta tilanteesta. Siinä spiraalimainen matalapaine makaa lähes koko itäisen Yhdysvaltain päällä ja saattaa tuoda kylmää sekä lunta USA:n koilliskulmaan ja Kanadan itäreunalle. On myös mahdollista, että keskilännessä saadaan jälleen varautua tornadoihin.

Kuva: www.theweatherspace.com